Nuhvi.fi

CAV:n jakajassa muuten pitää löysätä yhtä suutinputkea, etta saa pumpun ilmattua. Rivipumpuissa ja boschilaisissahan niitä ei tarvitse aukoa. Ilma aiheuttaa tuossa pumpussa juuri röpötystä, nykimistä ja sinistä savua. On muuten aika tarkka siitä, kerran jouduin tutustumaan sellaiseen käyntihäiriöön, eikä ollut iso vika.

Velu kirjoitti:CAV:n jakajassa muuten pitää löysätä yhtä suutinputkea, etta saa pumpun ilmattua. Rivipumpuissa ja boschilaisissahan niitä ei tarvitse aukoa. Ilma aiheuttaa tuossa pumpussa juuri röpötystä, nykimistä ja sinistä savua. On muuten aika tarkka siitä, kerran jouduin tutustumaan sellaiseen käyntihäiriöön, eikä ollut iso vika.

Juu se jakajapumppu vaatii sen jos ei ole takaiskuventtiiliä, esim. stanadynessa on jo sellainen.

Tässä vaan on tankki ylhäällä, simms rivipumppu ja yksi suodatin joten ilmauksen pitäisi olla normaalisti ongelmatonta.

Joo onnitelut vaan masterille kovasta koneesta! Mitä vikalistaan
tulee ,niin kuulostaa kovastikin tutulta ,että jonkin verran joudut
läpi käymään. Moottorin aukaisua kantsii ainakin vielä miettiä, jos
siinä on jakajapummppu ,niin käyntiin lähtöhän ei ole samalainen
kuin rivipumpulisessa, ja jos perinteinen niin kannattaa kokeilla ,kuinka
herkkä käynistys on pakkosyötöllä ,koska voi se rivipumpukin olla
harva. Omassa 702 oli muuten yhden ruiskutuselementin takaisku-
ventiilin istukan prikka väärinpäin ,jonka takia se kävi vähän niinkuin
kolmella pytyllä ja oli voimaton. Prikan väärinpäin olohon en keksinyt
muuta selitystä kuin että tehtaalla oli pumpun ajotusta laitetaessa
käytetty ykköselementin päällistä auki ja siinä yhteydessä prikka pyörähtänyt väärin päin ,konehan oli jo kymmenen vuotta vanha ,kun
se minulle tuli ,että kauvon se oli pelannut nuinkin. Mitä vaihteistoon
tulee niin ,toden näköiseti sieltä on kulunut ala-akselilla olevasta
öljynroiskia peltikiekosta pooriolakeet jolla se lukittuu ala-akseliin.
Aikansa kun sen läkkipellistä tehdyn reikä suurenee niin se tulee
ulos kahden holkin välistä ,jolloin ala-akselille tulee niin paljon päittäis
välystä ,että ykkösen ratas rupiaa rahanutaa oliko se nyt pakkirattaan kylkeen
vai kuoreen. Tämä on muuten täysin vaaraton ilmiö ,mitä nyt vähän
metalia kertyy imusuodatimelle. Tätä roiskia levyä ei vanhemisa
syncroisa ole ,että ei se niin vaaralinen ole vaikei se sielä niin pyörikään.
Tilanteen voi helposti tarkistaa kun ottaa vaihteiston kannen irti ,eli
lattimatto pois ,istun pois ja sen alta peltiluukku auki ,jonka jälkeen
kansi on helppo ottaa pois, vaihteen siirtäjät kantsii jättää paikoileen
ne siällä olevat ,eli kannessa olevat mutterit auki niin silloin ne jäävät
paikoileen, samalla kannataa tarkistaa siirtäjien pesien kuluneisuus,koska
kulumat aiheutavat vaihdekeppien lukitumista joskus ,on helppo täytehitsata ja hioa suoriksi silloin kun kansi pois . Mitään kallista sieltä
tuskin rikki ,itsekin tein sopivan paksusesta sirkelin terästä uuden
roiskian ,joka muuten on aivan eri kovaa verratuna alkuperäiseen.
Tässäpä nyt aluksi neuvoja ja lisääki löytyy jos tarvis ja kelpaa

Kiitos nisu vinkeistä.

Tänään sitten kävin rekisteröimässä koneen itselleni. Samalla reissulla kävin neliteräisen lanan perään (omapaino 2000 kg) ja kokeilin miten se kulkee.

Lanatessa voimaa ja PITOA riittää, ei voisi huomata ajaako tällä vai 844 natikalla. Tämä menee ehkä hitusen paremmin ilman nelivetoa ennen kuin pito loppuu. Nelivedot yhteenkytkettynä lienee eteneminen samanlaista, mutta siirtoajoissa mäet tuntuvat. Yhdessä puotatti M alueelle, ei jaksanut H alueen ykkösellä nousta.

