Pientä luovuutta..runon muodossa..

[lisenssi]

Arkista maalaiselämää, osa 5 (act five)
Nuhvi-miehen palkkaneuvottelu savotalla
enso-gusetin pomon kanssa


Kärryssä taipuneena ompi akseli;
rikki varmaan kohta on koko peli.

Pakkoko sitä on joka juttua alkaa säätää;
riittää, kun citysudet ympäriltä häätää.

Voisit nyt työtahtia selvästi alkaa kiristää;
saisit koko palkan edestä mieltäni piristää.

Arktista hydrauliöljyä saa loputtomasti säiliöön lorottaa;
voisit sen sentään kompensoida ja korvaustasi korottaa.

Mikä on kirjallisesti sovittu, eihän sitä voi muuttaa;
yritä nyt säiliösi täyttää ja jotain litkua sinne uuttaa.

Tällä viikolla meni Nuhvista kallis 14-rättinen rengas;
pomo siellä vaan patsasteli ja muina miehinä hengas.

Käsinkö mun toi tukkikärry täytyy jatkossa työntää;
voisit sentään kantaas tarkistaa ja jotain myöntää.

Sulla on mielessäs vain näitä juttuja puliveivata;
koetat selviä sopimuksia uuteen uskoon reivata.

Napaan asti tiheässä pöheikössä tässä on lunta;
ikinä et ole sellaisesta määrästä nähnyt edes unta.

Onpa valitukses merkillisen suuri;
työnteko näyttää olevan se muuri.

Luuletko lumivastuksen olevan pieni;
joka päivä auki saan rämpiä täällä tieni.

No hyvänen aika, onhan sulla sentään Nuhvi;
työnteko yhtä selvää kuin putkimiehellä;
tästä poikki, kierteet päähän ja paikalleen muhvi!

No, puhua kyllä osaat ja päässäsi syttyy lamppu;
mut oikein olis panna kaulalles kiristävä hamppu.

Kivet on hakanneet panssariin ja naarmuttaneet peltiä;
sinä se vaan pysyt kovana, eikä sulta latiakaan heltiä.

Kärrystä tietämättäni puuttuu kunnon perälukko;
letkuissa jatkuvasti on rypsiöljyn aiheuttama tukko.

Ei, ei, kyllä sulla on kalusto oiva;
koneiden käynti terveesti soiva.

Gusetin mieheksi sinä se olet kitsas, Pentti;
sulle rahan antamisessa liikaa on jopa sentti.

Ei sinua tunnista nuhvikuskiksi, olet mimmi;
näyttäisit olevasi mies, jonka kunto on timmi.

Sulla on liian pieni nöpönenä;
aikomuksenas vain tehdä tenä.

Miten sinäkin Pentti olet saanut vaimokses Kaisan;
kun kaikki tietävät sut pelkäksi kannattajaksi aisan.

Eipä liiku sulla näissä töissä muuta kuin pelkkä huuli;
järkeä ei yhtään mukana, niitä liikuttaa pelkkä tuuli.

Tauotta täällä täytyy duunia painaa;
yhtään ei sulla sympatiaa eli lainaa.

Missään eipä voi olla työtahti näin hurja;
näännyksissä on painettava ja olo on kurja.

Aiot ilmeisesti minut siis turmioon syöstä;
kun et suostu kohtuudella maksamaan työstä.

Tuollaisenko aiot sinä päästää ison parkaisun;
etkö tiennyt, että metsissä mies saa karkaisun.

Noissa kivikoissa alkavat ajopelit rikki kolista;
kuka hullu suostuu ajamaan tuollaisista solista.

Nuhvis pane vauhtiin ja perille lennä;
surutta usvaa putkeen ja anna mennä.

Kyllä se sulla taitaa päässä heittää;
mulla kohta korvien välissä keittää.

On tärkeää saada tämä homma finaaliin;
meneehän se sinulla nyt jakeluun kaaliin.

En tuota ota kommenttia kuuleviin korviin;
vertaan sinut täysepävireisiin bassotorviin.

Ala sinä nyt kiivaasti löpöä traktorisi tankkiin pumppaamaan;
saat sillä itsesi kuntoon, ei tarvitse salille lähteä jumppaamaan.

Lyhyenläntä on pomolla kropassa varsi;
vaarallisesti hallussa sillä on sananparsi.

Töitä saa täällä tehdä ihan rauhassa;
kelissä mitä miellyttävimmän lauhassa.

