Nuhvi.fi

Kaippa tollanen järjestyypi....

Osaakos "lisenssi" sanoa suuntaa antavaa momenttia, mitä M16 mutteri kestää, tuollainen tavan rautakaupan kama ?

Meinaan, tein ulosvetimen yhelle kaverille vallun (361) sylkkyputkien ulosvetoa varten, ja sentin yks putki tuli ylös, kunnes mutterista kierre korkkas, jenkatanko joka ulosvetimessä on , on lujuutta 8.8 .....

Yhen putken kolmesta oli kaveri saanut ylös, ja tein siinä välissä jo kahdesta M16 rosterimutterista yhteenhitsaamalla "tuplamutterin" ,
mut sit oli alkanut tuo kierretanko pettämään toisen putken irrotusyrityksessä.....

Lujas on vallun putket kiinni reiässä, keles.....

tuossa ulosvetohommassa korostuu voitelu, kuormitus kun jatkuu pidempään niin
alkaa helposti pettämään lisäksi pulttipyssy on tehokas peli ulosvetokierteiden särkemiseen.
eli käsipelillä ja hyvin voideltuna veto

M16 kierretanko 8.8: sallitaan 200 Nm ja korkkaa 300 Nm. Voimaa on tangossa 7,6 tonnia tuolla 200 Nm momentilla. Luvut riippuvat paljon voitelusta.

Sattumoisin tein juuri yhtä koetta, jossa oli 4 tuollaista kierretankoa ja hydraulitunkki. Kahdesta tangosta petti alapään mutterit, kun tunkissa oli 24 tonnia voimaa eli jo 6 tonnissa/tanko meni mutterit. Sitten korjasin ne tekemällä pitkät erikoismutterit 34CrNiMo6:sta kierteellä 1/2" UNF sinne tankojen päähän, kun ei ollut uusia tankoja tilalle. Sen jälkeen mutterit kestivät, vaikka tanko on ohuempi sieltä päästä.

Se aikaisempi kysymys testipultin momentista; Nuhvin alkuperäinen petti 210 Nm momentilla ja sen lujuus oli 1150. Uusien lujuus on 1400, joten 1400/1150 = 1,21. Ja 1,21 * 210 = 254. Voidaan olettaa, että pettää 260 Nm momentilla.

Tähän mennessä sillä on vedetty 220 Nm ilman ongelmia. Vielä 40 Nm täytyy saada tiristettyä lisää.

Voiteluna tuossa kaverilla oli öljy ensin, tuolla rasterituplamutterilla CU800 ( lainasin cu-purkkia kun tota mutteria ja avainta haki, kun oli oman kiintolenkkinsä rikkonut )

Toivottavasti Jamppi paketin saa aamuksi, tai mihin aikaan liikkeelle lähteekin, niin saataisi huomenna tehtyä täällä nuo testivedot....
Ajatuksenani olisi, jotta orkkispultti vedetään lohkossa kiinni ollessaan jonkin osan pettämiseen asti, samoin testipultti myöskin, ja voiteluna CU-800 tahna....

Ja venymää voinee ilmeisesti mitata dikitönärillä 10Nm välein mutterin yläpinnasta pultin päähän ?? Ainakin ehkä jotain suuntaa siittä saisi ???

Sellainen tuli tuossa hiljattain myös mieleeni, jotta jos luja pultti laitetaan lohkoon kiinni kierrelukitteella, tasaisko se kierteisiin kohdistuvaa voimaa parantaen lohkon kestoa??? ( tämä ehkä selvitetään myöhemmin )

Tämän voin tietty sitten jälkeen testata, mikäli kova pultti kestää paremmin kuin lohko..... vaiko jos pultti pettää ennen lohkoa, niin sitten tuota ei voi tehdä.....

Testipultti on nyt autossa ja huomenna nokka kohti Ylänettä..

Oletettavasti myös testilohkokin ja muut "vertailuhilut" ...

Saadaan loppurutistukset tehtyä ja asialle ehkä "melkein" lopullinen selvyys......

Mitenkäs suhtaudutaan lohkon pultinreijän ympäriltä ylös nousuun? Tuntuisi äkkiseltään sen olevan ennemmin ongelma kuin lohkon kierteen pettäminen.

Myös tuota olis tarkoituksena (omana ajatuksena) jotenkin yrittää myös mittailla samalla......

Tätä viimemainittua voisi testata laittamalla sopivan väliholkin (alapäässä reikä 35 mm) sinne lohkon päälle, mutta alla on mielestäni parempi ajatus lisätesteistä.

