Nuhvi.fi

Monestakin suunnasta katsottuna Suomi on erikoinen maa ja suomalaiset omituinen kansa. Onhan meistä suomalaisista ihan normaalia ja järkevää ajaa traktorilla 80-100km matkoja metsästä tukkia sahalle. Näitähän on tänäpäivänäkin vielä, jotka kilpailevat traktorien kanssa kuorma-autoilijoiden ajoista. Suomessa ajetaan traktoreilla paljon tien päällä ja osaksi myös siksi, että monella viljelijällä on peltotilkkuja siellä täällä. Esimerkiksi eräskin koneyhtymä viljelee vuokramaita, joiden etäisyys on parhaimmillaan n.150km lähtöpisteestä, siinä kulkee isot vihreät traktorit melkoisia matkoja tien päällä. Siksi se kylmäkosken kertojakin kehitettiin, että sillä oli kysyntää... Suomessa traktorit kulkevat teillä paljon ja käyttäähän moni 15-18-vuotias mopon / mopoauton korvikkeena traktoria koulu / virkitysmatkoilla Traktorin käyttö on niin erilaista eri maissa... Minä epäilen, että nopeat traktorit ovat tulleet Suomeen jäädäkseen ja niiden määrä tulee lisääntymään entisestään.

Totta tuokin, ja jokaisella on tietenkin omat käyttötarkoitukset traktorille. Itselläni ei oo koskaan ollu tarvetta ajaa kuin enintään 10-15km päähän lähtöpisteestä jolloin hitaammallakin kyllä ehtii.

Joo kymppivaihteisessa jarruakseli 9-hampainen ja vetoratas 48-hampainen, kun taas synchrossa jarruakseli 11-hampainen ja vetoratas 46-hampainen. Jos laittaa synchrosta nämä osat kymppiin ja meinaa oikeita töitä tehdä koneella vielä sen jälkeen, jyväkärryjä peruutella yms., niin kyllä kaivurimallin pakkivälitys on silloin jo välttämätön, kun tahtoo olla alkuperäisenäkin siinä rajoilla tuo hitaan pakin nopeus toisinaan. Tämä on minun mielipide. Saakohan noita kaivurin pakin rattaita enää?

Saa kait, ainakin kun teettää, vaan voi tulla hiukka hintaa.....

Lankomies teetti Dextaan pakkirattaan,500 eurova,halapaa on juu...

nuhvi63 kirjoitti:Lankomies teetti Dextaan pakkirattaan,500 eurova,halapaa on juu...

Nyt kehuit liikaa, kohta joku kertoo, että hovisorvarit tekevät noita kymmenen sarjan tuohon hintaan

Mutta asiaan:

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, mutta samalla ihmiset elävät nuukasti. 70 luvulla 2100 ja 285 Leylandit olivat uutta kokoluokkaa, kilpailijoina ehkä tonninen fiatti vastasi hieman tuota kokoluokkaa. Oltiin alkuvaiheessa isojen traktoreiden aikakaudessa. Siksi pitää ymmärtää, että koneista puuttuu ominaisuuksia, jotka myöhemmin ovat tulleet saataville. Olihan pitkään saksalaiset traktorit erittäin hitaita, ryömintävaihteita riitti kyllä, mutta isot pykälät puuttuivat. Kehitys on kulkenut. Nyt sakemannitraktorit kulkevat tehtaantällingeissä jo 70 km/h. Ei pidä laittaa samalle viivalle 2000 luvun 100 hevosvoimaista pikkukuutosta, jossa 50 liikenneperä, kuin 70 luvun Leylandia. Leyland synchro vaihteistoineen on ollut vetoteholtaan varmasti mieluinen peltokäyttöön, johon se on alkuperämaassaan tehty. Tiellä se on ollut hidas, ei siitä pääse mihinkään, mutta ovatko kulkeneet muutkaan satahevosvoimaiset kutoset esimerkiksi neljääkymppiä? epäilen, että ei...

Nuffield loikkarineen on erikoisuus, sellainen erikoisuus, että lakikaan ei sitä ymmärrä eikä pienenä yksittäistapauksena siitä tiedosta mitään. Nelosnuffi loikkarilla on ollut kova kilpailuvaltti silloin kun puuta alettiin kuljettamaan jatketun lähikuljetuksen tapaan kannoilta välilansseille (joenvarsi, rautatie jne). Kuorma-automiehet olivat väkevämpiä, saivat aikaan kehitykselle stopin, lainkoura kiskaisi loikkarit lainsuojattomiksi. Suomi oli ennen 60 lukua traktorirahdeissa kehityksen keihäänkärki, mutta se topattiin. Näin voidaan historiasta ajatella jälkeenpäin. Mitäpä jos kehitystä olisi jatkettu? Nyt traktoreissa olisi täysjouset, abs:t, turvavarusteet kuin kuorma-autoissa jne. Ja ne kulkisivat muunliikenteen mukana, turvallisesti. Nyt euroopanlainsäädäntö on pakottanut suomea höllentämään kuorma-autoilijoiden sanelemaa rajoitusta traktoreiden nopeuksille, ja kun ne alkavat taas kilpailla lyhyillä matkoilla kuorma-autojen kanssa, koetetaan keksiä kaikenlaista mutkaa ajoon... Mutta 70 km/h kulkevat traktorit ovat tulevaisuutta, katsotaan 20 v päästä, me ihmettelemme, miten ihmeessä joku on kehdannut ostaa 2013 traktorin, joka kulkee vain 30 km/h (zetor major esim...), ei sillä mitään ole tehnyt, ihan paska... vaikka se kelpaa moneen hommaan vallan hyvin.

