Nuhvi.fi

Leyland 270 VOA:n ja/tai sen päällä olevan hydrauliikkaa pyörittävän ja VOA:n kytkevän putkiakselin boorit kuluneet niin, että VOA ei meinaa pitää lingotessa.
Onko kytkentäpään booritus saman kokoinen ja jakoinen kuin ulkopuolen työkonepää? Jos on voisi akseleihin tehdä uudet "tiiviit" päät hitsaamalla ja koneistamalla valmiista palikoista. Vai tietääkö joku mistä mahdollisesti löytyisi uudet tai käyttökelpoiset osat. Joensuun TraMaKo:lta ei löytynyt osia, mutta löytyi kyllä asiantuntevaa tietoa.

Oletkos Jussilta kysyny


Tmi. Leypart
Ilmasaarentie 21
23120 Mietoinen
Puhelin 0400-663734
- Nuffield, Leyland, Marshall traktoreiden varaosat

Soitin Jussille ja kyselin asiasta. Ei ole Jussilla varastotavarana, mutta tilaamalla saadaan. Booritus ei ole kuulemma sama kuin VOA:n työkonepäässä, joten ideani tehdä uudet päät "irtopalikoista" kuivui kokoon.
Jussi selvittää nyt valmistusnumeron perusteella ,minkälainen akseli kahdesta vaihtoehdosta on kyseessä. On nimittäin noihin aikoihin (vm.-76) juuri muutettu hieman akselin rakennetta sellaiseksi, että ei potki päältä kuluneenakaan. Paapalla on aikaa odotella. Remonttiakin on mukavampi tehdä kevään lämmössä.

Oletko jo aukaissu vai mistä tiedät, että kytkentä holkin poorit olisivat
kuluneet? Yleisin vika kyseisessä mallissa omien havaintojen mukaan
on ollut sellainen ,että kytkentäviun juuressa oleva palikka antaa
periksi joko pulteista jolla lattarauta ruuvattu kiinni ,taikka palikassa
oleva pooritus hypnänyt yli taikka kulunut pois. Ongelma juontaa siitä
kun kytkentäakselin pooritus harva, jonka takia ulosoton kytkentä
vaikiaa ,eli joutuu narraamalla kytkeen. Uudemissa malleissa kytkentä-
holkin pooritus tihiämpi ,joten kytkentäkin helpompaa. Osia kannattaa
kysyä Haapajärven traktoripurkamosta jossa melko hyvin leukkun
osia purkuraktoreista.

on nähty useempii tapauksii jotta kun kytkentä boori kuluu
akselilta ja holkista hieman niin rupeaa voimakkaasti hylkimään
pois päältä ja siinä ei sitten kestä enään kytkentähaarukka eikä
sen akseli /booritus näin kävi omassa 460:pissäkin

Purkanut en ole vielä, sillä sain ulosoton pitämään taas ainakin toistaiseksi hellässä käsittelyssä.Ulkopuolen vivustossa ei ole yhtään välystä ja kaikki liitokset tiukat. Se kehikko , jossa vipu liikkuu säädetty niin taakse, ettei vipu edes mene niin pitkälle kuin kehikossa olisi varaa.
Sitä hydraulipumpun putkiakselia, joka toisessa vaiheessa kytkee VOA:n ei saa enää menemään millään pitemmälle. Jotain siellä boorituksessa mureni jokin viikko sitten, sillä penkin alta kuului lingotessa ikävänkuuloista rutinaa, ja sitten oikutteli koko VOA:n päälle kytkeytyminen. Murut jauhautuivat ja poistuivat varmaan hetken pyörittyään akselien boorien välistä, koska siirto rupesi taas toimimaan ja säätämällä ääriasentoon, ulosottokin taas pyörimään.
Siirtohaarukka siellä repussa varmaan tiukalla on, sillä se pitää kytkennän väkisin päällä. Hitsasin vivun kehikkoon sellaiset pykälät, ettei vipu itsestään luiskahda pois päältä. Kunhan linkohommat loppuvat, ja kevätaurinko lämmittää tuota ulkoliiteriä, niin katsotaan minkälaiset eväät sieltä repusta löytyy. Ajattelin teettää akseliin / akseleihin uudet boorit jossain koneistamossa. Uusien akseleiden yhteishinta 1120 euroa ei paljon naurata.

