Nuffieldin sylinterikannen pulttien voitelu/kiristysmomentti

[lisenssi]

Haaveeksi taitaa jäädä se Nuhvin lohkon olakkeen murtaminen. Pienoiskoon testillä sain sille 350:lle 410 lujuuden leikkauksessa. Ja sen ja Nuhvin lohkon välinen ero pulttitestissä oli pieni. Murtamiseen saatetaan tarvita n 150 tonnia.

Paljonkos siinä voortilaisen lohkossa on olakkeen koko?

Olihan siinä X1R:ssä jotain tehoainetta. Ei se pelkkää kirkasta litkua ole (suurrustettua vettä).

[jusape]

Sinisen olakkeen rakennetta

[lisenssi]

Tein lopullisia tarkkoja momentti- ja voimamittauksia. Käytin digitaalista momenttianturia.

Kävi ilmi, että normaaleilla kiristysmomenteilla HD 49:n kitkakerroin oli 0,09 ja aivan huippumomenteilla nousi 0,1:een.

M12 10,9 70 Nm 4,6 tonnia (tämä on suositusmomentti)

M12 10,9 100 Nm 5,8 tonnia

1/2" UNF 120 Nm 7,7 tonnia (suositus Nuhvin alkuperäisille pulteille 110 Nm, kun HD 49 voitelu)

1/2" UNF 188 Nm 11,25 tonnia (pulling pultti; 170 Nm antaa jo 10 tonnia ja sen täytyy riittää)

Yksi havainto HD 49:ään liittyen. Hyvin pieni momentin lisäys (n 2 Nm) aiheuttaa pultin kiristymistä. Tällä aineella on pieni lepo- ja liikekitkan ero. Se helpottaa paljon tarkan kiristystuloksen saamisessa.

[lisenssi]

Tein niillä eri valurautanäytteillä testejä.

Se aikaisemmin 250:sen nimellä kulkenut kesti leikkausta 190 ja kovuus oli 128HB. Näillä arvoilla ollaan GRS100:sta. Kyllä tämä on nk höttövalua. ASTM antaa yhden kovuuslukeman kullekin vakiolaadulle ja siellä ASTM nr 20 (vastaa GJL 150) kovuus on 156HB. Joten tuo näyte 128HB oli tätäkin heikompaa.

Se 350:sen nimellä kulkenut täytti 300:sen kriteerit. Lopullinen leikkauslujuus oli 380; vetolujuus 302; kovuus 229HB. ASTM nr 40 (vastaa suurinpiirtein GJL 300) kovuuslukema on 235HB.

Puolestaan se 500:sen nimellä ollut näyte oli kovuuden ja leikkauslujuuden suhteen 600:sta. Leikkauslujuus 560. Aivan mielettömän lujaa. Kovuusalue 200-240 HB on tyypillinen GJS 600:lle.

Automaattiteräksen leikkauslujuus oli 370. Vetolujuus on n 370/0,6 = 620.

Sillä 400:sen näytteellä leikkauslujuus oli 320. GJS 400:n kovuusalue on 130-160HB, joten tässä suhteessa se kyllä vastaa 400:sen normeja.

Huomioiden nuo testit ja aikaisemmin tehdyt pulttitestit sekä sen, että lohkoissa on tyhjää olakkeen alla, kyllä sittenkin pitäisi onnistua se murtaminen.

[jamppi]

Varsinaisesti ei liity asiaan mutta olisko hankala selvittää mitä valua runkokappale on ja sen hitsattavuus

Kesko on kutosnuffien rungon jatkanu hitsaamalla, toki sisäpuolisella tukiraudalla vahvistettuna ja ne pari mitä
olen nähnyt niin hitsaussauma on halki.
Olis mukava kun voisi luottaa hitsaukseenkin jollain tapaa..

[lisenssi]

Harmaata valua en kuormitetussa kohdassa lähtisi hitsaamaan.

Valuraudan hitsausohjeita http://www.esab.fi/fi/fi/support/upload ... hjeita.pdf

Yksinkertaisilla testeillä saa selvyyttä lujuuksista. Teräksellä vetomurtolujuus on n 3,53 kertaa Brinell-kovuus. Esim sen automaattiteräksen kovuus, jota näissä pulttitesteissä on käytetty, oli 183HB ja 3,53 * 183 = 646 N/mm2.

