NUFFIELD 4/65 -69 "heikko vaideaski näin se vaan on"
Valvoja: automies560
- nuhvi63
- Mr. Lordi Nuffield
- Viestit: 3967
- Liittynyt: 29 Maalis 2007, 10:31
- Konekalustoani: Lukee tuossa vasemmalla...
- NLCF r.y jäsen Nro: 12
- Paikkakunta: YLÄMAA
Pjaskat siitä onko orggis vai ei kunhan kulkis suoraan sillon ku tarvitaan
Tässä tapauksessa kun kyse on käyttökoneesta,ei museokalusta niin otan vapauden tehdä tarvittavia muutoksia ihan niin paljo ku lystää
Tässä tapauksessa kun kyse on käyttökoneesta,ei museokalusta niin otan vapauden tehdä tarvittavia muutoksia ihan niin paljo ku lystää
Nuffield Univ.3 -59,Nuffield Univ..4 -60, Nuffield 460 KKK-63, Nuffield 460+UkkoMestari 3 -63, Leukut 384 -71, 270 -73, 285 - 75, Ford 5610 -87
Tunturit Pappa, Super Sport, Tiger. Subaru avolava kottikärryinä.
Tunturit Pappa, Super Sport, Tiger. Subaru avolava kottikärryinä.
-
nisu
- Nuhvitietäjä
- Viestit: 377
- Liittynyt: 21 Loka 2007, 15:28
- Konekalustoani: Leyland 270 -75 , 702 -81 , 804 -81, MF 3060 -89 , sampo 580 -89
- Paikkakunta: pohjois-pohjanmaa
En itse kyllä rupiais muuttamaan tehostin mallia orbiksi ,on se vaan mukava
ajaa 270:llä tietä ,kun ei kokoajan tarvi vispata niinkö 702:lla joutuu.
Eikä siihen 270 ole pystyvääntiölle tehty mitään tihitystä ainuastaan raidetangon
nivelet on uusittu ja sylinterin rungon puoleinen tappi on tihitetty ,kuten myös vantti-
ruuvin tapit vaihettu putkisokkiin ,joka mielestäni toimiva ja pysyvä korjaus.
Oikia aurauskulma on kaiken a ja o ,silloin kun halutaan traktorin menevän suoraan.
ajaa 270:llä tietä ,kun ei kokoajan tarvi vispata niinkö 702:lla joutuu.
Eikä siihen 270 ole pystyvääntiölle tehty mitään tihitystä ainuastaan raidetangon
nivelet on uusittu ja sylinterin rungon puoleinen tappi on tihitetty ,kuten myös vantti-
ruuvin tapit vaihettu putkisokkiin ,joka mielestäni toimiva ja pysyvä korjaus.
Oikia aurauskulma on kaiken a ja o ,silloin kun halutaan traktorin menevän suoraan.
-
ahven
- Mr. Lordi Nuffield
- Viestit: 1470
- Liittynyt: 22 Tammi 2008, 21:57
- Konekalustoani: jd-5820+jd-2650+patrol nuhvi+mf-135+zetor 25A+patrol ja 6:tos majori maasturi+ zusuki alto+ toyota hiase 2,5
- NLCF r.y jäsen Nro: 267
- Paikkakunta: JUUKA
[quote="nuhvi63"]Pjaskat siitä onko orggis vai ei kunhan kulkis suoraan sillon ku tarvitaan
]
jus niin
]
aja millä ajat mutta majorilla loput
-
lisenssi
- Vuoden Nuhvisti 2013
- Viestit: 1280
- Liittynyt: 17 Elo 2012, 14:53
- Konekalustoani: Nuffield 4/65
- NLCF r.y jäsen Nro: 408
Kun nuo "nisun" mainitsemat jutut on tehty, niin alkuperäinen toimii hienosti. Tehostimessa on voimareserviä riittävästi. Paikallaan rattia pyöriteltäessä tarvitaan tehostinsylinterissä painetta n 40 bar ja käytettävissä on yli 100 bar. Yhdellä sormella sitä rattia pyörittää vaikka on etukuormaaja tavaraa täynnä.