Kipinät sinkoilivat putkesta kun tyrkkäsin pikkuvaihteella urku auki mäkeen.

Voihan olla, että vähäkäyttöisyys (10 vuotta n. 50 h yht.) on karstoittanut ja jumittanut männänrenkaat.

Ykkönen on kyllä ovela. Jos kone seisoo niin liikkeelle lähtiessä rusahtaa, jos vaikka pakittaa, niin saa tempaista ykkösen päälle rutisematta ja kulkusuunta vaihtuu.

Voise ykkösen narina johtua kans siittä, että syncropakan esikuormitus
jousista taikka miksi niitä nyt vois sanua ,on semmosten yhdys tappien
sisällä joita muistaakseni kolme taikka neljä ,niin joku niistä poikki.
Oireina narinan lisäksi kytkennän keveys ,eli kytkentä holkki ohittaa
herkemmin syncrorenkaan vaikutuksen ,eli syncrorengas ei kerkiä
täysin pysäyttää vaihteistua ennen kytkentää ,mielestäni sitä ei yksistää
kannata ruveta korjaamaan. Nopiasta pakista sen verran ,että sillä
ei kannata lähtä liikeelle ,jos haluaa kytkintä säästää. Hätävilkun katkasian nuppia piti matalentaa jotta se toimisi niinku pitäisi ,kokeile
ruuvata nuppia vähän löysälle ja seuraa vaikutusta.

Masterilla tuntuu sitten se laatikko pelaavan ihan asiallisesti siinä?

Osaisitko nisu selventää kun tunnut tietävän laatikon filosofiaa että mikähän omassa leukussani on, kun se vaihteensiirto on niin tahmean oloinen jotenkin, ei meinaa monestikaan löytyä ollenkaan pykäliä, koneen liikkuessakaan, ei kyllä rutise mutta ei yritäkään kytkeytyä varsinkaan ylöspäinvaihtaessa. Monesti joutuu hakemaan ja käyttämään kaksoispoljentaa. Voiko se johtua vivuston väljyydestä kuten kuulin eräältä taholta, vai voiko laatikossa olla jotakin pielessä joka aiheuttaisi tuollaista?

Ykkösen ja pakin välinen vaihto sen sijaan toimii useimmiten sujuvasti, se on etukuormaajan kanssa tosi mukava käyttää.
En oo tosin nyt viime aikoina juurikaan projektoinu sitä traktoria, mietityttää sekin nelivedon rikkinäinen ratas että miten kallis remontti siitäkin suttaantuu.

Jos vaihdekeppi tuntuu lukittuvan ,niin vika on vaihteensiirtäjän hahlon
kuluminen pyöriäreunaiseksi ,eli esimerkiksi kakkoselta siirytään ykköselle
taikka pakille ,eli siirytään toiselle linjalle kepissä ,jos siirytään hätäisesti
vapaalle linjalle niin vaihde ei vältämättä tullutkaan vapaalle ja
näin ollen haulisysteemi estää toisen linjan vaihteensiirtäjän toiminnan tähän auttaa kun vaihdekeppiä heilauttaa vapaalla edes takaisin.
Täytehitsauksella tämä vaiva poistuu pysyvästi ,koska hitsauspinta on
kovempaa kuin alakuperäinen metalli.Samalla kannattaa vaihteensiirtäjien
läpimenojen öljyvuodot korjata ,liukupinta valussa on karkia koneistuksen
jäljiltä ja tästä johtuen akselilla oleva o-rengas ei kauan pidä ,eli hienolla
hiomapaperilla joka on rulattu ja vaikka poranterän ympärille ja porakoneella pyörittäen hiotaan koneistuspinta sileäksi ,jonka jälkeen
uusi kolmemilliä vahva o-rengas tilalle ei alkuperäistä tuumasta joka
milleinä on 2,6 mm asenuksessa vain huolellinen ettei o-rengas vioitu. Edelä mainitut korjaukset on mahdolista tehdä
pelkällä vaihdelaatiko kannen iroituksela Maserille vielä siittä käyntiin-
lähöstä ja voiman puutteesta ,niin kannatais katsoa ruiskutuspumpun
mäntäelementien palautusjousten kunto ,tahtovat seisoneissa koneissa katkeila ,nehän on helppo kahtua siittä pumpun sivuluukusta

on toisenmerkkisissä koneissa tullu usein kevyillä ajoilla vastaan
suutinkärkien tukkeutumista = voimaton ja lähtee huonosti
käyntiin, eikä putsaannu ajamalla
meneeköhän pakkosyöttö päälle senkin näkee sivuluukusta
kurkkimalla (käynnistys ja ilmausvaivat)

Juu, suuttimet lähtee auki jossain vaiheessa ja pajalle tarkistettavaksi. Jos tuo pumppu tuntuu huonolta niin laitan 460 pumpun siihen. Tuossa kuitenkin tarvitsee enempi voimaa kuin 460:ssä. Se on kyllä säädetty kohdilleen, aivan mahtava raketti kiihtymään tuo loikkarinuhvi. Voisi pelata hyvin leukussakin.

