Nuhvi.fi

audiq kirjoitti:

Nuffieldmaster kirjoitti:--saattaa olla viljelyä arvosteleville edullisia tiloja keväällä myytävänä kokeilla itse kuinka helppoa on rahanteko tällä alalla. oi voi...

Yleensähän farmariksi synnytään. Silloin voi edullisemmin hankkia sen tilan kuin silloin, jos saisi ilmaiseksi. Oletko itse ostanut tilan vieraalta?

Vuonna 2009 aloitin täysin tyhjästä, koska maatalous tässä tilalla loppunut kuin seinään 1985 mummon kuoltua. Ei ollut siis mitään "maatilaa", koska pellot 4 ha istutti edellinen sukupolvi 96 koivulle, kasvimaata 0.5 ha jättivät ja sekin tukien ulkopuolella. Konekalusto, kaikki ostettu velkarahalla, samoin tämä talo vanhemmilta ja pieni pala maata mikä tässä on kasvatusmetsää. Kun ei ollut maataloutta ei saanut edes sukupolvenvaihdosverotus hyötyjä, vaan kaupat oli tehtävä, että kiinteistövälittäjä arvioi mitä tämä maksaa ja siitä verottajalta hyväksyntä ja kaupat niin. Minusta tuo kommenttisi "farmariksi synnytään" ei ole nykyaikaa, valitettavasti se sukupolvia kestävä tilaisännyys on katoamassa kovaa vauhtia pois. Saksassa asia on paljon paremmin, siellä sukutiloilla vanhemmat kasvattavat yleensä yhden lapsista tilalle, hän saa tilan perintönä isoine verohyötyineen, edes sisarosuuksia ei tarvitse maksaa, ja sisarille jotka eivät jää tilalle, vanhempien perintö on hyvä koulutus jonka he maksavat. Todella järkevä systeemi, koska näin ei tarvitse aina seuraavan alkaa velkarahalla jo kerran maksettua maksamaan uudestaan. Antaa todella paljon etulyöntiasemaa suomen järjestelmiin verrattuna, saa kehittää tilaa kun ei ole tilasta maksuvelkataakkaa kuten suomessa.

Nuffieldmaster kirjoitti: Vuonna 2009 aloitin täysin tyhjästä, koska maatalous tässä tilalla loppunut kuin seinään 1985 mummon kuoltua. Ei ollut siis mitään "maatilaa", koska pellot 4 ha istutti edellinen sukupolvi 96 koivulle, kasvimaata 0.5 ha jättivät ja sekin tukien ulkopuolella. Konekalusto, kaikki ostettu velkarahalla, samoin tämä talo vanhemmilta ja pieni pala maata mikä tässä on kasvatusmetsää. Kun ei ollut maataloutta ei saanut edes sukupolvenvaihdosverotus hyötyjä, vaan kaupat oli tehtävä, että kiinteistövälittäjä arvioi mitä tämä maksaa ja siitä verottajalta hyväksyntä ja kaupat niin. Minusta tuo kommenttisi "farmariksi synnytään" ei ole nykyaikaa, valitettavasti se sukupolvia kestävä tilaisännyys on katoamassa kovaa vauhtia pois. Saksassa asia on paljon paremmin, siellä sukutiloilla vanhemmat kasvattavat yleensä yhden lapsista tilalle, hän saa tilan perintönä isoine verohyötyineen, edes sisarosuuksia ei tarvitse maksaa, ja sisarille jotka eivät jää tilalle, vanhempien perintö on hyvä koulutus jonka he maksavat. Todella järkevä systeemi, koska näin ei tarvitse aina seuraavan alkaa velkarahalla jo kerran maksettua maksamaan uudestaan. Antaa todella paljon etulyöntiasemaa suomen järjestelmiin verrattuna, saa kehittää tilaa kun ei ole tilasta maksuvelkataakkaa kuten suomessa.

Täällä etelämmässä ainakin on edelleen ihan tätä päivää, että farmariksi synnytään. En oikeastaan tiedä ketään muuta farmariksi ryhtynyttä kuin minun lähipiirin ihminen. Farmareiksi syntyneitä on kyllä naapurustossa vaikka kuinka monta.

Ilmankos sinulla onkin vähän fiksumman oloista tuo farmaritouhu, kun olet omilla rahoilla koneet ostanut.