Maininta aurauskulman oikeasta säädöstä on myös erittäin tärkeä. Jos renkaat harittavat, ohjaus tempoo koko ajan johonkin suuntaan. Kun säädöt on oikein tehty, traktori menee kuin juna suoraan eikä sitä rattia tarvitse vispata koko ajan.
Mutta palataksemme siihen alkuperäiseen asiaan eli vaihteistoon tein oikein pieniä kokeita, kuuluuko sieltä mitään ääniä.
Ainoastaan suurimmalla vaihteella hyvin hitaasti ajaen sain äänen kuulumaan. Ääni voimansiirrosta tulee 1200 rpm moottorin kierroksilla. Sillä ei ole väliä, onko veto päällä vai löysääkö kaasua, kunhan kierrokset ovat 1200, niin ääni kuuluu. Se on täysin tasainen värähtelyääni, ei kovin vomakas, mutta sen kuulee kyllä selvästi. Kun kierrokset nostaa 1300:aan (43,3 Hz), ääni häviää eikä esiinny lainkaan korkeammilla kierroksilla eikä millään muilla vaihteilla tässä 10-vaihteisessa mallissa.
Korvakuulolta arvioin ääntä sillä perusteella, onko se korkeampi vai matalampi kuin kaikkien tuntema verkkovirran 50 Hz taajuus. No se oli selvästi matalampi. Oma arvio oli 40 Hz. Kun 4-sylinterinen moottori käy 1200 rpm, työiskujen taajuus on myös 40 Hz. Siitä tietää, että arvio osui oikeaan.
Tästä voi päätellä, että kyseessä on voimansiirron ominaistaajuus, joka tässä traktorissa on 40 Hz isoimmalla vaihteella. Silloin kun heräte (tulee moottorista ja on tässä tilanteessa 40 Hz) osuu yhteen vaihteiston ominaistaajuuden kanssa, voimansiirrossa tulee resonanssitilanne.
Kaikissa akselistoissa ja vaihteistoissa on sille ominaiset värähtelytaajuudet. Mitä enemmän on vaihteita sitä vaativampaa on suunnitella vaihteisto siten, ettei millään vaihteella käytettävissä olevilla kierroksilla ole mahdollista joutua resonanssitilanteeseen.
Valitettavasti välityssuhde vaikuttaa noihin ominaistaajuuksiin toisessa potenssissa. Joten välityksen muutokset vaikuttavat dramaattisesti voimansiirron käyttäytymiseen.
Käytännössä koneita suunnitellessamme puhumme alikriittisestä ja ylikriittisestä tilanteesta. Alikriittisessä tilanteessa konetta käytetään resonanssitaajuuden alapuolella olevilla kierroksilla ja ylikriittisessä tietysti järjestelmän ominaistaajuuden yläpuolisilla kierroksilla. Silloin kone ajetaan yli kriittisen alueen ja taas toimii hyvin.
Yleensä vaarallisimpia ovat ne alimmat ominaistaajuudet, koska niillä on suurimmat värähtelyamplitudit. Värähtelyssä vaihteiston kohdalla ääni on suurin, kun vedon ottaa pois päältä ja akselisto pääsee hakemaan välykset esiin ja kilistelemään niitä kahta puolta.
Jos esim tässä Nuhvissa paksunnettaisiin akseleita, nousisi tuo suurimman vaihteen ominaistaajuus ja tulisi varsinaiselle maantieajon alueelle, jolloin siitä olisi haittaa. Nythän siitä ei ole haittaa, sillä ei kai nyt kukaan pitkiä aikoja ajele isoimmalla vaihteella 1200 rpm kierroksilla??? Jos täytyy ajaa vähän hiljempaa, niin sitten pienempi vitonen päälle.
Mielestäni Nuffieldin miehet ovat onnistuneet erittäin hyvin vaihteiston suunnittelussa, koska silloin ei ollut käytössä sellaista laskentakapasiteettia kuin nykyisin ja mielestäni millään vaihteella ei moottorin työnopeuksilla olla voimansiirron resonassitilanteessa. Ja toisaalta on hyvä, että on tehty mahdollisimman paksut akselit, jotka kestävät vääntöä. Se on vielä tärkeämpi asia vaihteistossa kuin sen ominaistaajuudet.
