Nuffieldin sylinterikannen pulttien voitelu/kiristysmomentti

[lisenssi]

Kyllä se siinä 7,5 mm kohdalla alkaa kierre korkata 12.9 pultilla. Tuon aineen leikkauslujuus oli 560 MPa ja pultissa n 0,6 * 1200 = 720 MPa, joten pultin kierteen kyllä pitäisi kestää enemmän kuin sen valuraudan, mutta ero ei ole suuri, koska pultissa leikkauspinta on pienempi (kerroin n 0,8 ja 0,8 * 720 = n 580). Menee aika jännäksi, että mikä pettää.

Tarkoitus on tehdä yksinkertaistettu laskenta noille liitospituuksille eri materiaalitapauksissa. Toisin sanoen korkkausvoima = "leikkauslujuus" * leikkauspinta-ala. Ja leikkauslujuus testataan erikseen pienillä kappaleilla ja verrataan pulttikokeeseen.

Jo pelkästään se, että tietyille materiaaleille on tiedossa 10 mm liitospituudella murtamiseen max momentti ja pulttivoima, on erittäin arvokasta tietoa. Siksi vedän hydraulisesti kierteet ylös muutamasta eri materiaalista (valurautoja ja teräksiä). Silloin voima on aika tarkasti tiedossa. Näistä voi tehdä selkeän taulukon, jossa on voimat, kovuudet, leikkauslujuudet jne.

Mutta sen voi sanoa, että 10 mm liitospituus oli hyvä valinta näille kokeille, koska siinä pulttivoima on tarpeeksi iso ja kierteiden epätasainen kuormitus tulee täysin mukaan kuvaan.

Lisäksi esitetään tietysti tarkempaa laskentaa aiheesta.

Suurimman mielenkiinnon kohde on ilman muuta se lohkon olakkeen murto.

[jusape]

Suunnitelman muutos tuli, yllättäen...... En ehdi huomenna kiusausjuttuihin, tää pitää hoitaa ke-ehtooseen kuntoon.......

Tietääkös joku näistä Fordin valumerkinnöistä sanoa 3E22 => 22.5. -63 ???
Ja tuo teksti valunkyljessä, DONN (Donnington ?? )
Ihan vaan sillä ajattelin, kun on pähkäilty myös nyt jo noita senaikaisia valimoita , "toimittajia" tuolla "sumujen saarella" , että missä mitäkin on tehty......


Tämä 4000 siis tuli, reilun 3v jälkeen taas pieneen "hoitoon" , ongelmat: roskaa tankissa ja siten p-a:n saantiongelmia välillä, lohkolämppärissä sanomista, ja startti ei eina "lyö ratasta päälle" , pyörii kyllä hyvin....

Täs ehtoolla otin viel ensiösuodattimen veks ja pistin tankin tyhjentymään. On siellä näkyvää roskaa lampun valossa ihan tarpeeksi tankissa.....

Ja tästä nuo em kuvatkin on, koneen vaihdoin siis reipas 3v sitten, joten lohkon valupäivät ei täsmää muuten koneeseen ( -66)

http://www.konekansa.net/attachment.php ... 1382389544" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.konekansa.net/attachment.php ... 1382389546" onclick="window.open(this.href);return false;

Aikas märän näköinen kylki on foordissa vaikka remppa ollut noinkin hiljan.. Tuossa talouden perseenpäristimessä ei ole konetta ikinä avattu, muuten kuin venttiilikopan suhteen ja moottori on jopa melkein kuiva.

Haaveissa olis joskus vaihtaa tuo kolometonnine saman ikäluokan nelitonniseksi, se alkaa jo oleen traktorin kokoinen ja painoinen. Vaikka onkin "taloudessa" ollu jo parikymmentä vuotta ja tuolla opetellut ajamaan mutta isompaa tekis mieli. Maataloudessa noi dextakokoluokan värkit on turhan pieniä muuhun kuin perunamaan kyntöön

Noissahan tankit tykkää ruostua sisältäpäin, varaudu huljutteluun crc+pulttimutteri seoksella..

Tankki oli sisältä siistin näköinen ja kirkas sisäpinnoiltaan, ainoastaan moskaa. Kaikki vajaa 20L mitä siellä oli ainetta, en saanut sihtisuppilon läpi kanisteriin kaadettua, kun oli tratin sihti tukossa jo.....

Syöttöpumppu tuossa eniten tahrinut hikoilullaan, eli löpövuotoa, ja se on se suurin tahrija tuossa ollut, ei havaittavia öljyvuotoja tiivisteiden puolesta.....

