Nuhvi.fi

Maamoottorin kannentiivisteenä kestää grafiittimatto, joka on tarkoitettu pakosarjan tiivisteeksi, siis se versio, jossa on rst-verkko sisällä. kyseinen materiaali on kohtuullisen helppoa työstää vaikka keittiösaksilla (toki menee vaihtoon sakset tämän jälkeen ) Kaikissa magneetollisissa irtokansikoneissamme on tätä mattoa tiivisteenä ja hyvin on pitänyt. (Magneettokoneiden alkuperäiset kansipahvit ovat kahden ohuen kuparilevyn väliin sijoitetulla asbestin ja pien sekoituksella toteutettuja)

Mienlenkiintoisia yksityiskohtia tuossa Vedossa, mm. tuo keinuvipujen voitelu Stauffer-kupilla jos oikein kuvasta näin?

Avokampikoneissa Staufferit voitelevat yleensä alapään silmukan ja runkolaakerit, mutta nuissakin on pääsääntöisesti tippakannuvoitelu yläpäähän. Tuo VETO-moottorin systeemi on kyllä aika erikoinen ja eikä edes ihan huono systeemi. (Jopa F.F:ssä, vaikka on jo kehittyneen pään makaavasylinterinen, niin ylävoitelu tehdään vielä tippakannulla)

Ju, staufferikuppi on tuossa keinuvivuilla. Tosin, sehän ei voitele nostotankojen päitä eikä keinuvivun päätä, ne joutuu tippakannun kanssa käydä läpi kuitenkin.

Tänään kasasin kannen paikoilleenlaittokuntoon. Sain kaasuttimen kasattua uusin tehdyin tiivistein jne. Tuo ilmanputsari on sen verran haprea, että peltisepälle on kohta asiaa. Voisi toki kokeilla "levitysoppia" ja piirtää uudet osat ja tehdä itse mahdollisimman paljon. Se vain, että millä saa syklonin leikkaukset tehtyä, ne on varmaankin jollain lävistimellä leikattu aikoinaan. Vesi tai laserleikkurilla tietysti saisi...

Mäntää en vielä saanut irti pytystä, mutta alapään irroitin. Näky ei ollut kovin riemastuttava Pitää laittaa kuvia, mitä mieltä olette tilanteesta. Laakerissa on eräällätavalla pinnoite, kenties jälkikäteen tehty ja siinä kiertokangenpuolella reikä, epämääräinen sellainen ja kohtalaisen kookas. Jännä, päälikannen ja kiertokangen välissä pulttiliitoksen kohdilla oli runsas määrä mellalevyjä Ihan tehdaslähtöisennäköisiä, eripaksuisia messingistä.

Venttiilinnostinkupit ovat nyt paikoillaan, vassun kanssa asensin, jos tuleekin pidempi säilytysaika kenties, eivät ryydy kiinni heti taasen.

Positiivista myös se, että vauhtipyörältä tuleva kierrosluvunsäätöön liittyvä mekanismi alkoi liikkua, eli irroitusöljy on tehnyt tehtävänsä.

Toisen vauhtipyörän olisin ottanut irti, mutta ulosvetäjän hartioista uupui juuri tarvittava 10 mm jotta se olisi käynyt

Jännästi näkyy tämäkin kiinnostavan porukkaa, kaverikin päivällä puheli lukeneensa ketjusta kuulumiset, mutta harva kirjoittaa mitään tänne

On välillä ollut paksutkin nivaskat noita säätölevyjä, pellinpalasia tms.

Tuossa pienessä Forseliuksen venemoottorissa oli kahdet palaset päällekkäin, siinä oli vielä hauska yksityiskohta, pellinpalaset oli leikattu jostain öljykanisterista kun lapuissa luki "GULF"

Magneetto on mallia SEM 1L-30, pyöritys vastapäivään katsottuna akselinpäästä.

Se on nyt irti. Hammaspyörät ovat vinot ja niissä on ajoitusmerkinnät. Jos joku tarvitsee tulevaisuudessa ulosvetäjää vedon hihnapyörälle, niin täältä löytyy vuokralle valmiiksi modattu ulosvedin, ei tarvitse itse alkaa muokkaamaan saati ostamaan ulosvedintä. Ihan perusulosvetäjä ei suoraan käynyt ja tuokin pitää haaruikoistaan avata ruuvit ja kasata sitten paikoilleen.

