Nuhvi.fi

Kumpi parempi, nisu vai master, kuinka valluissa ym muissa merkeissä on toteutettu lisäsylinterien käyttö, vai onko valluissa, ainoastaan ulkopuolisilla sylintereillä nostolaitteen toiminta ainakin alapuoli pitäisi olla tukevasti, nisun toteutuksesta en oikein saa selvää, masterilla ainakin vaikuttaa tukevalta ratkaisulta.. tietämättömän mielipide, en moiti kumpaakaan, kun työt sujuu mieleisellä tavalla

Monet näistä uudemmista on pelkästään ulkopuolisilla tunkeilla tehty

Kuvat eivät ole minun koneista, kun siksi tätä projektia edistän, että saisin sylkyn omaan koneeseen Ei nouse muuten ilmajäähdytetyt kvernelandit ylös.

Omassa Valtrassa on myös apusylinteri, joka juuri samalla tavalla kiinni kuin tuossa Leylandin alkuperäisratkaisussa.

Kuten tuolla aiemmin totesin ,niin kotipaikan 804 kaksi kynkkää mennyt rikki
aurojen kanssa ja nyt on sitten ilman aputunkkia ,tosin ei sillä enään kynnetäkkään ,kun
on enempikin etukuormaaja käytössä ja osa eläkkeellä.

Kestävyyden takia tuohon omaan laitoin erillailla ja hieman pienemmällä nostovoimalla ,
aikaa asennuksesta reilut kymmenen vuotta ,eikä sinä aikana ole ollut mitään ongelmia ,vaikka
sillä on hoidettu kylvötyöt kahden ja pulen metrin Jukon kylvölannoittimella jossa vielä jyräpyörätkin,
vaatii keulalle noin 150kg painoja jotta keula pysyis seudulleen maassa.

Mitä tulee tuohon kahden tunkin käyttöön ,niin mielestäni nostolaitteen nopeus putoaa turhan
hitaaksi, ja sen myötä vastenhakoiseksi käyttää.

Ihmettelen viljankeltaisten suunnittelijan älynväläystä vaihtaa tuo neliskanttinen sektoriakseli tuollaiseen booritettuun.

Kauttarantain jo 60 luvulla noissa booritetuissa oli kestävyysongelmia: Valmetit, Fordson Majorit, Massikat niissä kaikissa vaivaa tuo booritus, joka joko särkyy katketen tai sitten sileten.

Ja nuffin kynkät saatu kestämään todella luotettavasti, varsinkin 10 mallien mukana tuomien vahvempien mallien myötä, ja sitten taas 80 luvun alussa polkastu paskaan, tekemällä tuo muutos

Kun epäilen vain, että mahtaa neliskanttipää kestää paljon paremmin tuota käyttöä ja apusylinteriäkin mitä keltaisten, jota tuntuvat englannissakin hieman murmettavan huonoa kestoa...

Hmm.. jos laitetaan norminostolaitteen lisäksi apusylinteri, tarvitaan lisää öljyä ja tehoa pumpultakin.. alunperin ulkopuoliset sylinterit nostolaitteen käyttöön on toteutettu toisin ja mitä olen kuvista nähnyt, nuhvit, leukut eivät ole nokka maassa tönkijöitä, verrattuna aikansa ferguihin viisaammat puhuu..

Öljyä menee muutamia desejä enemmän, ei merkitystä 55 litran järjestelmässä, pumpulta ei kaivata mitään eroa, ainoastaan hieman nostoaika pitenee nostolaitteella, mutta sekin on leylandissa melko sutjakka aikalaisiinsa nähden, ei siis välttämättä huono juttu. Myös pilkkimiskäytös vähenee.

Eritoten se tärkein pointti on kasvanut nostoteho, nousee paluuaurat, lumilingot yms. tarvikkeet hyvin ylös.

Nuffieldmaster kirjoitti:Öljyä menee muutamia desejä enemmän, ei merkitystä 55 litran järjestelmässä, pumpulta ei kaivata mitään eroa, ainoastaan hieman nostoaika pitenee nostolaitteella, mutta sekin on leylandissa melko sutjakka aikalaisiinsa nähden, ei siis välttämättä huono juttu. Myös pilkkimiskäytös vähenee.

Eritoten se tärkein pointti on kasvanut nostoteho, nousee paluuaurat, lumilingot yms. tarvikkeet hyvin ylös.

Tyhmästi kysytään, mutta viisaasti vastataan

Se mikä voimassa voitetaan se nopeudessa hävitään

Mistä koneesta nuo Masterin laittamat kuvat on? 904?

7

Kynkän 1 proto:



Vieläkun saataisi joku firma kiinnostumaan sylinterituotannosta...