Yhes koos värkki taas, odottaa noutajaa....

[jusape]

Tuli se kierretesti siinä jossain välissä tehtyä joo...

Mutta se holkki, mitat siis ulko 25, sisäupotus alapäässä 21, pit 27,3 ja kannanpäässä ei ole viistettä reiässä, juuri senverran on, että ryysteet on poistettu, ei pysty tönärillä edes mittaamaan käsivaraisesti. Siis juuri ja juuri on mutta olematon tulosten kannalta.

[jusape]

Noniin, siis näin, että lyhyen testiholkin alle laitoin 2,75mm paksun 16mm RST-prikan korokkeeksi



Sitten kiertelemään, aloitus 70Nm ja alkuun 10Nm välein, 130 -> 5Nm välein edeten.
130-150 haarukassa tapahtui selvää muutosta ( yht n. 90ast ), ja kierre korkkasi lopullisesti 175 lukemassa, ehkä oikeastaan jo 170 kun muutos oli siinä kohtaa myös aika iso, ehkä yli 10min kellotaululla katsottuna ( n. 60ast. ) .
Momenttiavainta en kertaakaan päästänyt "räikästä" takaisinpäin naksumaan, niin koko momenttiveto, alusta loppuun kun kierre vielä nippanappa kesti, oli kellotaululla katsottuna noin 35 - 40 (max) minuuttia, ( n.210-240ast ) astekulman muutoksella siis alusta loppuun, aloituksesta korkkaukseen.

Ja kierre, se korkkasi, nyt tällä kertaa, kylläkin pultista, uusi käyttämätön pultti ( 1/2" UNF ja toiseksi viimeinen niistä jäljellä olevista ) käytössä,
testipalikkahan on jo siis aiemmin hieman kiusattu, tässähän ei ollut kuin tuo 1 testireikä, mutta ilman suurempia vaurioita, ainakaan mitenkään merkittävästi havaittavia.

Ja pultin kiersin ensin voitelemattomana reikään yli 10mm syvyyteen ja takaisin, sormin, kokeillakseni ettei ahdistele sieltä mitenkään.

Ennen testiä myös katselin mauserin "selällä", että lievä, ehkä ihan max 0,05mm kohouma on aivan kierteen ympärillä palikassa.
Siksi varmistin myös ensin tapilla putsaten kierteen puhtauden.

Palikan pohjaan piti porata reikää kun en muuten saanut sitten pulttia pois reiästä, kuin alapuolelta tuurnalla lyömällä.....
Pultin kierteet siis jäi palikkaan sisään. Tuohon palikkaan tietysti saisi vielä toisesta suunnasta tehtyä kierteenkin, vertailutestiä varten.







Ja sitä loppuraporttia odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea siihen on sitten tiivistetty asian tiimoilta....

Kaikki ottamani kuvat ovat tietenkin käytettävissä ( sopivaa korvausta vastaan , joka lienee paljon.... ) , mitä tässä tullut napsittua matkan varrella.

Mutta sen aika ei ole vielä, noita eri testejä kun on vielä tekemättä, ja tiedä sitten, mitä vielä tässä jutussa keksitään......

[lisenssi]

Tämä testi vei taas tarkkuutta eteenpäin. Leikkaustestissä sain 560 MPa tuolle materiaalille, mutta huomasin sen, että käyttämäni välykset pudottivat lukemaa.

Esim ensimmäisessä tiukassa leikkaustestissä sille 350:lle tuli 410 MPa, mutta noilla viime välyksillä 380 MPa. Ja nyt tuo 560 on mitattu noilla väljillä välyksillä, joten tiukassa leikkauksessa lukema on suurempi, lähellä 600:aa. Testikappale on tämän perusteella tehtävä tiukilla välyksillä, että tulee oikea tulos.

Tuolla pultilla lukema on n 580 ja pultti hävisi kisan. (HUOM! voiteluna näytti olevan HD 49, joka tietysti pudottaa momenttilukemia; aine näkyy kuvassa).