Aiemminhan meillä oli sellainen käytäntö, että vanhin peri kaiken ilman sisarosuuksia. Sitä en tiedä koskiko tämä muitakin kuin maatiloja.

Yrittäjiä pitäisi kohdella samalla tavalla riippumatta yrityksen toimenkuvasta. On erikoista, että verohelpotuksin tuetaan vaikka jotain hupihevosille heinän viljelyä. Itse olen ollut saamapuolella tuossa, kun olen lampurina saanut ostaa lähes ilmaista heinää, mutta se ei missään nimessä ole oikein, että verorahoilla maksellaan joidenkin harrastuksia. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku heinänviljelijä saisi siirtää tilansa veroseuraumuksitta jälkeläiselleen, mutta ilman muuta täytyisi esimerkiksi paikallisella putkimiehellä olla sama mahdollisuus olemassa.

Täällä Siuruanjokivarressa harvat maanviljelijät rustaavat kovalla tohinalla satovahinkolanketteja. Tukien varassa tällä eletään ei oo muuta tulon lähdettä kovin monella. Tuet elättävät niin maanviljelijät, poratilalliset, pk-yrittäjät, työttömät kuin työhaluttomatkin. Vaan onhan se toisaalta hullua meininkiä, että napapiirin tuntumassa harjoitetaan karjataloutta ja viljellään ihan tosissaan viljaa ja heinää ym. kasvia rehuksi ja kuluttajille. Hullua siinä mielessä että todelliset tuotantokustannukset ovat huomattavasti korkeammat koko maassa kuin mitä tuotteista on mahdollista saada kotimaan tai muiden EU-maiden markkinoilla. Ja joku sen välirahan maksaa, elikkä se vohkitaan työmiehen ja eläkeläisen lompuukista. Tanskan maatalousministeri Kurt Jesper Mörgensson ilmoitti vuonna 1996 kun Suomi oli liittynyt EU:n, että Tanska haluaa ja pystyy toimittamaan kaikki suomalaisten tarvitsemat maito- ja viljatuotteet vähintään 20 prosenttia halvemmalla kuin mitä ne silloin maksoivat kaupoissa kuluttajille. Hänen tarjous haudattiin niin hallituksen kuin oppositionkin hiljaisella hyminällä, eikä asiaan ole sen koomin palattu.

Onhan se tosi, että etelämmässä pärjätään pienemmillä tuotantokustannuksilla, läpi koko tuotannon ketjun, ja edukkaammissa olosuhteissa .....
Mutta toisaalta, maan omavaraisuuskin ruokapuolen alkutuotannosta alkaen olisi hyvä olla turvattu, eikä puhtaasti ostotavaraan mennä.

Työttömät ovat maksaneet veroja suomeen, toisin kuin Wahlroosit ja työttömät voivat tarvita niitä tukia enemmän kuin Wahlroosit. Ymmärrän tuen vaikka Joonaksen kohdalla, mutta en Wahlroosien kohdalla. Tukijärjestelmä tuosta hommasta täysin hullun tekee.


Farmarit voisivat elää sillä oman sadon tuotolla, jolla suomen huoltovarmuutta pidetään yllä, koska sillähän niitä tukia perustellaankin? Olen kyllä joskus pohtinut, että syödäänkö me kriisitilanteessa hupihevosten heinää, kun farmarit ovat esimmäisenä hätää kärsimässä, jos on muutamankin tunnin sähkökatkoja. Saati sitten, kun menisi oikeasti huonosti ja pitäisi sieltä pellolta kerätä muutakin kuin tukieuroja. Ei ole ihan loppuun asti mietitty tuo homma.

Niin kun tukijärjestelmä ei kato sitä, mitä saldoksi vuoden lopussa jää viivan alle, vaan pelkästään pinta-aloja ja tuotantosuuntaa.
Riippumatta siittä, kuinka todellisuudessa kannattavaa homma on. Hyvin kannattavalta tukia vois leikata, tosin myös kannattamattomilta tiloilta, mutta pitäisi kannustaa kannattavuuteenkin.

Josko joku tienaa osinkoina miljoonia jostain pörssiyhtiöstä ja viljelee "harrastuksena " vaikka 500-1000ha tilaa, tarviiko sellainen tila mitään tukia ?