Samoin pallografiittisella on yhteys kovuuden ja vetomurtolujuuden välillä. Kerroin on n 2,45. Esim sen näissä testeissä mukana olleen 500:sen kovuus oli 229HB, joten vetomurtolujuus on 2,45*229 = 560. Kovuusalue 200-240 HB luokitellaan jo GJS 600:ksi.

Tekemällä materiaalista vetosauva ja mittaamalla vetomurtolujuus ja ottamalla kovuuslukema, mm voidaan päätellä, onko kyseessä valuteräs, pallografiittirauta vai harmaa valu. Harmaata en lähtisi hitsaamaan.

Harmaalla valuraudalla ei ole selvää helposti ilmaistavaa kovuuden ja vetomurtolujuuden välistä yhteyttä (HB = K * (100+0,44*Rm).

Tekemällä jatkopala väliin pulttiliitoksella? Tuntematta tuota yksityiskohtaa Leylandissa on vaikea ottaa enempää kantaa.

Voi tehdä myös kertamallin (on tehty jopa styroxista) ja koko kappale valetaan ja koneistetaan.

[jusape]

Koitan, kaikesta huolimatta, saada viikolla tehtyä ne murtamisyritykset, sitä on kyllä yritettävä. Ollaan senverran pitkällä asiassa jo kuitenkin.

Vaikka asiaan on nyt, aika yllättäen jotain hankaloittavaa ja rasittavampaa juttua tullutkin tässä viimeisen viikon aikana, ei suoraan itse testeihin liittyvää kylläkään, vaan välillisesti liittyvää....

[lisenssi]

Nyt ollaan aika pitkällä tässä selvityksessä. Ensin selvitettiin lohkon kierteen kestoa ajatellen suurempia pulttivoimia. Sen on nyt todettu olevan riittävän lujaa sille 10 tonnin/pultti voimalle.

Sitten tutkittiin puristuskestävyyttä. Se on yli 800 ja riittää suuremmille pulttivoimille.

Tämän jälkeen koeponnistetaan lohkon olake. Sen täytyisi kestää vähintään 60 tonnia. Oma veikkaus on ollut 100 tonnia. Jos kyseessä olisi puhdas leikkaustapahtuma, silloin menisi kyllä reilusti yli 100 tonnin. Mutta se ei ole pelkkää leikkausta, vaan olakkeen alla on heikkoja kohtia, esim sylinterien välinen kohta.

Vielä otetaan kovuuslukema lohkosta, jotta voidaan luokitella valurauta. Ja sen lisäksi tehdään vetokoesauva siitä.

Nykyisin sylinterilohkot tehdään 250:stä ja rungot usein pallografiittisesta 500:sta. Tuo Nuhvin lohko on osoittautunut jo tähän mennessä erittäin laadukkaaksi valuksi. Suuri kunnioitus herää 50-luvun tekijöitä kohtaan siellä Wellingboroughin valimossa. Ei ole menty siitä, mistä aita on matalin, vaan on tehty laatua.

Toivottavasti jusape saa lohkon koeponnistukset tehtyä tällä viikolla. Ja sen jälkeen kovuusmittaukset ja näytepalan rälläköityä ja lähetettyä minulle vetokokeeseen. Sitten ollaan finaalissa.

[lisenssi]

Harmaan valuraudan yksi ominaisuuksista on väsymiskestävyyden parantuminen kovuuden ja vetomurtolujuuden mukana. Siksi tuo Nuhvin lohko soveltuu kisakäyttöön ja koviin rasituksiin.

[jusape]

Testiaikataulu täsmentynee huomenna kun ( jos ) tuon "tyypin" tavoitan, jonka siinä pitäisi "apuna" olla.......
Ja saakos ( viitsiikös ?) se myös toimitettua niitä muita juttuja että testivälineitä saa sorvissa niistä rattaista tehtyä......

On se nyt ainakin vähintään sen mulle velkaa, jos ja kun ( ...... poistin....... )

[ramba]

( ...... poistin....... )

Höhh

[jusape]

Ennemminkin :

[jusape]

Noniin, jotain illallakin tehty....

Lohkotesteissä olakkeen pudotusta varten aloin tekemään tarvikkeita....