Ensviikon loppuna käyn tähän kevytketjut jotta ei olisi tieajossa niin liukas.

Pyydän anteeksi sitä oftopicin aloittamista, poistin sen asiat. Kun se homma on selvitetty ja käsitelty täällä loppuun niin ei siitä kannata foorumilla keskustella vaikka vinkit hyvät olikin. Tapaus ei ole yksiselitteinen, mutten kehtaa yksityisjuttuja täällä niin tarkkaan kertoa

Eilen laittelin koneeseen kaasujousia, Havel oy:n hallilla sain käydä tekemässä uudet kiinnikeet ovipumpuille jotka ei mukana tulleet.

Nyt nousee takalasikin hyvin. LH-osalta ostin kaasujouset, autotarvikeliikkeet eivät tarjonneet niin matalavoimaisia kuin olisi pitänyt olla. Takalasin jousien nivelet piti vaihtaa 6 mm kierteellä oleviin, sai tanskasesta 2e kappaleelta. Itse jouset maksoivat 30 e kipaleelta.

Radion asennus aloitettu. Sierran mukana tullut JVC:n seedee soitin sai luvan siirtyä hyötykäyttöön. Verhon Jussille piti soittaa kun kattokonsolin muovikupujen alta paljastui ruuvien sijaan niitit. Eli tämä pitää purkaa katon kautta jotta pääsee radiota vaihtamaan. Neljä pulttia ja pyyhkijän akseli tarvitsee irroittaa. Helppoa siis... Entistä radiota en tuhoa, se on 100% kasaria (80 lukua) tyyliltään. Jos joskus entisöi niin korjaa senkin, ei liene vaikeaa...

Moderaattorin valta on rajaton ja asiattomat viestit poistetaan armotta
Näinhän se jotenkin meni mutta kukas meistä kirjotti asiattomia tekstejä
vaikka sivuraiteilla oltiinkin
Ei ole nyt linjassa moderointi
Jos mielipiteidenkin ilmaisu on kiellettyjen listalla niin sitten kyllä tarvitaan tarkemmat säännöt
siitä mitä saa kirjoitella ja mitä ei

Samaa mieltä jampin kanssa.Näillä sivuilla en ole kyllä tavannut yhtään asiatonta viestiä vaikka välillä arvosteluja tuleekin. Sehän ei tee muuta,kun kasvattaa kun joku sanalliseti on erimieltä ja oikoo väärinkäsityksiä
Asiattomuudet on erikseen jos täällä ruetaan tarkoitusella haastamaan riitaa ja haukkumaan niin ne joutaa sulkuun armotta. Toisaalta voishan pikku intos välillä piristääkkin sivustoa

Se miksi poistin viestejä oli se, että siinä toin itse esille sellaisia asioita, jotka ajattelin myöhemmin, että parempi kun ei netissä niistä haastakkaan. Oma topicki tämä on joten päätin tehdä asialle noin. Samalla tavalla toisten pyynnöstä olen poistanut pätkiä (moni ei huomaa) jos ei ole itse osattu.

Jos ei tämä temppuni tässä miellytä niin ei tätä topickia tarvitse lukea.

Neuvot olivat hyvät, mutta niissä oli lainauksia minun kirjoituksistani joiden julkaisuista tulin katumapäälle ja päätin sitten poistaa OT:n kokonaisuudessaan. Jatketaan tulevaisuudessa vain tästä leylandin projektista, ei siitä mettäkärrystä.

Mitenkä se ruiskutuspumpun luukun takusen näkymät oletko joutanut
katsomaan? Tuossa kuvia katsellesani pisti silmään se ,että näytti
niinkö ois polttoainetta vuotanut ruiskutuspumppu? Tuli vaan mieleen
kun omassa 702 vuoti ykkös suutinputken rihlatun ruuvin juuresta ja
sitä selvittäessä paljastu se takaiskuventtiilin pohjaprikan väärinpäin olo,
joka aiheutti suutinputkessa ees taas virtausta ja sen takia huonua
käyntiä ja voiman puutetta.