Raataja kirjoitti:Täällä Siuruanjokivarressa harvat maanviljelijät rustaavat kovalla tohinalla satovahinkolanketteja.

Kovimpa tekevät turhaa työtä, kukaan ei noita lanketteja enää käsittele eikä mitään korvauksia mistään saa! Se lakkasi nimittäin viime vuonna. Ja sitäkin ennen, ehdot olivat todella tiukat, sadonmenetys piti olla totaalinen että sieltä jotain sai. Tila jolla on monipuolinen kasvivalikoima (esim. nurmea ja viljaa) ei käytännössä voinut saada mitään vaikka jompikumpi olisi epäonnistunut täydellisesti.


...


Nyt kanssakirjoittelijat eivät ymmärrä tukien sisältöä, eli sehän ei ole tuki viljelijöille, vaan korvaus viljelijöille siitä, että kansalaiset saavat ruokansa halvemmalla ja liki samalla hintaa eu:n sisällä. Siitä huolimatta suomessa ruoka on kärkipäätä kalleudessaan, vaikka viljan tuottajahinta on jatkuvasti 20-40 € tonni halvempaa kuin muualla euroopassa!

Sen korvaus on siis tasapuolinen niin poroporvareille kuin pankin torppareille, koska tuotamme ruokaa halvemmalla mitä tuotantokustannukset ovat. Jos saisimme tuotteen hinnassa kaiken mikä meille kuuluisi, niin yhtälailla iso tilallinen saa suuruuden ekonomiastaan vielä isomman hyödyn ja pieni pienemmän. Ei minusta tuossa ole mitään tasapuolisuudessa virhettä. Aivan yhtä oikeutettu se on miljardin bisnestä pyörittävä korvaukseensa kuin muutaman hehtaarin isäntäkin. Se kun ei ole varsinaisesti tuki, vaan korvaus, se pitää muistaa!

Minua sieppaa enemmän nämä hömppäheinästä saatavat vihreän aatteen "huithapeli" tuet, joissa tekemättä mitään saa paremman tuen kuin viljelemällä aktiivisesti. Se ei taas ole viljelijöiden vika, vaan eu:n vihreän politiikan joka näitä on ajanut näin. Lisänä siihen se, että eu-korvauksia/tukia saa nykyään hakea ilman yläikärajaa, estää erittäin agressiivisesti nuorempien viljelijöiden laajentamisen ja aktiivisen yritystoiminnan. Noille pelloille kun ei tarvita edes urakoitsijoita...

Sinänsä tuo toki joltain osin on hyväkin, pellot pysyvät peltona myös niillä seuduin, jossa nykykoneet eivät enää tahdo toimia (kivikot ym) ja näin kallisarvoinen maalaismaisema säilyy. Siitä on hyötyä mm. matkailulle. Meillä täällä ilomantsissa on menossa 30 000 € hanke, jossa Parppeinvaaran maaseutumaisema kunnostetaan mm. pellot kivetään ja tasoitetaan viljelykäyttöön (minä tulen viljelemään vaaran rinteitä v. 2019 alkaen), pistoaidat rakennettiin kesällä, maisema avarretaan hävittämällä vesakot ja osa puustosta ym ym. http://www.pogostansanomat.fi/uutiset/i ... invaaralle" onclick="window.open(this.href);return false; Hanke ja alue on ehdolla myös kulttuurimatkailun nousevien kohteiden kilpailussa. Osana mm. iivo -perinneruis jota alueella olisi tarkoitus minun viljellä.

Tuohon hömppänurmiasiaan palatakseni kun pelto ei ole aktiivisessa viljelyssä, on se poissa ylituotannosta edes siltä osin.

Ja jos tulee tarve, se saadaan n. vuoden syklillä takaisin tuotantoon. Sen verran taitaa suomella olla evästä laareissa jos niukasti tasapuolisesti tavaraa jaetaan, mutta nälkä koettelee jo silloin varmasti jotain kansanosaa, kylmä tosin on käynyt jo sitä ennen betonikolosseissa. Siksi se omavara olisi hyvä pitää. Potut jne. Ja se tärkein -> puulämmitys.

