Nuhvi.fi

Olenko ymmärtänyt asian oikein:

Laki sanoo, että traktorilla saa vetää kärriä jonka paino on 2.6 kertaa traktorin paino jos 15% kärrin painosta kohdistuu vetokoukkuun (max. 3000 kg).

Otetaan esimerkiksi nelosnuhvi, painoltaan 2400 kg. Lisäpainotetaan se lain salliman 1/3 normaalipainosta, eli + 800 kg. Näin traktorin paino on 3200 kg.

3200 kg X 2,6: 8320 kg Tällöin vetokoukulle olisi tultava noin 1250 kg.

Tämän kait pitäisi olla ihan sallittu? Mutta se yhteispaino: 3200 kg + 8320 kg: 11520 kg

Hirvittää jo ajatella nuhvin jarrut tuntien

Jos se ei hirveästi hyökkäile, niin ei se kyllä enää kaksisesti pysähdykkään liikkeelle lähtiessään...

entäs jos kärrissä olis jarrut muuttuuko paino sitten

Nuffieldmaster kirjoitti:Olenko ymmärtänyt asian oikein:

Laki sanoo, että traktorilla saa vetää kärriä jonka paino on 2.6 kertaa traktorin paino jos 15% kärrin painosta kohdistuu vetokoukkuun (max. 3000 kg).

Otetaan esimerkiksi nelosnuhvi, painoltaan 2400 kg. Lisäpainotetaan se lain salliman 1/3 normaalipainosta, eli + 800 kg. Näin traktorin paino on 3200 kg.

3200 kg X 2,6: 8320 kg Tällöin vetokoukulle olisi tultava noin 1250 kg.

Tämän kait pitäisi olla ihan sallittu? Mutta se yhteispaino: 3200 kg + 8320 kg: 11520 kg

Hirvittää jo ajatella nuhvin jarrut tuntien

Jos se ei hirveästi hyökkäile, niin ei se kyllä enää kaksisesti pysähdykkään liikkeelle lähtiessään...

Hetkinen.... Ihan normi viljakuormatkin painavat tuon 11 tonnia... Muistellaampas aikoja, kun Nuffit olivat aktiivikäytössä, osalla on vieläkin , niin esimerkiksi tukinajossa kuorma-autosta tehtyjen kärryjen kanssa on varmasti kokonaispaino usein ollut yli 15 tonnia. Kolmosnuffilla olen itse nähnyt vedettävän telikärryjä, joissa oli kuormaajan vaakan mukaan 15 tonnia sepeliä...

Ennevanahaan, ku piti ajjaa kaikkea mahollista, esim. meikäläinen ajo kalakkia (säkkejä) 300 kpl a`50 kg= 15000kg vetävällä kärryllä ossuuskaupalle, kukkaan ei ees kyselly, että onko sulla semmosia varustuksia, ku jarrut raktorissa( Nuffield 460 vm 62 ), mutta hengissä ollaan vielä, (Nuhvikin). Kaikki tämä tapahtu 70- luvun alussa. Ennakointi, ennen kaikkea oli tärkeää.

Eikös siinä laissa ole vielä se niin sanottu maat.poikeama jolloin ,
muistaakseni ei ole muuta rajaa kuin se ,että akselipaino kärryssä
maksimi 10 000 kg ja telissä kun akseleiten väli yli 1,3 m 16 000kg ,
jolloin tr. koolla ei ole mitään merkitystä silloin kun oman maatilan
maat. ajosta kyse , elikkä silloin kun ajo voidaan ajaa polttoöljyllä
niin kyseiset painot mahdolisia?

Eikös näissä traktorihommissa määrää pääsääntöisesti fysiikanlait? Ainaskin ennen, nykyään en oo paljon seuraillut lakipykäliä. Ei kait sitä
ratsailla muuta, kuin rattijuoppoja ja ylinopeutta ajavia, ja ei kait sitä raktorilla sentään ainaskaan jälkimmäisestä jäädä kiinni??

Eipä se ratsailu se ongelma ole, vaan se että JOS ja KUN sattuu jotain. Siinä etsitään sitten kiivaasti kenen pää se pölkylle laitetaan ja sen tuossa tilanteessa jo arvaakin.

Entisajat on entisaikoija, silloin tiellä liikkui useampi "Pommi" ja vahinkojakin on sattunut. Silloin on osattu jo näitä odottaakkin ja muut tielläliikkujat osasivat varoa näitä traktoristeja. Nykyään tyrkätään sitä auton keulaa traktorin alle aivan väkisin tai muuten huimasti ohitellaan. Ei osata arvata, että se traktori voi tulla kovaa, hallitsemattomasti tai ja vielä jarrutta, ohjauskyvyttömänä, valoitta... Se ei enää kuulu suomen tieliikenteeseen.

Lait on tarkoitettu noudatettaviksi, mutta sitä ihmettelen miten se paino ei vaikutakkaan traktorin pysähtymiskykyyn ja turvallisuuteen jos ajetaan maataloutta? Tätä pykälää en löytänyt finlex:stä, mutta kait jotain mainintaa on, koska se elää vahvana nettipalstoilla?

Näihin olisi hyvä saada kuvalliset ja yksiselitteiset ohjeet.