Laskennassa suunnittelussa käytämme seuraavia arvoja ao materiaalelle:

S355 (Fe 52) 300 MPa

GJL 250 350 MPa (huomaa kerroin 1,4 * 250 = 350; tätä se Nuhvin valu on kyllä hyvin lähellä, 350 MPa)

GJS 400 360 MPa (huomaa kerroin 0,9 * 400 = 360; siis täysin erilainen materiaali)

GJS 500 450 MPa (sama 0,9 kerroin)

GJS 600 540 MPa (sama 0,9)

GJS 700 630 MPa

Ja nyt mittasin siis sille "500":selle 560 MPa leikkauslujuuden väljällä pistimellä eli todellisuudessa arvo on n 600. Ei ole siis epäilystäkään, etteikö tuo näyte olisi 600:sta ja todella lähellä 700:sta. Epäilen, että näytteet ovat menneet sekaisin ja 700:nen on heitetty 500:sen laatikkoon. No, olipahan tässä jälleen ihmettelemistä. Mutta samalla käy ilmi, miten lujaa voi olla valurauta. Ei sitä pidä halveksia materiaalina...ETTÄ 12.9 PULTTI HÄVIÄÄ LUJUUDESSA VALURAUDALLE!!!

Ehkä olisi hyvä tehdä jatkossa nuo pulttikokeet M12 x 40 12.9 pulteilla ja 10 mm liitospituudella materiaalien leikkauslujuuksien selvittämiseksi. Niitä on helpommin saatavissa ja kaikki ilmaiset laskentatyökalut löytyvät niille.

[lisenssi]

Tässä käytiin pieni puhelinkeskustelu kierretoleransseista.

Sattuu juuri olemaan raportissa työn alla tuumakierteiden toleranssien merkitys lujuuteen. Luokan 2B ja 3B ero kierrelujuudessa on 4,6 % tuon tarkemman 3B:n eduksi sisäkierteen puolella. Eli kyllä sillä on merkitystä.

[jusape]

Nuo mun tapit on 2B tappeja, joilla voortin lohkoon ne kierteet (UNF) tein....

Mitäköhän tässä vielä tulee, uusia keksintöjä asian tiimoilta......

[lisenssi]

Vertaapa vaan sitä kaupan pulttia tekemääsi kierrereikään ja pulling-kierrettä. Veikkaanpa, että pulling on välyksettömämpi. Ja se selittää osaltaan sen, miksi kaupan pultilla kierre korkkasi 200 Nm, mutta pulling-pultilla 220 Nm, vaikka liitospituus oli 0,8 mm lyhyempi pulling-tapauksessa.

Tuossa on 10 % ero. Se kitkaeron vaikutus on n 5 % ja loput tulee viritetystä pulling-kierteestä, joka ei noudata "reilun pelin" sääntöjä.

Mielestäni tuo "mystinen" momentin ero (200 vastaan 220) on nyt riittävästi selvitetty.

[jusape]

Pitääpäs kokeilla......

(tähän lainaus: " Mielestäni tuo "mystinen" momentin ero (200 vastaan 220) on nyt riittävästi selvitetty. " )

Ottaen huomioon momentin, niin ero ei ole ehkä merkittävä, juurikaan ennenkuin mennään näihin "ääritapauksiin" , siis piukkaan vedettyihin virikoneisiin, silloin asialla alkaa olla todellista käytännön merkitystä, ihan merkittävästi kun "rajoilla liikutaan" muutenkin...

Mikäs mahtaisi olla kannenpultin (org) momentti (vakiokone), jolla pahvi pysyy välissä esim 50 tuntia, kuinka alas momentti voidaan pudottaa ??

Veiikkaus, täysin puhdas sellainen, että 90 Nm....


Ja tiistaihin mennessä pitäisi olla olaketestit tehtynä, huomenna en pääse, mut jos Sunnuntaina tai Maanantaina....

On senverran täs muuta ohjelmaa (sihiä) ollut ettei onnistu, mut homma hoidetaan joka tapauksessa vaikka tökkiikin, eri suunnilta ja välillä pahastikkin ........

Aika pitkälti tää koko juttu on ollut "kaksinpuhelua" näköjään.......

[Warpu]

tuohon minimimomentin tarpeeseen vaikuttaa aika paljon putkien korkeus jos sallitussa maksimissa niin voi mennä aika pienellä ja käytännössä todettu että alle sallitun olevilla ei kestä montaa sataa tuntia edes 140nm...

[Tunkki]

Jusape tuossa mietti, että kaksinpuhelua hänen ja Lisenssin välillä on paljon ollut. Tässä tapauksessa se ei haittaa koska kaksi tekijää vie projektia eteenpäin ja vaivautuu vielä kirjoittamaan sen tänne ylös.

