Nuhvi.fi

Tänään uudessa k-viestissä oli 4 traktorin vertailu/mittaus.
Kyllä pienistä koneista nykyään lähtee polleja irti.
Vai onko ne vain varsoja..?
Saksalaiset traktorit ei ollu mukana...
Sai siten Valtra pisteet kotiin, mutta jos olis ollu,
ei edes kolmen parhaan joukkoon...

Niinpäs... Ei ne kokonaispollet mitään paljoa lopulta merkitse, VÄÄNTÖ ratkaisee monessa kohtaa....

Tuleehan vormuloidenkin koneista ( nyt 1,6L turbot) jotain 700-850 kaakkia, ja alta 8000rpm ei tarvii edes ajatella liikkeelle lähteä.....

Sillä on suurempi merkitys, mikä on männä halkaisijan ja iskunpituuden suhde, ja varsinkin siellä kirrosalueella 800-1500 haarukassa, jossa yleensä ne työkierrokset pyörinevät.

Omakohtaisesti mielipide on se että voiman tuntu hukkuu ainakin johonkin välille, jos laitetaan samalle viivalle ruuvattu 755, stanadynellinen 6800 ja n12x niin vanha 05-sarjalainen on kaikkein tehokkaimman tuntuinen saman vehkeen vedossa vaikka paperilla arvot jotain muuta...

Taitaa näissä suurin merkitys olla kuitenkin ahtimen heräämisellä ja savutusrajalla ohjelmassa. Iskutilavuus on pieni ja voima siksi olematonta ilman ahdinta, eli aivan alakierroksilla.705 sai puhaltaa nokea ja se antaa suoraruiskutuskoneessa vääntöä. Ilmakerroin on savuttomalle palamiselle voi ola jopa 1, 8.

Uusissa koneissa ei kärsi edes savua antaa tulla joten moottorilta ei voi paljoa odottaa ilman ahtopainetta. Toisaalta kunnolla ahtamalla ja välijäähdyttimellä saa voimaa ja vääntöä ihan niin paljon kuin tahtoo. Ahtimen heräämisen jälkeen vääntökäyrä on suunnilleen se millainen on haluttu piirtää.

Kovat viritysasteet on testattu kuorma-autoissa jo vuosia sitten. Näillä uusilla koneilla ei varmaan kuitenkaan kannata lähteä kaasupohjassa ajamaan kylmänä. Voi kiireisellä linkomiehellä tulla moottorin rajat vastaan äkkiä. Kaikilla ei varmaan ymmärrys riitä köyttämään uusia koneita. Kuorma-autoissa moottoria oli suojattu pistämällä maksimi kierrokset kylmänä tuhanneksi.

Joskus, kun noita eräitä uusia koneita liikkeestä ajelin luovutushuoltoon, alta 100 polleisista aina liki 200kaakkisiin, matkalla oli muutama mukava ylämäki 10-tiellä.... niin esim väkisinveivattava, eli keppivaihteinen, yhdellä pikalla oleva 120heppanen piti mäissä parhaiten nopeutensa kun välillä samaa reittiä ajelin 120 - 195 heppasilla joissa joko 6 pikaa tai kaikki 18-19pykälää napeista....

Koneissa oli nopustutka tehtaalaisena asennuksena, ja puoliautomaattivaihteisessa ( 6pikaa ) nopeuden lasku oli luokkaa 4-5kmh, täyspower- laatikoissa vielä enemmän, kun keppilootalla oleva saman mallisarjan "tehotomin" malli pudotti vauhtiaan vain n. 2kmh .....

Onkos traktoreissa ja työkoneissa mitään päästörajoja..
Viikko sitten kävin iltakoulussa päästömittauksista ja niiden seurauksista, autopuolella tulee olemaan hankalaa..

Taitaa olla uusissa traktoreissa TIER-III tai IV normit nykyään käytössä, TIER II normit tuli jo 2000 alkupuolella voimaan niihinkin.....

Kyllä työkoneen moottorin pitää täyttää jo montakin pykälää..
Teholuokasta riippuen, mutta eihän niitä tarvii, ainakaan vielä katsastaa..
Eli suurin osa sitten lastutetaan, varsinkin nuorilla kavereilla tuntuu olevan kilpaa,
kenen koneesta lähtee eniten polleja, ei siinä mitään, mielenkiintoista se on seurata.

Ja niitä vääntökäyriä kyllä saa sitten kukin mieleisekseen, mutta ei kovin pienestä koneesta taloudellista
saa. Sellainen mylly, mikä jo vakiona antaa hyvät väännöt ja sopiva iskusuhde, siitä tulee voimakone,
myös pienillä kierroksilla ja silloin säästyy polttoainetta ja myös kestää käyttöä, ei sammahda joka mättään
taa metsässä...

On päästörajat. Isommissa urea tai src. Vieläisommissa nyt molemmat.

Järkiään tuntuvat poistavan käytöstä niin KA kuin työkonepuolella kun takuu loppuu. Esmes ureapumppu 5000 €, merkki bosch. Kalliita korjattavaksi takuun jälkeen.

Valtralla sisäinen pakokaasunkierrätys nokka-akselin lisänystyröissä. Jostain kumman syystä ureakoneen nokkakepin hinta nousi yhteen viikkoon 400-> 1300 € kun pohjanmaallekkin oli mennyt kerralla 30 kpl Ureakoneessa kun ei noita nystyröitä tarvitse, urea hoitaa sen putsaushomman.

Minulle tulee noista cr koneista mieleen aina sellainen visio, että miten tehokkaita ja taloudellisia niistä saisikaan kun kunnolla perehtyisi niiden "optimointiin"

Turhat saastejarrut moottorista hevonhiiteen...

Ja VTN nappivaihteet "väkisinveivattaviksi" , mikä voiman lisäys ja polttoaineen säästö siinäkin jo tulee...
Se tosin vaati sitten koko käden liikkeen olkapäätä myöden, ettei pelkästään sillä etusormella napin painallusta.....

Valtran vedon vapautin ei toimi minun mielestäni ainakaan pyöröpaalauksessa vaikka niin mainitaankin, (youtubessa ainakin videossa), kun esim.claas 455 vaatii 1000voalla 1600 kiekkaa kaiken aikaa ja krone 1800 pitää olla 540voalla 1400 kierrosta niin kauan kun on sitonu, kaasu melkee pois ja paali ulos, tyhjäkäynnil kammio kiinni, sit 1400 kierrokset taas..

Et ole selkeästi lukenut käyttöohjeita. Jos kierrokset on yli "Lähtörajan" on toinen vapaalle lyövä jarrupoljin, eli työkierroksilla paalatessa, sidonnan aikana, painetaan jarrua ja kun halutaan lähteä eteenpäin, nostetaan vain jalka polkimelta.