60mm akselista piti saada 45,jotain mm kokoinen ...

http://www.youtube.com/watch?v=SQaziQ-C ... pbdJ4OnE1w" onclick="window.open(this.href);return false;

Jotta näistä siihen pienemmän jossa sytkä päällä ( 205mm halk ja 50 mm paksuutta ) saisi mukavasti kiinni, menihän se rattaaseen prässissä kohtuullisella n.17tonnin voimalla...

http://www.konekansa.net/attachment.php ... 1381788792" onclick="window.open(this.href);return false;

Ja sitten sorvailemaan ratasta, on hiukan kovempaa tavaraa tuo, 117mm kokoinen siittä pitäisi tehdä... menee tovi jyystäessä.....

http://www.youtube.com/watch?v=aDlNY24K ... pbdJ4OnE1w" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.youtube.com/watch?v=g0bsMzW7 ... pbdJ4OnE1w" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.youtube.com/watch?v=dFP6SqaP ... pbdJ4OnE1w" onclick="window.open(this.href);return false;

Kun prässitestit on tehty, pitäisi onnistua tälläviikolla, sen siis pitäisi olla ihan OK juttu, iltapäivän puheiden perusteella, niin kovuusmittauksia sitten hetkohta perään ( yhtä letkua tai vaihtoehtoisesti "nippeliä" vajaa, että mittarin saan kiinni prässiin ), senkin ehkä tälläviikolla teen, niin pitää niiden yhteydessä piruuttas kattoa mikä kuoppa noihin rattaisiin tulee siinä samalla, lopuksi.....

Ja jos laikkaa ehteisi kans näyttämään sen jälkeen noille, sekä pakettia lähtemään Tampereen suuntaan viimeistään alkuviikolla......

Sellaisia ajatellut täs koittaa nyt saada aikaan, kun olo on jo vähän parempi noin henkisesti....
(tosin montaa vtn muutakin hommaa pitäisi keretä tekemään, 5piiliä paalikuntoon saada, 2meseä reerata, toiseen etu, toiseen takapyöränlaakeri vaihtaa, Claassia päivällä mennä laittaan, ja mitä sitä nyt vielä oli..... jaa niin, Allikseen pitäis kanssa niitä valoja laittaa ja vähän tasimassa tuolla käydä jos yhdeltä tietyömaalta täytemaata tulee... )

[lisenssi]

Näyttää olevan hyvä meininki päällä. Nuo karkaistut aineet syövät teräpaloja, kun noin kipunoi. Mutta pehmeällä laipalla ei kannata lähteä prässäilemään.

Jos se voortin lohko on kovin pehmeä (alle 160HB) ja tulee siis kuopan halkaisijaksi 3000 kg:llä (110 bar tunkissa) 4,75 mm tai yli, niin sitten voi käyttää puolta pienempää kuormaa, 1500 kg (55 bar). Pulttitestissähän se ei ollut paljon sitä "250":sen näytettä parempi ja näytteen kovuus oli alle 130HB (kuoppa 5,25 mm).

Nuhvin lohkon kovuudeksi voisi veikata yli 200HB:tä. Kuopan koko on lähellä 4 mm:iä sillä 3000 kg kuormalla.

Kovuutta mitattaessa täysi kuorma pidetään päällä n 10-15 sekuntia.
Olakkeen murto on se kaikkein mielenkiintoisin juttu, tuloksien suhteen.

[jusape]

Tänään en paljoa ehtinyt, kun Claassia olin tutkimassa ilta ysiin asti, yks vika korjaantui mut toinen jäi vielä (siis sähköjä) ...

Ainakin 2 piuhaa tiedetään nyt olevan jostain poikki (n. 1,5-2m väliltä hytin sisuksissa ilmeisesti ), ja taas tuossa tutkinut lattialla kontallani jälleen lisää tuota sähkökaaviota pari - kolme tuntia.....

Hiukan jyystin kyllä, pian alkaa hampaat olla jyystetty pois, enää sellanen 41-42mm säteellä ajettavaa ( ~83mm halkaisijasta ) niin sopii voortin putken olakkeelle....

On siinä rattaassa kyllä, perkuta, tahkoamista, hittolainen ..... Kiinnostaa kyllä tuo rattaan kovuuskin.....
Teräpalankin käänsin uudelle kulmalle, onneks niis on 4 kulmaa sentään ja paloja liki kymmenkunta uusia jäljellä....