Jokaisen konetta käyttävän on tiedostettava nämä ilmiöt ja tietenkin vältettävä pitkäaikaista kriittisellä nopeudella ajoa, vaikka se tässä 4/65:n tapauksessa ei nyt mihinkään vaurioon johdakaan, vaan on melko maltillista värähtelyä ja jää pelkän ääniefektin tasolle.
En edes aikaisemmin ollut huomannut, että vaihteistosta saattaisi kuulua jokin ääni, koska se on täysin maantiellä käyttämieni kierrosten ulkopuolella.
Maininta aurauskulman oikeasta säädöstä on myös erittäin tärkeä. Jos renkaat harittavat, ohjaus tempoo koko ajan johonkin suuntaan. Kun säädöt on oikein tehty, traktori menee kuin juna suoraan eikä sitä rattia tarvitse vispata koko ajan.
Mutta palataksemme siihen alkuperäiseen asiaan eli vaihteistoon tein oikein pieniä kokeita, kuuluuko sieltä mitään ääniä.
Ainoastaan suurimmalla vaihteella hyvin hitaasti ajaen sain äänen kuulumaan. Ääni voimansiirrosta tulee 1200 rpm moottorin kierroksilla. Sillä ei ole väliä, onko veto päällä vai löysääkö kaasua, kunhan kierrokset ovat 1200, niin ääni kuuluu. Se on täysin tasainen värähtelyääni, ei kovin vomakas, mutta sen kuulee kyllä selvästi. Kun kierrokset nostaa 1300:aan (43,3 Hz), ääni häviää eikä esiinny lainkaan korkeammilla kierroksilla eikä millään muilla vaihteilla tässä 10-vaihteisessa mallissa.
Korvakuulolta arvioin ääntä sillä perusteella, onko se korkeampi vai matalampi kuin kaikkien tuntema verkkovirran 50 Hz taajuus. No se oli selvästi matalampi. Oma arvio oli 40 Hz. Kun 4-sylinterinen moottori käy 1200 rpm, työiskujen taajuus on myös 40 Hz. Siitä tietää, että arvio osui oikeaan.
Tästä voi päätellä, että kyseessä on voimansiirron ominaistaajuus, joka tässä traktorissa on 40 Hz isoimmalla vaihteella. Silloin kun heräte (tulee moottorista ja on tässä tilanteessa 40 Hz) osuu yhteen vaihteiston ominaistaajuuden kanssa, voimansiirrossa tulee resonanssitilanne.
Kaikissa akselistoissa ja vaihteistoissa on sille ominaiset värähtelytaajuudet. Mitä enemmän on vaihteita sitä vaativampaa on suunnitella vaihteisto siten, ettei millään vaihteella käytettävissä olevilla kierroksilla ole mahdollista joutua resonanssitilanteeseen.
Valitettavasti välityssuhde vaikuttaa noihin ominaistaajuuksiin toisessa potenssissa. Joten välityksen muutokset vaikuttavat dramaattisesti voimansiirron käyttäytymiseen.
Käytännössä koneita suunnitellessamme puhumme alikriittisestä ja ylikriittisestä tilanteesta. Alikriittisessä tilanteessa konetta käytetään resonanssitaajuuden alapuolella olevilla kierroksilla ja ylikriittisessä tietysti järjestelmän ominaistaajuuden yläpuolisilla kierroksilla. Silloin kone ajetaan yli kriittisen alueen ja taas toimii hyvin.
Yleensä vaarallisimpia ovat ne alimmat ominaistaajuudet, koska niillä on suurimmat värähtelyamplitudit. Värähtelyssä vaihteiston kohdalla ääni on suurin, kun vedon ottaa pois päältä ja akselisto pääsee hakemaan välykset esiin ja kilistelemään niitä kahta puolta.