Joo se vipu tosiaan pitää olla pykälässä muuten ei ulosotto varmasti
pysy päällä ,pitkä kun on niin reilusti vaan vääntää se alakuperäseen
kaaren koloon ,jos kolo kulunut niin viilata se teräväksi ,jotta vipu pysyy
paikallaan niin eiköhän se ulosottokin rupia pysymään päällä. Oma
270 vm.75 nuorueen ensimäiset 10 000 tuntia ollut kompuran (kal-
lioporarin käytössä) ja sen jälkeen maat. käyttöä 8 000 tuntia niin
edeleen alkuperäiset pooriholkit ulosotossa, joten tuntuu vähän kum-
malta jos poorit loppuneet?

Nyt on Paappa repun aukaissut ja sulkenut. Ongelmanahan oli, että tiukemmassa pyörityksessä lingotessa pyöriminen loppui ja penkin alta kuului vain sydäntäsärkevä rutina. Epäilin poorien kulumista. Epäily osui ihan oikeaan. Pooria sekä VO-akselilla, että samalla hydrauliikkapumppua pyörittävällä ja VO-akselin kytkevällä holkkiakselilla on n. 18 mm Molemmista oli kulunut vastakkain olevista kulmista nurkat puoleenväliin pois, jolloin vastakkain oli kaksi pyöreää ja poorin suunnassa varsin vinoa pintaa. Kun rasitus kasvoi, vinot pinnat luistivat väkisin pois toistensa päältä.
Siirtohaarukkakin oli hieman taipunut hylkimisen paineesta. Kovin paljoa pitemmälle holkkiakselia ei voi vivulla kiristää. Päässä oleva hydrauliikkapumppua pyörittävä ratas alkaa hangata pumppua. Näin oli minulla jo käynyt. Korjauksen tekee yksinkertaiseksi ja halvaksi se, että akselin molemmissa päissä on SAMANLAINEN 1 3/8 " 6-ura poori.
VO-akselin kuluneet poorit täytin mig-illä ja liiat otin pois poorien suuntaisesti pikku rälläkällä ja loput sorvilla. Putkiakselin päästä vanha holkki pois sorvissa ja uraholkki Isojoen konehallin valikoimasta (V359HD)
Holkista sorvissa keskivaiheilta silältä osa pooreista (n. 40 mm)pois ja uusi holkki lämpösovitteela putkiakseliin. Tarkistus sorvissa ja hitsaus kiinni. Lopuksi akseli taas sorviin ja ulkopuolinen sorvaus entisiin mittoihin. 10 tuntia on klapikonetta pyörittänyt ja hyvin tuntuu toimivan. Osat, koneistukset, uudet stefat ( 2kpl ) ja tiivistesilikoni hieman yli 100 euroa. Samalla Leukku sai uudet Teboilin Monitra Universal öljyt ja suodattimen, joille tuli sitten hintaa 155 euroa. Uusiin akseleihin verrattuna korjauksella tuli säästöä tasan 1000 euroa.
Muutama tunti siinä meni harrastelijalla aikaa, mutta homma on helppo onnistuu melkein keltä vain, jolla on kokemusta ja ymmärrystä koneiden remontoimisesta. Jos on hylkimisongelmaa, niin rohkesti vaan reppu auki ja poorit kuntoon. Ei sitten säry siirtohaarukka tai muut paikat.