Niin pitkään ei viljelijällä itsellään isompaa hätää ole, kun torpassa on pari lehmää, jokunen kana, muutamia sikoja ja jokunen hehtaari peltoa, muutama hehtaari metsää, talossa puuhellaa ym tulisijaa, vanha nuffi, voorti tai verku pienine työlaitteineen, naapurustosta jos löytyy vanha 30sampo puimuri, ja löpöä vaikka 1000 litra vuoteen käytettävissä....

Sillä jo pysyy hengissä melko pitkään.....

Nuffieldmaster kirjoitti:
Nyt kanssakirjoittelijat eivät ymmärrä tukien sisältöä, eli sehän ei ole tuki viljelijöille, vaan korvaus viljelijöille siitä, että kansalaiset saavat ruokansa halvemmalla ja liki samalla hintaa eu:n sisällä. Siitä huolimatta suomessa ruoka on kärkipäätä kalleudessaan, vaikka viljan tuottajahinta on jatkuvasti 20-40 € tonni halvempaa kuin muualla euroopassa!

Sen korvaus on siis tasapuolinen niin poroporvareille kuin pankin torppareille, koska tuotamme ruokaa halvemmalla mitä tuotantokustannukset ovat. Jos saisimme tuotteen hinnassa kaiken mikä meille kuuluisi, niin yhtälailla iso tilallinen saa suuruuden ekonomiastaan vielä isomman hyödyn ja pieni pienemmän. Ei minusta tuossa ole mitään tasapuolisuudessa virhettä. Aivan yhtä oikeutettu se on miljardin bisnestä pyörittävä korvaukseensa kuin muutaman hehtaarin isäntäkin. Se kun ei ole varsinaisesti tuki, vaan korvaus, se pitää muistaa!

Nythän maksetaan siitä, että joku kiertää myötäpäivään traktorilla tietyn määrän kierroksia pellolla. Ja sitä sitten satelliiteilla ja paikan päällä vieraillen valvotaan tarkkaan, että kuviot on ajettu peltoon. Ei ne koneet siellä ilmaiseksi pyöri ja aika monella koneella kerätään ainoastaan tukia. Ei ne tukirahat tyhjästä tule, vaan samat ruuan ostajat nekin maksaa. Jos kuvitellaan, että jauhokilo maksaa kaupassa euron ja siihen on saatu tukia toinen euro ja se tukijärjestelmän pyörittäminen maksaa kolmannen euron. Näin sen jauhokilon hinta on todellisuudessa kuluttajalle kolme euroa ja ilman tukiaisjärjestelmää kuluttaja saisi sen kahdella eurolla, eli eurolla edullisemmin kuin nyt. Todellisuudessa tuo taitaa mennä kyllä jo niin, että kauppa vetää vaan isomman katteen, kun tukiaisilla on hintaa halpuutettu.

Olisi jo merkittävästi järkeistys, että tukiaisia alettaisiin maksamaan tuotetusta ruuasta, eikä mistään kuvioajosta traktorilla. Fiksuinta olisi tietysti lakkauttaa tukiaiset ja lopettaa kaikki tuottamaton toiminta maataloudesta. Eli tehtäisiin vain oikeasti tarpeellinen ja valvontaa ei juuri silloin tarvitse, kun sato ratkaisee, eikä hehtaarit.

Tuotantoketjussa pitäisi olla väki rinnakkain, eikä peräkkäin. Koska jokainen välikäsi vähintään tuplaa tuotteen hinnan. Meillä on se sama ongelma vähän joka puolella. Koneet pitäisi olla tehokkaampia, eli huomattavasti nykyistä pienempiä ja edullisempia. Ei ole mitään järkeä, että yhdellä isolla koneella tehdään viiden pikkukoneen hommat ja samalla monta työtöntä. Eli käytännössä yksi iso kone elättää yhden, kun viisi pikkukonetta elättäisi viisi viljelijää. Nyt se yksi vääntää niska limassa, jotta saa sen ison traktorinsa lainojen korot maksettua. Oletteko koskaan miettineet miksi vanhoissa koneissa ei ole useinkaan työvaloja? Ne on niin tehokkaita, että ei tarvitse yötä myöten pellolla vääntää.