Jos oikein olen kuullut, niin veto maamoottorit ujeltavat noista hammaspyöristään aika kovasti?

Sanokaapa kiristystiukkuuksia tuon vedon kannelle ja kiertokangelle.

Nyt kun sinulla on tiivis kansi, niin pulttaa yläpää kasaan ja tee väilaikainen tiiviste vaikka klingeriitistä. Sen jälkeen vain hydrauli pikaliitin tulpan tilalle ja kammen mutka mahdollisimman kauas kiertokangesta. Sitten vain Valtra-voimaa peliin ja öljyllä mäntä irti (sievästi vähän kerrallaan) Pitäisi männän irrota. Sylinteri kannattaa täyttää ensin jollakin havillisemmalla kuralla, kun tuommoiseen kirnuun uppoaa äkkiä useampi litra. Mäntää apuna käyttäen 180bar työpaineella tonnimäärä nousee kohtuullisen korkeaksi suhteellisen hellävaraisesti.

Ennen irroitusta. Puhdista sylinteriputkesta kaikki näkyvä möhnä pois, niin irtoaa kevyemmin.

Nosta kone pystyyn ja laita joku saavi alle, niin ei ole aivan niin suuri öljyvahinko ympäristössä.

Nuffieldmaster kirjoitti:Sanokaapa kiristystiukkuuksia tuon vedon kannelle ja kiertokangelle.

Varsinaisia ohjeita ei taida olla saatavilla enää, mutta sen verran, että ovat kunnolla kiinni, eikä pultit vielä veny. Tasainen ristiin kiristys. Kiertokangen alapää samalla ohjeella, mutta todennäköisesti siellä on sokka-varmistus ja kruunumutterit, eli sokanreiät kohdalleen.

Alapään välyksen säätö on samanlainen kuumapäissäkin, eli shimmejä pois ja laakerin kaavausta, jos kolisee. Tuo systeemi on ihan Rosenlewin jäljiltä.

Joo eipä taida virallisia kiristysohjeita enää olla, ja vaikka olisikin niin saattaapi olla vanhentunutta tietoa vanhaan koneeseen/pultteihin. Kiristys napakasti ja tasaisesti ja hyvä tulee.

Mikähän kierre muuten maamoottoreissa yleisesti käytetyssä tulppakoossa onpi, NKG A-6 tulppa taitaisi olla nykyvastine. Sitä vaan että pitääpä itsekkin hytikkaliikkeestä kysellä sopivaa nippaa hydrauliletkun päähän.

Porilaisissa em. irroituskikka on toiminut hyvin, viimeksi lirautin löpöä ensin "pohjiksi" ja sitten painetta perään.

Kyllä konhe pyörii, mutta tiukka on mäntä tulemaan pois viimeisiä senttejä, tai tiukka ja tiukka kun ei uskalla voimaa käyttää.

Putsattukin sylinteri on. Olisiko rappua sitten kulunut sylinteriin.

Liekkö muuten kuvassa oleva ruosteinen kohta ja valumat ihan tehtaan viimeistelytasoa?

Tulppa tuohon on jo uusi, löytyi ihan autotarvikeliikkeestä.

Todennäköisesti on ihan Rosenlewin jäljiltä. Tuskin tuosta on vauhtipyöriä käytetty irti Porista lähdön jälkeen.

Nuffieldmaster kirjoitti:
.... mutta harva kirjoittaa mitään tänne

Vähän samaa välillä havainnut nois omissa projektikertomuksissani, saattaa olla pitkäänkin lähes yksinpuhelua.....

Maamoottorit -ketju on kanssa hyvä esimerkki tuosta. Aktiivisimmat kirjoittelijat tuohon ovat Nelosnuhvi, Lister ja allekirjoittanut. Noh. Onhan tuonnekin asiaa saatu talteen.

The piston has landed, eli mäntä pötköttää pöydällä. Nelirenkainen, kolme perusrengasta ja alla öljyrenkuli.

yksi rengas irti, muut jumissa.