Joissakin topikeissa kaksinpuhelu on ollut riitelyä ja jankkaamista kun joku on äitynyt pistämään hanttiin toisten ehkä hyvääkin tarkoitusta tai joskus harvoin on hanttiin pantu myös ylvästelyä. Silloin kaksinpuhelu on piinaavaa kun taas tässä topikissa kaksinpuhelu on ollut kiinnoistavaa

[kari t]

Kaksinpuhelua tosiaan, mutta, kun, ei ole mitään kommentoitavaa, kun kaksi ammattimiestä tekee testejä, joille meille tavallisille nuhvimiehille ei ole juurikaan mitään merkitystä, toisin lienee bullinkimiehet, mutta hekin näyttävät vain, oletettavasti seuraavan testien tuloksia.
Jusape, testien perusteella voit kaverillesi, bullinkimiehelle, tulevaisuudessa viritellä sellaisen nuhvin koneen ettei räjähdä
Jatkakaa vain testausta, kuitenkin, luettua tulee jokainen juttu

[Nuhvikalle]

Kaksinpuhelua tosiaan, mutta, kun, ei ole mitään kommentoitavaa, kun kaksi ammattimiestä tekee testejä, joille meille tavallisille nuhvimiehille ei ole juurikaan mitään merkitystä, toisin lienee bullinkimiehet, mutta hekin näyttävät vain, oletettavasti seuraavan testien tuloksia.
Jusape, testien perusteella voit kaverillesi, bullinkimiehelle, tulevaisuudessa viritellä sellaisen nuhvin koneen ettei räjähdä
Jatkakaa vain testausta, kuitenkin, luettua tulee jokainen juttu

Sama homma täällä.
Tosiaan joka juttu tulee näin iltamissa luettua tarkasti ja yrittää ottaa opiksi jokaisesta pienestäkin asiasta.
Itselläkin tämä mekaaninen puoli opiskelua koko ajan

[lisenssi]

Aikaisemmin jusape korkkasi kierteet valunäyttestä "350" 230 Nm:llä ja näytteestä GJS 400 myös 230 Nm:llä.

Erillisessä leikkausvoimatestissä mittasin sille "350":lle n 400 lujuuden ja tänään vedin hydraulisesti kierteet GJS 400:sta ja laskin siitä leikkauslujuudeksi 397 eli n 400. Täytyy vielä kokeilla samaa siihen 350:seen.

Mutta kaikkiaan siis näyttää siltä, että tuolla pulttitestillä olisi hyvät edellytykset selvittää valuraudan leikkauslujuusarvo.

Se kierrevoiteluaineiden testi kesti täyden päivän, kun joka testissä vaidoin uudet pultit ja mutterit ja siinä oli 20 kpl kiinni- ja aukivetoja. Yhden voiteluaineen testi kestää n 1,5 tuntia. Taas paljastui uusia asioita.

hD 49 meni 100 Nm momentilla M12 10,9 pultilla mutteri ja pulttivaurioon asti, koska voimaa tulee niin julmetusti, mutta monille muille aineille tuo oli sopiva momentti ja siksi en pudottanut momenttia, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. HD 49 läpäisi testin ja säilytti esikiristysvoiman riittävän tasaisena. Sen sijaan CU-800 alkoi nostaa vähän liikaa voimaa kolmella ensimmäisellä kiristyskerralla. Tällä perusteella on todettava, ettei tätä ainetta pidä käyttää tarkkoihin kannenpulttien kiristyksiin, mutta on hyvää yleisaineeksi.

Onneksi löytyi myös aine, joka toimi suorastaan hämmästyttävän virheettömästi pitäen voiman joka kerta samana. Raportissa siitä enemmän.

Kyllä se ARP:n ainekin oli sitä, mitä valmistaja lupaa ja se kelpaa kannenpultteihin, vaikka ei testin voittaja ollutkaan.

Teen tuon voiteluaineen toimittajalle erillisraportin heidän pyynnöstään. Ilmeisesti tiesivät, että heidän aineensa on huippua.

[jusape]

Tein pikku muutoksen laippaan, toisen pään pienensin 0.2mm pienemmäksi kuin nuhvin putken olakkeen ulkohalkaisija ( Fordin olake 117mm ja nuffin 114mm), samalla tein siihen pienen, noin millin korkuisen, "keskityspykälän" joka sopii putken reikään.







Ja putkessa olevan ohuen kannentiivistettä varten olevan olakkeen poistin (vaikka olisis ollut ihan käyttökelpoinen putki harrastekoneeseen, jotain epämääräistä jälkeä sisällä jossainkohtaa kyllä oli), jotta paino saadaan suoraan putken olakkeelle