Nuhvi.fi

Ajelin eilen hetken yhden jontikan takana. Malli taisi olla 6420. Melko isokokoinen traktori. Silmät osuivat taka-akseleihin. Olin hämmästynyt niiden heiveröisyydestä. Niissä ei todellakaan ole ylimitoitusta.

Kotimainen meni susip..(kaikki mallisarjat 02/03 asti) voimansiirtotuotosten jälkeen kyllä keskiarvon paremmalle puolen viimeistään 6000/8000 sarjassa..
Eipä kait peuroistakaan akseleita katkennut sentään ole, tuon mallinen ihan vakavasssa harkinnassa seuraavaksi koneeksi.

Etuakseleita tuntuu menevän rikki huomattavasti useammin.

Kahtelin tässä ison ( numeroa en muista) Fendtin, johonka oli asennettu iso etukuormain, etuakselia niin tosi heiveröiseltä näytti.

Mutta kaippa sitten se on niin hyvistä aineista tehty eikä mitään härmäläistä speciaaliterästä..

minä kun nuita malleja muista ulkoa niin tässä vähän tietoja
http://www.konedata.net/Traktorit/jd6120.htm" onclick="window.open(this.href);return false;
näyttäs että 6420 on vähän yli 100 heppanen ja alle 5 tonnia painava siis kait nykymittapuun mukaan pieni traktori

Taka-akselistoissa en ole kyllä pahemmin kuullut ongelmia olleen. John Deerellä ongelmat ovat pyöränpulteissa ja vanteissa jotka katkeavat/halkeavat kuormien alla. Pulttikehä ja pultit ovat isoja, mutta ongelma poistuu vasta pulttien alle tulevalla vahvikepannalla. Vanteet tosin repeävät silti. Valtralta on isoille akselimassoille saatavissa kiinteää jymäkkää vannetta.

90 -luvun brassiperävalmetit eli 255-865 malleissa on se cafeiro akselisto levennetty perusmalliseksi semmoisella akselipidennyksellä ja päätylaakeri on etäällä niin niissä on ollut ongelmia pidemmänpäälle ja isoilla akselimassoilla tai triplaparipyörillä. Peruskäytössä nekin yleensä kestävät.

Nykyaikana yleensäkkin kovarauta kestää merkistä riippumatta, ongelman aiheuttajia on enemmän anturi, levypakka ym. viat. Itseasiassa laakeriviatkin ovat todella harvinaisia pl. Ax5 ja Ax2 sarjan-valtrojen mekaaninen suunnanvaihdinloota, jossa ne alimitotetut turkkilaiset käkikellon laakerit.

Etuakseleissa kestävyys on taas enemmän koetuksella. Vilkaiskaapa mielenkiinnosta esimerkiksi carraron erillisjousitettua etuakselia, on niveltä ja puslaa, tappia ja muuta hirvittävät määrät...

En epäile sitä, etteikö tuo jontikan akseli kestä, mutta kyllä on mitoitus vedetty minimiin. Se on sitä, kun suunnittelumenetelmät ovat kehittyneet niin pitkälle.

Eräs suuri saksalainen työstökonevalmistaja oli siirtynyt 90-luvun alussa 3D-maailmaan ja tarkkaan mitoitukseen. Mutta koko uusi konesarja, joita ehdittiin myydä paljon ympäri maailmaa, osoittautui sudeksi. Seurauksena oli konkurssi.

Siirtyminen 3Dhen tapahtui yhdessä nuorten suunnittelijoiden kanssa. Kokemus työstökoneista puuttui vastavalmistuneilta ja sen seurauksena ne koneet värähtelivät niin paljon, ettei tarkkaa työtä pystynyt tekemään.

Ei teräksen vahvuus ratkaise vaan sen laatu,on paljon koneita jotka ei kestä yhtään vaikka paksua patarautaa on laitettu säälimätä.
Ei jontikassa oo katkeillu akselit ainakaan täälläpäin,vanteita menee kaikista jossa on teräsvanteet vaikka kuin jymäkät olisi kun tosipaikkaan joutuvat ainoastaan paksut valuvanteet kestää tosipaikassa kertoili urakoitsija joka ottaa leivän tosimiesten töistä.