Myöskin traktoreiden käyttötarkoitukset ovat monipuolistuneet, ja lisälaitteet, työkoneet ym kehittyneet.
Ei 6 ja 70 luvuilla ollut etunostolaitteita, parhaissa koneissa oli jopa 2 x 2toimista lohkoa ja ehkä lisäksi 1 toiminen "kippilohko" (esim DB).
Äkeissä, perälevyissä kyntöauroissa yms ei tarvittu hydrauliikkaa, etukuormaajatkin oli jo ylellisyyttä ja lisäsi koneen käyttömahdollisuuksia tolkuttomasti, tuohon aikaan...

Kerkänmatti kirjoitti:Totta tuokin, ja jokaisella on tietenkin omat käyttötarkoitukset traktorille. Itselläni ei oo koskaan ollu tarvetta ajaa kuin enintään 10-15km päähän lähtöpisteestä jolloin hitaammallakin kyllä ehtii.

Amerikassa esimerkiksi yleensä kun pelto alkaa konehallin takaa ja päättyy sinne 15km päähän, ei ole tarvetta traktorilla ajaa kuin peltovaihteilla. Eihän niistä isoista -70-80-luvun jenkkitraktoreista juuri mikään kulje kun 20-25km/h. Siellä ajetaan tiellä tukit ja maa-ainekset kuorma-autoilla. Tukin ajossa vetävillä kärryillä kikkailu, matkanopeuden kasvattamiseksi, on varmaan ja aika pitkälle suomalaiskansallinen urheilumuoto. Ei yksikään nykyinen Valtra kulkisi viittäkymppiä, jollei traktorin matkanopeutta olisi vuosikymmeniä koetettu keplotella isommaksi, milloin milläkin konstilla. Tarjonta on saatettu vastaamaan kysyntää, kansallista kysyntää. Toisaalta varmasti on vieläkin paljon maita, jossa traktori on vain peltokäytössä.
Kun tätäkin palstaa lukee, niin kovin usein törmää kirjoituksiin, jossa pyritään Nuffieldia tai Leylandia nopeuttamaan Tiedä sitten minkä vuoksi... Suomalainen traktorin omistaja on ehkä kiireinen, vaikka kyseessä olisi puhtaasti harrasteluokkaankin pudonnut traktori?

UniversalDM4 kirjoitti: Kun tätäkin palstaa lukee, niin kovin usein törmää kirjoituksiin, jossa pyritään Nuffieldia tai Leylandia nopeuttamaan Tiedä sitten minkä vuoksi... Suomalainen traktorin omistaja on ehkä kiireinen, vaikka kyseessä olisi puhtaasti harrasteluokkaankin pudonnut traktori?

Taitaa harrastajilla olla vain näyttämisen halu, ja nopean nuhvilegendan tietoon saattaminen. Toiset tuntuvat vain ihan huvin vuoksi värkkäävän näitä nopeutuksia, kun loppupeleissä nopeuttajista harva tekee nuhvilla enää töitä. Töiksi en siis laske harrasteajoja, tai kesämökin kasvimaan muokkauksia kerran kesään tai oman pihamaan aurauksia, vaan sitä, että sillä painetaan esim. 20 ha maatilan kevättyöt, kuljetetaan sahalle puutavaraa useita kuormia ja ylipäänsä, että traktori tienaa eikä vain kuluta. Tästäkin porukasta moni haukkuu koneita ihan jonkun periaatteen vuoksi, tai jos joskus ne on ollut sellaisia kun on kuullut tms. perustein, mutta harva enää tänä päivänä sitten kuitenkaan tekee mitään järisyttävämpää hankehommaa näillä. Itsellä on nopea nuffi, ihan sen takia, että olen halunnut taltioida itselleni palan todellista nuffi-historiaa. Se myös tienaa keväisin, ja jonkin verran kesälläkin. Loikkaria en välttämättä tarvitse työntekoon, kun esimerkiksi kevättöissä kylvökonetta ei voi vetää loikkarin vipu ylhäällä. Siinä muuten yksi pointti miksi ison kuusisylinterisen koneen ei tarvitse kulkea viittäkymppiä: Moni isolla traktorilla vedettävistä koneista on hinattavia, mm. Tume HKL hinausnopeus 30% säiliötäytöllä: 12 km/h MAX tiellä Säiliöt tyhjänä 20 km/h. Sama äkeissä, auroissa ja perävaunuissa.
Kuulin, että esimerkiksi uutta väderstad rapidia myyjät myy "kyllä sää voit vetää sitä viidenkympin koneella" vaikka käyttöohjekirjassa lukee max siirtoajonopeus 30 km/h tai 40 km/h piste. Kumpaa käytetään? No viittäkymppiä vedetään, ja ihmetellään kun ei pyörät kestä