Autokoulun tr.kortti oppaasta lujin viimeksi kyseisistä painoista maat.
ajossa ja ohjeet olivat kyllä seikkaperäiseti kirjoitettu , en nyt tähän
hätään kyseistä opusta löydä ,että vois sana sanaan tarkistaa. Sen
muistan jostaki lakitekstistä lukeneeni , että kyseiseen poikeukseen
viitataan vain vertaamalla jotenkin polttöljy pykälään.

Nuffieldmaster kirjoitti:Eipä se ratsailu se ongelma ole, vaan se että JOS ja KUN sattuu jotain. Siinä etsitään sitten kiivaasti kenen pää se pölkylle laitetaan ja sen tuossa tilanteessa jo arvaakin.

Entisajat on entisaikoija, silloin tiellä liikkui useampi "Pommi" ja vahinkojakin on sattunut. Silloin on osattu jo näitä odottaakkin ja muut tielläliikkujat osasivat varoa näitä traktoristeja. Nykyään tyrkätään sitä auton keulaa traktorin alle aivan väkisin tai muuten huimasti ohitellaan. Ei osata arvata, että se traktori voi tulla kovaa, hallitsemattomasti tai ja vielä jarrutta, ohjauskyvyttömänä, valoitta... Se ei enää kuulu suomen tieliikenteeseen.

Lait on tarkoitettu noudatettaviksi, mutta sitä ihmettelen miten se paino ei vaikutakkaan traktorin pysähtymiskykyyn ja turvallisuuteen jos ajetaan maataloutta? Tätä pykälää en löytänyt finlex:stä, mutta kait jotain mainintaa on, koska se elää vahvana nettipalstoilla?

Näihin olisi hyvä saada kuvalliset ja yksiselitteiset ohjeet.

Siis koko perävaunun kytkemistä koskeva laki on vitsi:

http://www.intermin.fi/poliisi/discuss. ... F0003C61A0
Ajatellaanpas nyt esimerkiksi tällaista http://www.nic.fi/~eerol/kuvat/e01b5.jpg Kärryn omapaino on noin 7 tonnia... Eikä varmasti kaikki, joilla on trippeli kärryjä omista liikennetraktoria, eli 10 tonnin kattoa ei saisi ylittää

Hyvin yleisesti 20-25 tonnin kaivureita vedetään vielä traktoreilla, joka ei periaatteessa lain puitteissa juuri millään traktorilla enää olisi laillista...

UniversalDM4 kirjoitti:


Hyvin yleisesti 20-25 tonnin kaivureita vedetään vielä traktoreilla, joka ei periaatteessa lain puitteissa juuri millään traktorilla enää olisi laillista...

viime kesänä meijän kylällä liikuvapolliissi pysäytti paikallisen kaivuriurakoitsijan ku veti neww hollantilla lavetilla ympäripyörivää kaivuria. tais olla kaikki oulun liikkuvapoliisin yksiköt selvittämässä saako vetää ku oli siviiliauto,maijaa ja pyöräpoliisi selvittämässä asiaa.

Pienenä vinkkinä. Tällaista Lakia ei ole kuin Raumalla: Laki traktorin kärryjen liitämisestä Asia sinällään on melkein oikein.

Löyty tuo autokoulun kirja josa sanotaan seuraavasti: Poikkeukset
kytkentämassoihin: Kytkentämassat saavat olla edellä esitettyjä massoja
suuremmat, kun ajoneuvoa käytetään maa- ja metsätaloudessa sekä
seuraaviin maa- ja metsätalouden harjoittajan kuljetuksiin (ei kuitenkaan
korvausta vastaan suoritettaviin kuljetuksiin):
1) maatilatalouden harjoittajan oman tilan puutavaran hankintakauppaan.
2) maatilatalouden harjoittajan oman tilan maa- ja kiviaineksen myyntiin.
3) maatilatalouden harjoittajan omaan puutarhaviljelyyn tai turkistarhauk-
seen silloinkin, kun niitä harjoitetaan maa-ja metsätaloudesta erillisenä liikkeenä.
4) maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen.

Metsätalouden kuljetukseksi katsotaan muun ohessa puun korjuuseen
käytettävän traktorin siirtäminen puutavaraa kuljettanatta yleisellä tiellä
työkohteeseen tai työkohteesta toiseen sekä puutavaran siirtäminen
yleisen tien yli.

Edellä mainituissa maatilatalouden kuljetuksissa ei kuitenkaan saa trak-
torissa eikä sen perävaunussa ylittää seuraavia massoja:

-akselimassa 10 tonnia
-vetävän akselin massa 11,5 tonnia
-kaksiakselisen telin massa silloin, kun akselien väli on pienempi kuin
1 metri, 11,5 tonnia
-kaksiakselisen telin massa silloin, kun akselien väli on vähintää 1 m
mutta enintään 1,3 metriä, 16 tonnia.

Traktoriin kytkettyyn perävaunuun saa kytkeä kytkentämassaltaan
pienemmän perävaunun tai vastaavan maatalouteen käytettävän hi-
nattavan ajoneuvon.

Perävaunujen tai perävaunun ja hinattavan ajoneuvon yhteenlaskettu
kytkentämassa ei saa ylittää etummaisen perävaunun rakenteen perus-
teella määrättyä massaa.

Näin autokoulun opaskirjassa ,mielestäni selkokielellä sanottu?