Kertojanuhvilla loikkasin käydä Tohmajärvellä. Kun välttelin kelirikkoisia sorateitä, niin ajelimpa vielä värtsilän kautta. Matkaahan tuli apauttiarallaa 75 - 80 km suuntaansa. Pariin tuntiin tuon välin kärrin kanssa ajoi. Tuhti vaan tuntuu yli 45 vauhdissa pomppivan kauheasti. Renkaat ovat soikeat...
Mukaan läksi vanha Ylö:n 320:n pyöröpöyhin, josta tulee korvaaja tuolle myynnissä olevalle Pomo ketjuharavalle.
Paluu meni sitten myöhäksi, kun pitihän ne tilan koneet katsella, ja muutenkin haastella asiaa ja asianlaitaa
Noein 23.30 hyräytin nuhvilla kotio. Alkoi olla jo pimeääkin...
Täytyy sanoa, että ilta ajelussa oli jotain todella eksoottista ja mukavaa. Kuun valo, joka teki osittaista siltaa vesistöjen päälle, juoksentelevat jänöt, hiljainen tie, vain nuhvin ääni rikkoi luonnon rauhan. Nuhvikkalla pitkin itärajan tiestöä, "via Karelia":aa kun huruuttelin