Laske Nuhvilla menemään ja anna löpön palaa;
kyllä nämä puheet saavat toivoa hyvää valaa.

Häiritsee minua pomon pelkkä ääni;
jos nyt ei hiljene, halkee koko pääni.

Noilla puheilla saat luontoni toki kiihtymään;
mut itse näytät paremmin alkavan viihtymään.

Puuta piti kaataa, mut tulikin puhekisa;
muuta nyt mieles ja pane vinkumaan visa.

Näihin hommiisi suostumista joutaa lopun ikää katua;
olisi pitänyt toista katella duunia ja selvempää latua.

Muista itseesi tankata myöskin neste;
ei tule kesken matkaa täydellinen este.

Kylläpä tuli tästä savotasta ihan liian kallis;
meni elämä pieleen ja on surkees mallis.

Yrität siinä työmiehelle virittää jonkun loukun;
saattaa minut kiipeliin syöttämällä ilkeän koukun.

Vedä kiinni se viimeinen kuormaimen letku;
ole metsien mies äläkä mikään avuton retku.

Millä tuollaiseen rytökasaan tehdään ajettava reikä;
pulassa on koko kalusto ja ennen kaikkea meikä.

Kaasua paina, kunnes Nuhvin on punaisena pakosarja;
tuo puut plassille, kuin Minna Äkkijyrkän kyyttökarja.

Kai sitä noissa gusetin töissä aina hyvin rallaa;
kun suuta soitellen työmiehen oikeuksia tallaa.

Älä jälleen ala vaikeuksia uusia itkeä;
sen sijaan yritä mielestäs vastus kitkeä.

Ota hernerokkaa paljon pakkiin;
ja pukeudu lämpimään takkiin.

Tee nyt töitä lumiryteikössä tällaisella haperolla rättihytillä;
paremmat on olot märän kuusen oksan alla tutkaavilla kytillä.

Kuinkahan monta mun täytyy täällä tehdä mottia;
ennen kuin suostut maksamaan vähän förskottia?

Tee ensinnäkin paaljon suurempi ja kunnollinen pino;
eihän tuota nököä mitatakaan voi, kun on noin vino.

Jos tekisit ahkerasti täällä päivätyösi;
saisit tyytyväisenä nukkua kaikki yösi.

Voiko olla päällä maan toista miestä noin täysitaraa;
pitäis Juicen pilkkalaulu tehdä ja soittaa sähkökitaraa.

Anna nyt mun kaikki kestää, kun tuollainen hyypiö on luotu;
ja minkä ihmeen takia meidän on toisemme kohdata suotu!

Rungoissa jäljellä on monta oksaa
etkö sinä niitä nyt katkoa hoksaa.

Katso itse tätä täydellisen autiota kaskea;
täälläkö joka runko pitää arvioiden laskea.

Tämäkö on muka joku aukko;
lohkaisi pomo ja suutaan haukko.

Käy sinä tuottavaa palstaa kohti;
sieltä lupaava tulevaisuus hohti.

Jos et yhtään rahaa voi antaa töiden ollessa kesken;
sydämettömästi teet vaimostani rutiköyhän lesken.

Kyllä tästä sulle sitten aikanaan tulee paljon rahaa;
kunhan nyt muistaisit ahkerammin käyttää sahaa.

Jos olen minä tuiki saamaton laiska jätkä;
ei oo hääppönen tuo gusetin paksu pätkä.

Nälkäisinä mulla huutaa suolet;
jos et kohta ruokaa saa, kuolet.

Eikö muu auta kuin ahterias nuolla;
ilmanko sitä annat mun säälittä kuolla?

Älä nyt enää suutas siinä soita;
vaan puita pinoon saada koita.

Täällä saa hulluna iäti töitä painaa;
pomolta ei heru lantinkaan lainaa.

Pakkaslumi jalkain alla ääntää naristen;
sieltä oksilta tulee se niskaan karisten.

Mulla punaisena pakoputki hehkuu sahassa;
vilu on ja kalvavana kurnii nälkä mahassa.

Anna poika Homeliten puuta purra;
turha on rahoja etukäteen surra.

Teepä itse ensin joka puuhun kaatolovi
kyllä siinä sullakin menis hetki eli tovi.

Paita on saanut läpimäräksi kastua;
koko seutukunta täynnä on lastua.

Laita koneeseesi vauhtia ja täysillä päristä;
äläkä joutavia haasta, leukojas turhaan täristä.