Täällä päin on enempi rahti/tie liikenteeseen sitten laitettu taloihin kakkos/kolmos traktoriksi nopia urkki tai joku muu vastaava millä ajetaan nämä pitemmät siirtymät,muut työt toisella merkillä sitten ..nyky aikana kuiteskin niitä peltoja on pitäjän reunoilla vähän siellä sun täällä..Ja naapurikateus tekee sen että myydään mieluummin pellot jollekin muulle kuin lähimmälle naapurille..!!

Tuskinpa Suomessa enää nykyään on kannattavaa viljellä sellaista maatilaa, joka on hajallaan sanotaan nyt 40 - 50 km säteellä, ellei kysessää ole useampi vähintään 30-50 hehtaarin erilliset lohkot. Jos on pieniä muutaman hehtaarin paloja kaukana toisistaan menee matkoihin turhan paljon aikaa, ja palaa polttoainetta siirtoajoihin. Vaikka lannoitteet saa tilattua pellon reunalle valmiiksi, ja isommat viljanviljelijät voi hyvällä tuurilla saada tilattuaa rahtipuimurin oikeaan aikaan vähän kauempanakin oleville paloille, ei tule hommasta kannattavaa ellei viljatilalla ole kokoa vähintään 150 hehtaaria. Nykyään pitää olla eri työkoneille omat veturit ja oma puimuri, siihen vielä matkat päälle, ei kukaan jaksa pitemmän päälle, jos on vielä päivätyö siihen lisänä, kuten monella on.

Harrastusmielessä voi tietenkin viljellä kaukanakin olevia pieniä hajapaloja, kenellä on aikaa ja ylimääräistä rahaa. Itsellä on muutaman hehtaarin pellonpohjia eri puolilla pitäjää mutta jo 10 vuotta sitten, heti EU-liittymisen jälkeen laitoin muhakat turvepohjaiset pellot kasvamaan suosiolla kuusipuuta ja vanerikoivua. Tänä vuonna otan ensimmäiset 150 joulukuusta myyntiin sopivasti harventamalla ja näillä näkymin sopivasti valitsemalla joulukuusia voi ottaa myyntiin vuosittain. Koivu kasvaa samaten hyvin, olen tosin alusta asti pitänyt taimista huolen ja lannoittanut fosfaatilla rikastetulla tuhkalla maapohjaa. Rikastumaan ei tälläkään hommalla pääse, ja minulle tämä on puhdas harrastus mutta hyödynnetään verotusta ja tukiviidakkoa niin pitkään kuin Merkel, Berluscon ja Katainen katsovan meille pohjoisen harjasniskoille olevan sopivaa.

En tiedä mikä on motiivi ja mikä tekee hommasta kannattavaa, mutta tässäkin n.3km päässä on pieniä peltotilkkuja vuokralla, joita ne isot vihreät traktorit tulevat aika tarkkaan 60km päästä kuokkimaan... Myös puimuri saapuu syksyisin paikalle omalla koneella ajamalla. Samainen yrittäjä tekee myös lumiurakointia ja käy putsailemassa yritysten pihoja usean kymmenen kilometrin päässä talleiltaan mitattuna. Ehkä EU:ssa on jokin porsaanreikä, joka ei ole yleisesti tiedossa? Kenties pitkän matkan korotettu kilometrikorvaus suuren traktorin käytöstä maanviljelytöissä pienillä vuokrapelloilla?

Raataja kirjoitti:Tuskinpa Suomessa enää nykyään on kannattavaa viljellä sellaista maatilaa, joka on hajallaan sanotaan nyt 40 - 50 km säteellä,

Sitten ne varmaan saa siihen niitä kuuluisia maataloustukia .Jokatapauksessa kyllä vaan koneet kulkee täällä jopa naaapuripitäjän puolella.Naapuri haki vasta reilun 60 km:n päästä lavetilla paaleja....omilta vuokrapelloiltaan.Savossa vissiin aika tavallista.Totta täällä ei sitä peltotarjontaa ole niin paljon että se on otettava vuokralle sieltä mistä saa.Totta siinä talon ympärillä sitten se pääkeskittymä on.

Kyllä saa sitten olla tosissaan viljelyn kanssa. Tympäisöö ajaa kymmentäkin kilometriä eessuntaas kevättyöaikaan.. Varsinkin jos saavutustakin pitäisi saada ja kalusto on 80-luvun hitaita valmetteja.

kolmetonnine kirjoitti:Kyllä saa sitten olla tosissaan viljelyn kanssa. Tympäisöö ajaa kymmentäkin kilometriä eessuntaas kevättyöaikaan.. Varsinkin jos saavutustakin pitäisi saada ja kalusto on 80-luvun hitaita valmetteja.

Valmetissa vahva ajonautinto peittoaa muut pikku haittatekijät?