Jusape tuossa jo kertoikin mikä on tehokasta - Se hehtaari maata, muutama eläin navetassa ja pala metsää. Nuffikin on askel tehottomampaan suuntaan, mutta yli 50 vuoden iässä se on jo paikkansa tässä maailmassa kuitannut, niin ei se nyt kovin paha synti ole.

Vakuutuksia ovat ottaneet, ollut edullisia puoli-ilmaisia tarjouksia Mullikkapankin kyljessä toimivalla vakuutusyhtiöllä, (toim. huom. yhtiön nimeä ei saa mainostaa). Maksun saa vähentää verotuksessa täysimääräisenä, ja korvaukset ropisevat näihin aikoihin pankkitilille. Poromiehet eivät tosin tarvitse vakuutuksia koska valtio korvaa petovahingot aina poron käyvän hinnan mukaan puolitoistakertaisena. Se vasta on hyvää bisnestä kun kukaan ei jälkikäteen osaa varmasti arvioida onko peto tappanut, nälkään nyykähtänyt vai turistin sitimaasturi kolhaissut. Ministeriön erikoistutkijat ovat ymmällään kun petojen aiheuttamien korvausten määrä on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina mutta suurpetojen määrä vähentynyt Lapissa aivan anhittomiin. Kovapalkkaiset tutkijat selvittävät miten tällainen yhtälö on mahdollinen. Nesteen aamukahvilla met hoksasimme kahdessa sekunnissa mutta ministeriön kovapalkkaiset erikoistutkijat todennäköisesti selvittävät asiaa useita vuosia. Tekevät kuukausi kaupalla Leviltä ja Saariselältä käsin maastotutkimuksia, (päivärahat juoksevat), sekä käyvät puolueettoman tuloksen varmistamiseksi Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Norjassa, Kreikassa ja Havajilla tekemässä vertailevia laskelmia. Loppupäätös lienee, että ongelmaa ei pystytä selvittämään 100 prosentin varmuudella mutta kyseessä lienee evoluutioon kuuluva normaali kannanvaihtelu. Pienellä varauksella tosin, koska tutkimuksen mukaan Kreikassa ja Havaijilla ei tällaista ongelmaa ole havaittu lainkaan.

Oli 255 leylandi kaatunu elokuun puolella tällä kylällä, raidetanko oli menny poikki ajon aikana, kuljettaja oli lentäny tuulilasista läpi, ei ollu kun polveen vähä sattunu, 8-9 tonnin pehtoori sorakuormas perässä, aisa kääntyny ihan mutkalle, koppi ei ollu vääntyny mihikään..

Tänään ajellu täällä Pohojammaalla, ja ohitellut useita puimureita ja rattoreita viljakärryineen,
kyllä oli pelloilla vilskettä
Hyvä kontrasti oli Ylistaron paikkeilla, pellolla pui vanha MF 330, ja pellon laidassa odotteli 60-lukuinen Ford 5000 keltainen puulaitanen Velsa perässään.
Toisella puolen tietä puitiin isolla Jontikalla ja Sampolla peräkkäin, ja pellon reunassa isot Valumöntit perässään varmaan 20m3 kärryt
Että ei KAIKKI ole isoa Pohojammaallakaan

Saman tilan lohkoja arvaan, trenki laitettu ajamaan vanhaa ryskyä notta isäntä itte ilmastoidussa? Vaan kovaksi on mennyt F1 kärkikuskien taistelu Mestaruuspytystä, kun autojen numerolappujakin epäillään yön hämärissä vaihdettavan, jos lie totta?

siinäpä faktaa miten se "perintötilan isännyyden vaihto" ei ole aina siltä mitä asiaa tietämätön voisi kuvitella: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maat ... i-1.208549" onclick="window.open(this.href);return false;

Mullikka-Bladetin huhupuhejuttuja. Markkinat tietää aina tilan oikean hinnan oli sitten metsä hakattu tai ei. Kyllä perintöosuudestaan luopuvan kannattaa vaatia tilasta kunnon hinta kun jatkaja pääsee automaattisesti nauttimaan korottomista lainoista ja ilmaisista EU- sekä kansallisista tukipaketeista. Ja jos ei tänä päivänä saa pankista lainaa keskikokoisen metsä-, vilja- tai karjatilan sukupolven vaihtoon / suoraan ostoon, kannatta katsoa peiliin, ja pitkään.