Jos esim tässä Nuhvissa paksunnettaisiin akseleita, nousisi tuo suurimman vaihteen ominaistaajuus ja tulisi varsinaiselle maantieajon alueelle, jolloin siitä olisi haittaa. Nythän siitä ei ole haittaa, sillä ei kai nyt kukaan pitkiä aikoja ajele isoimmalla vaihteella 1200 rpm kierroksilla??? Jos täytyy ajaa vähän hiljempaa, niin sitten pienempi vitonen päälle.
Mielestäni Nuffieldin miehet ovat onnistuneet erittäin hyvin vaihteiston suunnittelussa, koska silloin ei ollut käytössä sellaista laskentakapasiteettia kuin nykyisin ja mielestäni millään vaihteella ei moottorin työnopeuksilla olla voimansiirron resonassitilanteessa. Ja toisaalta on hyvä, että on tehty mahdollisimman paksut akselit, jotka kestävät vääntöä. Se on vielä tärkeämpi asia vaihteistossa kuin sen ominaistaajuudet.
Jokaisen konetta käyttävän on tiedostettava nämä ilmiöt ja tietenkin vältettävä pitkäaikaista kriittisellä nopeudella ajoa, vaikka se tässä 4/65:n tapauksessa ei nyt mihinkään vaurioon johdakaan, vaan on melko maltillista värähtelyä ja jää pelkän ääniefektin tasolle.
En edes aikaisemmin ollut huomannut, että vaihteistosta saattaisi kuulua jokin ääni, koska se on täysin maantiellä käyttämieni kierrosten ulkopuolella.
-
Joonas Potkonen
- Ylläpitäjä
- Viestit: 7384
- Liittynyt: 25 Maalis 2007, 01:40
- Konekalustoani: N 3DL '59, N 460 KKK '64, V 500 '69, L 245 '73 L 270 Vammas Kersantti '75, L 262QMS '79 L 2100 '79, L 472SQMS '80, V N103 HT5, Valtra N141
- NLCF r.y jäsen Nro: 001
- Paikkakunta: Ilomantsi
- Viesti:
Tuttu on töissä voimalaitoksessa, jossa on venäläisvalmisteinen turbiini. Sen ylös tai alasajossa sekä työajossa on akseleilla ja rakenteissa sekä värinä, että lämpötilamittarit. Ylösajo yms. ajetaan näiden mittareiden mukaan ja samasta tiedetään myös huoltoajankohdat ylimääräisille huoltotoimenpiteille. Tuumasi, että jos täydestä laukasta leipoo alalaakeri kiinni tai akseli vaurioituu, niin osia saa etsiä 1 km säteeltä, sen verran isoa rautaa pyörii pienin toleranssein. Juuri tiettyjen kierroksien ylittäminen tai alittaminen on tarkkaa puuhaa
Maatilallinen Ilomantsin Kuuksenvaarasta.
-
lisenssi
- Vuoden Nuhvisti 2013
- Viestit: 1280
- Liittynyt: 17 Elo 2012, 14:53
- Konekalustoani: Nuffield 4/65
- NLCF r.y jäsen Nro: 408
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten konetta on osattava käyttää.
Tässä hiljakkoin erään válmistajan isokokoinen telasto rikkoontui täydessä vauhdissa. Jälki oli kuin "Raatteen tiellä" pahimman pommin seurauksena. Paitsi kone niin myös rakennus kärsi todella pahoja vaurioita. Onneksi ei ketään ollut paikalla eikä sen tähden menettänyt henkeänsä.
Jos esim jostain syystä on pakko ajella resonanssinopeudella, yksi keino on jatkuva nopeuden muutos eli pannaan automaatio vetämään nopeutta alas- ja ylöspäin eli vaaputtamaan konetta. Silloin heräte ja ominaistaajuus eivät löydä toisiansa kohtalokkaalla tavalla.
Kehittyneempiä keinoja ovat passiivinen tai aktiivinen vaimennus. Aiheutetaan värähtelyliikkeelle vastakkainen voima. Parhaita passiivisia vaimentimia ovat viskoosivaimentimet (alkaen auton iskunvaimentimista ja kampiakselin värähtelynvaimentimista jne). Näiden hyvä puoli on toiminta laajalla alueella. Niitä ei niin tarkkaan tarvitse virittää juuri tietylle taajuudelle.