Toinen mahdollisuus on, että teen vielä lisätestiholkin. Testaamme lohkon puristuslujuuden (millä voimalla alkaa upota valurautaan; sillä saadaan selville ko valun lujuus ja sitä kautta se, miten paljon voidaan laittaa pultteihin voimaa; en kyllä ukso, että päästään yli 210 Nm momentin pultin kohdalla, mutta saatan tietysti erehtyä; valu joutuu ehkä liian koville, vaikka valurauta on hyvää puristusmielessä; mutta sekin kannattaa varmistaa, jos muut paikat kestävät); ja toinen testilaite voisi olla tuo lohkon seinämien ja yläpinnan suorana pysymisen testaaminen sillä tavalla, että on paksu teräslevy (80 mm) ja siinä 4 pultin reikää ja sillä vedetään yhtä esim 0,3 mm koholla olevaa sylinteriputkea lohkoa vasten ja katsotaan tulos esim mittaliuskoilla levyn ja lohkon välistä. Tämä vastaa todellista tilannetta niin hyvin kuin mahdollista ja siinä on varmuutta, koska tiiviste hieman auttaa lohkoa kestämään.

Mielestäni testiohjelmasi on hyvä. Ensin alkuperäinen pultti testiin ja vedetään loppuun asti. Tuloksien perusteella voidaan päätellä jo yhtä ja toista.

Sitten vedetään Pulling-pultti "katkeraan loppuunsa asti". Näiden perusteella päätetään lujin mahdollinen pultti ko kohteeseen tai jatkotestien tarve. Kenties on vielä varaa lisätä voimia tai tarvitaan jotain muuta "viilausta".

Tuo venymien mittaaminen on hieman hankalaa lohkossa. Alkuperäisen pultin pää on kupera. Vain Pulling-pultissa on hiottu pää. Venymän muutokset ovat pieniä (0,01...0,03 mm/10 Nm). Kyllä se momenttikin kertoo riittävästi asiasta. Kun ensimmäinen pultti menee poikki n 210 Nm, silloin ollaan tarkoissa tuloksissa.

Kyllä se Loctite auttaa siellä lohkon puolella. Eniten apua tulee siitä, ettei se pultti pyöri siellä lohkon kierteessä testin aikana. Heti kun se pääsee pyörähtämään, se vetää ainetta pois kierteestä (= "koneistaa valurautaa"). Alustavissa testeissä se heikkokin mutteri kesti, kun se ei päässyt pyörimään pulttiin nähden täydessä vedossa.

Ilmeisesti tuo "testilohko", kun Jamppi huomenna tulee ja jonka hän mukanaan tuo, jäänee myös tänne, joten jos nyt testaillaan vain pelkästään yhden sylinterin reiän ympäristössä, niin jää vielä "terveitä" reikiä mahdollisia jatkojuttuja varten......

Pahaa pelkään, Jamppi, jotta voipi tuo ohjelma täällä sitten venyä......

Sillä aikas moisen tutkimusohjelman olen ajatellut, joten ei siittä paris tunnissa selvitä, kaikista mittauksista ja testeistä, kirjanpitoineen ja tapahtumasta kuvia ottaen kaikkiaan, ei mitenkään, selvitä ( ja pari mietintätaukoakin tultaneen tarviimaan.... ) ......

Edit, meinaan, ajattelin jotenkin myös astemääräisen kiertymän ( noin ) mittailla eri momenttien välillä....

Tuo on hyvä ajatus. Mutteriin ja aluslevyyn vaan merkki, niin saa tarkan venymän. Yksi mutterin kierros on 25,4/20 = 1,27 mm.

Tähän tarkoitukseen on kyllä mittalaitekin olemassa (pulttien kiristyksen asteikkolevy).

Karkeasti arvioiden mutteri tulee pyörimään puoli kierrosta pienestä alkukireydestä. Alkuperäisellä pultilla venymä n 0,6 mm ja pullingilla voi mennä samoihin lukemiin, mutta paljon kovemmilla (20 %) momenteilla. Pinnat painuvat kasaan, joten mutteri pyörii kyllä vähän enemmän. Arviolta 10-20 astetta kasaan painumisten osuus.

Kannattaa verrata kiertymää alkuperäisen ja Pulling-pultin välillä.

Jos on vanha romutettu kansi, sillä voisi testata esim 4 pultilla lohkon ja sen sylinteriputken tukipintojen kestämistä. Tarvitaan vaan välirengas, joka on putken yläpään mitoissa ja vaikka millin korkeampi.