Lumimonttu täällä sakeana on sahan sinistä savua;
sinä siellä istuskelet ja pyllys alle vaan lisäät havua.

Tuollaisen määrän puuta olis päivässä tehnyt ukki;
apunaan vain pokasaha ja puusta kyhätty pukki.

Jäässä täällä korvessa joka aamu on rauta;
tällä menolla mulla edessä lohduton hauta.

Raskasta on paksussa hangessa tukkien juonto;
koville joutuu raavaankin miehen karski luonto.

Onhan sulla Nuhvin perässä pullea vinssi;
suunnitellut sen on taitava nappisilmä inssi.

Kiivaammin heiluttele sinä sitä leveää piilua;
anna sen vielä kuutamossakin välkkyä ja kiilua.

Mäntypistiäinen tiettävästi ahminut kaikki on neulaset;
onneks sitä ei näe, kun yöllä näkyy taivaalla vain seulaset!

Sanoillasi taitavasti taidat minua töniä;
kunpa nyt tulisi joku ja vetäisi päin köniä.

Ei luulisi et noin vaikea on pieni maksu;
kun miehellä lompakko on pönäkän paksu.

Täytyyhän täällä tankitkin päästä täyttämään;
ei muuten noita koneita onnistu käyttämään.

Jos et rahaa pian minulle löydä ja anna;
käy puihin kiinni ja itse ne pinoon kanna.

Työnnä nyt vaan sinne sahaukseen se kaatorauta;
ei ne puut selityksillä kaadu eikä mikään muu auta.

Maapohja täällä on niin epätasaista kovin;
kuorman veto kestää enemmän kuin tovin.

Nyt et haasta alkuunkaan juttuja tosia;
yrität vain turhaan mielisuosiotani kosia.

Olen täällä saanut jokaisen oksankin talteen kerätä;
onhan siinä täysi nyt oikeutus palkkarahoja perätä.

Katsoppas tuonne ylös jyrkkään pystysuoraan syöksyrinteeseen;
urakassa siitä et ilmoittanut, saatoit minut harhauttaen pinteeseen.

Kyllä on valitukses jo niin karvasta;
ai että alkaa kihtikin vaivata varvasta.

Puu halajaa melkein itsekseen tantereeseen mennä ryskyen;
anna pääsi hytissä keikkua ja Nuhvin kärryn kulkea jyskyen.

Yhtiönä pomolla on suuri enso-gusetti;
kauluksessa leuan alla musta rusetti.

Pitkään aikaan ei vielä edes aio maksaa palkkaa;
Lantikan käynnistää ja sen diiseli kylmässä kalkkaa.

Mene sinäkin kiireesti täältä heti kohti kotoa;
hankkiakses töihin kunnollista modernia motoa.

Nuhvia en ikinä jätä;
rahat kouraan mätä!

Lopulta heltyy pomon mieli;
rahaa latoo ja hiljaa on kieli.

Katse suunnattuna kohti omaa firmaa;
toimistopöytänsä ääreen pomo kirmaa.

Naapuripalstalla korjuukäytössä on pikkukärryä vetävä nelivetomönkiä;
tarkoittaen sitä, et isäntä saa koko ajan sen joka kulmasta lunta pois tönkiä.

Noilla vehkeillä saa takuuvarmasti vapaasti hankeen juuttua;
Nuhvilla sentään saa päästää, eikä lapioon tarvitse puuttua.

Laita Nuhvin nokalle lisää tehoa, sanoo Masi;
vaihda sinne heti Gumminsin kookas V-kasi.

Sullahan ompi kymmenen mottia kärryssä Nuhvin perässä;
millä se tuota jaksaa vetää, vaikka ovatkin kauniissa kerässä.

Millään muotoa en tahdo mielipiteitäs alistaa;
tarkoitukseni on vain vaihtoehdoilla valistaa.

Katsele sinä, Masi, tuota vihreää männyn oksaa;
ylöspäin katsellessas alat Nuhvista jotakin hoksaa.

Mahtava on pystyssä vanha kuusi;
kaatuessaan tyvestä naristen huusi.

Onpa täällä loppumattomasti suurta ikipetäjää;
onneksi Nuhvista löytyy niille vertaistansa vetäjää.

Helppoja on työt kanssa kolmimetrisen ropsin;
yhtä iisisti sen teen kuin aamupopcornin popsin.