On ollut oikein hyvä talvi testata miten Leukun VO-pooriremontti viime keväänä onnistui.
Linkoa on saanut pyörittää oikein urakalla. Tänäänkin 1,6 km tie ja pihat piti ajaa kolmeen kertaan, sillä aukealla lumi liikkui varsin liukkaasti tuulen voimalla. Vaikka lumi on ollut tänä talvena kevyttä, on kinostuneen lumen linkous kuitenkin aika raskasta. Kaikki voima mikä 270 Leukusta irtoaa on tarvittu, eikä aina meinaa riittääkään. Tänäänkin piti joidenkin kinosten läpi mennä pienen perän kakkosella.
Hyvin on ulosotto remontin jälkeen pelannut ja kestänyt. Ei ole remontin jälkeen rutinoita eikä riveämistä ilmennyt.
Sellainen ilmiö on tullut tutuksi, ettei VO mene päälle akselin joka asennossa ihan yhtä herkästi. Ei kannata rutinoita kuunnella, vaan rohkeasti reppu auki ja poorit kuntoon. Eikä maksa paljon, jos itse homman hoitaa. Samassa yhteydessä kannattaa vaihtaa myös öljyt,
suodatin ja akselin stefat. Se sitten jo hieman maksaakin.

Paapan leukku on taas peräpäästään auki. Puolitoista talvea linko pyöri erinomaisesti,
mutta nyt ei linko suostunut nousemaan ylös. Ei edes yrittänyt.
VO:n ja hydrauliikan vipu liikkui normaalisti, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta minnekkään.
Arvasin saman tien syyn. Putkiakselin päässä oleva, toissa keväänä uusittu pooriholkki oli irronnut hitsauksestaan .Otettiin sorvissa sileäksi hitsaus ja ilmeisesti sauma jäi liian ohueksi ja niin sauma petti. Holkkihan oli putkessa lämpösovitteella, mutta eihän se paljon pitänyt kun hitsaus petti. Holkki jäi paikoilleen perille, jolloin linko kyllä pyöri, mutta kun ei voinut lingon kanssa ajaa kuin kiekkoa, pakitus linko alhaalla ei oikein jokapaikassa onnistu.
Korjattu pooritus oli uutta vastaavassa kunnossa. Korjaan kyllä taas akselin, eihän se nyt vaadi kuin uuden hieman järeämmän hitsauksen. Sitä inspiraatiota odotellessa tilasin Kultavuoren Lasselta uuden koekäytetyn akselin. Tehdään vanhasta vaikka vaihto-osa.