Lisätääs tähän yksi käyttökokemus leukun lisäsylintereistä. Meillä oli 472:ssa joskus aikoinaan tehtaalainen(?) lisäsylinteri, mutta on otettu pois kun nostolaitekansi irtosi (pultit poikki). Tuosta on paljon aikaa, mutta isä tuota tapausta muisteli. Olivat silloin pohtineet että koska tuo lisäsylinteri tukee kynkkää niin läheltä kynkänakselia, niin se vääntää tuota nostolaitekoppaa. Tuossa edellä taisi jusape miettiä samaa. Voimaahan tuossa nostolaitteessa on tarpeeksi muutenkin tai siis ei sille lisäsylinterille ole mitään tarvetta ollut.

Aikoinaan 80-luvulla tuo on käytettynä ostettu ja siinä on näitä lisähilppeitä ollut valmiiksi. On muuten kansi kestänyt lisäsylinterin poisoton jälkeen. Reppu on toki mennyt palasiksi pariin kertaan, mutta se on toki "ominaisuus" näissä. Talossa on ollut nuhveja/leukkuja 50-luvulta lähtien ja edelleen on viisi, joten jotain kokemustakin noista löytyy, vaikka näillä leipänsä ansainnut sukupolvi ei olekaan niistä enää kertomassa.

Kääntöauroista piti sanoa sen verran että vaikka meillä sellaiset on niin ei niitä ole koskaan leukkujen perään laitettu, eikä laiteta. Kääntöauroja ja muita painavia koneita varten on tehty muun merkkisiä traktoreita.

"Lisätääs tähän yksi käyttökokemus leukun lisäsylintereistä. Meillä oli 472:ssa joskus aikoinaan tehtaalainen(?) lisäsylinteri, mutta on otettu pois kun nostolaitekansi irtosi (pultit poikki). Tuosta on paljon aikaa, mutta isä tuota tapausta muisteli. Olivat silloin pohtineet että koska tuo lisäsylinteri tukee kynkkää niin läheltä kynkänakselia, niin se vääntää tuota nostolaitekoppaa. Tuossa edellä taisi jusape miettiä samaa. Voimaahan tuossa nostolaitteessa on tarpeeksi muutenkin tai siis ei sille lisäsylinterille ole mitään tarvetta ollut.

Aikoinaan 80-luvulla tuo on käytettynä ostettu ja siinä on näitä lisähilppeitä ollut valmiiksi. On muuten kansi kestänyt lisäsylinterin poisoton jälkeen. Reppu on toki mennyt palasiksi pariin kertaan, mutta se on toki "ominaisuus" näissä. Talossa on ollut nuhveja/leukkuja 50-luvulta lähtien ja edelleen on viisi, joten jotain kokemustakin noista löytyy, vaikka näillä leipänsä ansainnut sukupolvi ei olekaan niistä enää kertomassa.

Kääntöauroista piti sanoa sen verran että vaikka meillä sellaiset on niin ei niitä ole koskaan leukkujen perään laitettu, eikä laiteta. Kääntöauroja ja muita painavia koneita varten on tehty muun merkkisiä traktoreita."

Yllä kirjoitetun kanssa samaa mieltä ,kyllä on NOSTOKANSI LIIAN KOVILLA RASITUKSILLA ,eriasia jos aputyöntö tulis aivan kynkän nokkaan. Ne isot vältit vois jättää isommille traktoreille
Kyllä itse ainakin omaani säälin niin paljon etten tuollaisia ala viritellä ja kallista jälkeä syntyy jos jotain repeää.

Sitä minä ihmettelen, kun englannissa käyttivät 472 ja 482 Leylandeilla Ransomesin ja Barfordin 4 siipisiä paluuauroja ynnä muita raskaita koneita, eikä heillä ole leylandin peräreppu/nostolaitekansi ollut kovinkaan yleinen ongelma mitä siitä on saanut kuulla täällä!? Toisaalta heillä on aina ollut täysi nippu painoa keulassa, jottei nostolaite pääse lotskamaan yli.

Tämän lisäsylinteripaketin mukana on hyvä asentaa paineenrajoitusventtiili.

Nostolaitteelle ja kannelle suurin rasitus tulee kuljetustilanteessa, kun isojen työkoneiden kanssa ajetaan tieajoa ja aurat hyppäävät montussa ilmaan ja palaa takaisin. Valmetin nostolaitteessa on paineraja, joka laskee nostolaitetta ja asennonsäätö korjaa asennon takaisin, mutta leylandissa ei ole mitään. Paine voi ylittää järjestelmässä yli 300 bar, kun tavallinen käyttöpaine on 160-180 bar painerajaa vasten huudatettaessa. Tämän saa korjattua asentamalla shokkiventtiilin apusylinterin kanssa, ja asettamalla paineen 200 bariin. Nostolaite niiaa rytkäyksissä eikä aiheuta paineiskuja järjestelmään.

Uskon ja väitän tuon olevan perimmäinen syy nostolaiteongelmiin, vaikka rikkoutuminen voi tapahtua sitten pellolla. Kuitenkin kaksin kolminkertaiset paineshokit murtavat rakennetta, jolloin pultit venyvät ja viimein sitten katkeavat tai valu heikkenee ja antaa periksi.

Osaksi apusylinteri auttaa myös jo kesäterässä olevan pumpun kanssa.