Täälläpäs onkin runsaasti koivupölliä paksua, valkeaa;
ai että se pakkasessa hyvästi haloiksi kirveellä halkeaa.

Miksi se isäntä määräyksen on antanut kaataa joka tervalepän;
ei se näistä mitään tiedä, poika se on hevosenkengittäjäsepän.

Paljon liikaa on lehtiä isossa vanhassa haavassa;
kuin tontteja kunnan typerässä asema-kaavassa.

Minä se poika täällä vaan panen puuta nurin;
itse määrään työtahdin ja pidän palstalla kurin.

[lisenssi]

Arkista maalaiselämää, osa 6 (act six)
Kanalat haasteiden edessä

Tuolla vasemmalla näkyy navetta;
saappaan kärjet olla ei voi savetta.

Siellä sun täällä kana aina lentoon pyrähtää;
yhtä lyhyellä startilla Nuhvi käyntiin hyrähtää.

Maassa innokkaasti nokkivat kanat;
Nuhvi lähdössä multaan jättää vanat.

Kanalassa orren päällä kiekuu vanha kukko;
traktorimaailmassa Nuhvi ei oo teiden tukko.

Yhdessä se on keväällä tiiviisti kanojen lauma;
jälleen on Nuhvi-kaupoissa erinomainen sauma.

Taivaan sinessä kanahaukka silmä kovana liitää;
punaisena vilauksena Nuhvi maisemassa kiitää.

Kanaturnedoon tahtoo haukka aamupalaksi niellä;
kalliilta hummerilta näyttää Nuhvi, emme sitä kiellä.

Oudosti katselee isäntä munakunnan kuskia;
ellei olis Nuhvia, sydän olis täynnä tuskia.

Munat viedään ilman, millä tästä elantonsa niittää;
ainoana ilona, saa brittiläistä teknologiaa kiittää.

Näyttävästi antaa kukko helttansa liehuta;
Nuhvi ei oo niitä, joka vetensä antaa kiehuta.

Maatiaiskana pyöräyttänyt ohi direktiivin! munia on kaksi;
äreässä pullinginuhvissa takarenkaissa kokona on maxi.

Pantasusilauma kanalan verkkoaitaa jolkottaen ympäri kiertää;
ei ne Nuhville mitään tee!; vähän karvojansa renkaisiin hiertää.

Nuorsuomalaisten vihreä osasto heti paikalle tulee kanalan katsomaan aitaa;
tarkoituksena valvoa metsästysseuraan kuuluvaa isäntää, et tietä kulkee kaitaa.

Isäntä huolissaan on kutistuneesta kanalaumasta, kun jäljellä vain on untuvia;
Nuhviin nojaten vihreät ne miettii, miten isännälle sanktioita sälytetään tuntuvia.

Isäntä pysyy tyynenä ja on mielessään täysin vakaa;
kanat tosin meni, mutta Nuhvi tulevaisuuden takaa.

[lisenssi]

KERTOJANUHVI VIIVALLA

Nuhvi-miehelle päähän kireää kapeaa suikkaa;
pakkosyöttönupista koneelle lisää löpöä tuikkaa.

Kytkin pohjaan, kertojasta kuuluu korinaa;
tankissa häränsilmä pyörii, täyttä horinaa.

Isosta putkesta kuutosnuhvi savua mustaa hönkii;
kytkintä ylös, takatassut sen maata julmasti tönkii.

Maha maata viistäin rinnalle ryömii Massikka;
ei ole reilua, tuohan on vain mitätön nassikka.

Ja mikä se on tuo tulille laitettava takka;
värikin etova kuin lapsen sinappikakka.

Ja sitten on virttynyttä väriä sinistä voortilla;
hymyn kare suupielissä, Nuhvieldin-loortilla.

Rapakon takaa tulee kookasta rautaa ja vihreää väriä;
mylly epäbalanssissa, et taitaa pelkästään maata täriä.

Asettuu viivalle italialainen ruipelo keltainen viatti;
mikä lie öljyruutta, ainakin kaikki paikat heti liatti.

Viivalle tulivat kyllä kaikki, mut ei oo mitään jakoa;
heti startissa Nuhvi syöksyy, repii tuntuvasti rakoa.

Kerran vain korahtaa lennossa Nuhvin kertoja;
eihän sille muut pärjää, eikä vedä sille vertoja.

Maalialueella heiluu jo ruutulippu ja Nuhvin nimi tulee pahville;
muutamat siellä vielä starttailevat?; tulkaas poijjaat ny kahville!