Aikaa ongelman ilmenemisestä ja korjauksesta on kulunut jo yli puolitoista vuotta, mutta vasta nyt syyskesällä sain nostolaitteen pelaamaan paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Ongelmat alkoivat repun irroituksesta. Neuvo 1. Tee kunnon teline taljalle, sillä reppu on varsin painava. Jos käytössä on enemmänkin koneita, esim. etukuormaaja, sillä on hyvä sekä irrottaa, että laittaa reppu paikalleen. Itse ajattelin ottaa pojan kanssa irti pumppuvaunulla. Siinä se reppu oli irti pumppuvaunussa olevan tynnyrinpuolikkaan päällä. Eihän lihasvoimat riittäneet sitä liikuteltaessa pystyssä pitämään, vaan se kaatui takaa katsoen vasemmalle nostovarren varaan.
"Uusi" putkiakseli paikoilleen ja sitten piti kuitenkin tehdä se taljateline, että repun sai paikoilleen.
Seuraava ongelma oli, että hydrauliikan vipu ei liikkunut mihinkään suuntaan. Ei auttanut muu, kuin irrottaa repun yläosa nostovarsineen, josta pääsi tutkimaan liikkumattomuuden syitä. Nostovarsien akselilla on epäkesko, joka vaikuttaa venttiilin toimintaan kolmisakaraisen levyn kautta niin, että taso pysyy vakiona, eli vanheten aikaansaa niinsanotun pilkkimisen.
Kaatuessaan nostovarren varaan levyn "sormi" oli joutunut akselin väärälle puolelle, ja vääntänyt reppuun menevän säätöakselin kammen. Kampea lämmitettiin ja oikaistiin, mutta ei ihan tarpeeksi, josta seurasi se, että "sormi"ei sattunut n. 8 mm leveän epäkeskon päälle vaan oli sen vieressä. Kevättalven toiminta oli hyvin epämääräistä, ja toimikin vain vetovastuksen tunnusteluasennossa, jolloin tasonsäätö ei toiminut ollenkaan. Ajaessa tiellä työkonetta piti nostella vähän väliä ja takalanalla tien lanaamisesta ei tullut mitään. Meni paremminkin kyntelyksi. Kesällä avasin yläkannen uudestaan ja oikaisin kampea hieman lisää. Samalla raosta tarkistin, että levyn "sormi" sattuu varmasti epäkeskon päälle.
Kannen ollessa irti säädin vivuston, jonka hammastanko oli yhden pykälän pielessä. Vipu alas ja hampaat kohdalleen, jolloin vipu liikkui hammastuksella herkästi koko matkan ylhäältä alas. Seuraavaksi säätö reppuun menevän akselin vipuun siten, että vivun ollessa täysin laskuasennossa kolmisormisen levyn venttiilin " sormi" ei nosta karaa yhtään, mutta siinä ei ole välystäkää. Kolmanneksi vetovastuksen tunnustelijan liuku kiinni toiseen "sormeen" siten, että sekään ei nosta "sormea" yhtään.
Sitten vain kansi paikoilleen ja raosta tarkistus, että kolmas "sormi" asettuu epäkeskon päälle. Näiden hommien jälkeen nostolaite on pelannut paremmin ja tarkemmin kuin yli kahteenkymmeneen vuoteen. Jos sinulla on ongelmia hydrauliikan, tai ulosoton kanssa, tee remontti nyt heti. Se on nyt paljon miellyttävämpää kuin tammikuussa liki 30 asteen pakkasessa.
Ja jos voiman ulosotto potkii pois päältä, ei siihen auta mikään muu, kuin pyöreilsi kuluneiden poorien täyttö, tai uusinta. Muilla tempuilla varsinkin esim. lingotessa särkee vain putkiakselin siirtomekanismin. Ei kannata pelätä remonttia, ei ne näissä 70- luvun vehkeissä kovin monimutkaisia ole.

Paappa puhuu täyttä asiaa.
On hienoa lukea nuin selvää tekstiä,josta saa vähempihi konetta korjannu heti selvää,
että mikä on Vikana,ja miten Korjaus suoritetaan.

Tälläisen telineen värkkäsin nuhvin repun irroitukseen http://kuvablogi.com/nayta/2539425/" onclick="window.open(this.href);return false;
Nyt olis käytössä biltemalta ostettu moottorinnostolaite.

Samanlainen näyttää meillä olevan ajatuksen kulku Kati T:n kanssa, kun se minunkin rakentama teline oli juuri samanlainen. Toinen pää orresta kopin rungon ja katon välistä ja toinen 2x4 tuumaisen ristikon päällä.
Minä tuin ristikon vielä takapyöriin, ettei vain lähde kaatumaan eteen, tai taakse.
Taljat meillä näyttää olevan ihan identtiset ja niillä on hyvä reppua poistaa, tai laittaa takaisin.
Tänä talvena ei ole vielä päässyt linkoa pyörittämään, kun ei ole täällä Savossakaan vielä tuota lunta. mutta hyvin muutoin tuntuu kaikki toimivan. Toistaiseksi on pärjännyt hyvin takalanalla.

Mulla kehitys vähän edennyt viime syksynä ostin biltemalta korjaamonosturin en ole vielä päässyt käytännössä kokeilemaan, mutta vaatii tosi tasaisen alustan ottaen huomioon pienet pyörät nostimessa , mutta olen suunitellut jos muutais traktorin nostolaite sovellutusta ko. nosturiin