Eihän catepillarin kuormaajien akselitkaa ole paksuja rasitukseen nähden mutta kestävät.

Otetaan esimerkki akselista. Vääntöä on 500 Nm ja kaksi eri materiaalivaihtoehtoa tavallinen 50:nen ja toinen on nuorrutusterästä ja käyttö on ajoneuvoille tyypillistä väsytyskuormitusta.

Akselin halkaisijaksi tulee 46 mm pehmeällä teräksellä ja 36 mm lujemmalla aineella.

Jos momenttia on 2000 Nm, silloin vastaavat halkaisijat ovat 73 ja 58 mm. Saahan tässä 15 mm ohuemman vetoakselin materiaalia parantamalla. Ja jos on oikein hyvin suunniteltu akseli, niin muotoilulla tulee vielä lisää hyötyjä.

Jos momenttia on 5000 Nm, saadaan Fe50 akselilla halkaisijaksi 100 mm ja nuorrutetulle 80 mm.

Mutta näkee tästä myös sen, miten halkaisijan kasvattaminen lisää momentinsiirtokykyä melko reippaasti.

Ei kellonakselit kestä raskaassa käytössä, on ne tietysti vuosien varrella heikot komponentit
karsiutuneet pois. Kuinkahan nykytraktorit ja akselit kestäis, kun laitettais telat ja kaivuri ja metsään/suolle
rypemään?

Erityisesti tuossa jontikassa kiinnitti huomiota täysin pyöreästä putkesta oleva takasilta, joka oli kyllä kerrassaan pienen näköinen. En väitä ollenkaan sen olevan liian heikko, mutta se näyttää oudolta verrattuna vanhoihin traktoreihin.

Ilmeisesti on tarkoitus, ettei siihen laiteta mitään kiinni. Voisimme kenties vetää sen johtopäätöksen, että valmistaja ei ole ajatellut ainakaan kaivurin kiinnitystä traktoriin.

Taidan olla vanhanaikainen, kun pidän niistä Nuhvin takasillan reunassa olevista pultin reijistä, joihin voi rakennella lisälaitteita kiinni.

Eri traktorimerkkien välisessä kisassa kustannusten alentaminen on viety pitkälle ja siksi on karsittu "turhia" ominaisuuksia pois ja mitoitus viety optimiin.

Nimenomaan, nykyään ei laiteta materiaalia yhtään sadasosankaan milliä enempää kun on tarvis. Pystytään niin hyvin laskemaan kaikki kuomitukset ym. Normaalit kuormitukset, tokihan repelemällä kaiken saa rikki.

Tarkka laskenta on sinänsä hyvä asia mutta ongelmallisen siitä tekee se seikka, että kaikkia odottamattomia tekijöitä ei oteta huomioon.

Huonona esimerkkinä tästä ovat nykyiset isot hallit, joiden katot kestävät hyvin kaikki odotettavissa olevat ilmiöt.

Odottamattoman ilmiön sattuessa syyttömät yleensä joutuvat myös kärsimään. Huterammalla laskennalla on jouduttu pitämään varmuuskertoimet suurempina ja jännevälit lyhempinä.

Traktorien suhteen lievä ylimitoitus saattaa kaukana tulevaisuudessa näkyä Nuhvisivuston kaltaisena harrastajien keskustelufoorumina

Tunkki kirjoitti:

Traktorien suhteen lievä ylimitoitus saattaa kaukana tulevaisuudessa näkyä Nuhvisivuston kaltaisena harrastajien keskustelufoorumina

Tätä harva meistä on näkemässä, joskus 50-60v tästä päivästä myöhemmin, eli joskus ehkä vuonna 2050-2070, tai miten meneekin, voi se skaala olla tulevaisuudessa jopa "vain" 30v valmistuksesta....

Valtran foresteissa, eli motoiksi rakennetuissa linkuissa lienevät akselit kovimmalla rasituksella. Näissä on joskus käynyt että vetoakseli on mennyt boorin vierestä poikki.

Maataloustöissä kestäävät ihan hyvin, onhan ne suolla testattu jopa triplapyörillä.