Mutta tuo traktorin voimansiirto ei tarvitse mitään lisäyksiä. Tietysti terveen järjen käyttö on suotavaa. Jos kuuluu jokin ääni ja sen syy on selvillä, silloin vältetään sen syyn seuraukset ajamalla konetta oikein.
Tässä hiljakkoin erään válmistajan isokokoinen telasto rikkoontui täydessä vauhdissa. Jälki oli kuin "Raatteen tiellä" pahimman pommin seurauksena. Paitsi kone niin myös rakennus kärsi todella pahoja vaurioita. Onneksi ei ketään ollut paikalla eikä sen tähden menettänyt henkeänsä.
Jos esim jostain syystä on pakko ajella resonanssinopeudella, yksi keino on jatkuva nopeuden muutos eli pannaan automaatio vetämään nopeutta alas- ja ylöspäin eli vaaputtamaan konetta. Silloin heräte ja ominaistaajuus eivät löydä toisiansa kohtalokkaalla tavalla.
Kehittyneempiä keinoja ovat passiivinen tai aktiivinen vaimennus. Aiheutetaan värähtelyliikkeelle vastakkainen voima. Parhaita passiivisia vaimentimia ovat viskoosivaimentimet (alkaen auton iskunvaimentimista ja kampiakselin värähtelynvaimentimista jne). Näiden hyvä puoli on toiminta laajalla alueella. Niitä ei niin tarkkaan tarvitse virittää juuri tietylle taajuudelle.
Mutta tuo traktorin voimansiirto ei tarvitse mitään lisäyksiä. Tietysti terveen järjen käyttö on suotavaa. Jos kuuluu jokin ääni ja sen syy on selvillä, silloin vältetään sen syyn seuraukset ajamalla konetta oikein.
-
teuvoolavi
- Kolmos -nuffisti
- Viestit: 14
- Liittynyt: 10 Syys 2012, 18:14
- Konekalustoani: vanhojatraktoreita
No niin on höpötelty niitä näitä, mutta asiaa sieltä ei ole tullut keneltäkään. On kuunneltu suhinaa ja sihinää,
ja puhuttu palturia oikein suu vaahdossa. Epäillyttää jo onko kaikilla edes ko. traktoria........................!
Mutta asiaan.......eli vika on monessa ollut mekaaninen, eli ykkönen ei pysy päällä tai kakkonen ei mene päälle........!
Ja nimen omaan kyseinen malli.........!

ja puhuttu palturia oikein suu vaahdossa. Epäillyttää jo onko kaikilla edes ko. traktoria........................!
Mutta asiaan.......eli vika on monessa ollut mekaaninen, eli ykkönen ei pysy päällä tai kakkonen ei mene päälle........!
Ja nimen omaan kyseinen malli.........!
-
ahven
- Mr. Lordi Nuffield
- Viestit: 1470
- Liittynyt: 22 Tammi 2008, 21:57
- Konekalustoani: jd-5820+jd-2650+patrol nuhvi+mf-135+zetor 25A+patrol ja 6:tos majori maasturi+ zusuki alto+ toyota hiase 2,5
- NLCF r.y jäsen Nro: 267
- Paikkakunta: JUUKA
se voep johtuu aaringon pilikkuloista ja viime kesästä jotta vaehteet viskootuu miten sattuu ee se vika oo mutta ominaesuus kun ee osata käättee. ee se laatikon vika voe olla

aja millä ajat mutta majorilla loput
- Jooseppi 1
- Mr. Lordi Nuffield
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 12 Tammi 2013, 15:18
Aja millä ajat, mutta "raunilla" loput
-
Joonas Potkonen
- Ylläpitäjä
- Viestit: 7384
- Liittynyt: 25 Maalis 2007, 01:40
- Konekalustoani: N 3DL '59, N 460 KKK '64, V 500 '69, L 245 '73 L 270 Vammas Kersantti '75, L 262QMS '79 L 2100 '79, L 472SQMS '80, V N103 HT5, Valtra N141
- NLCF r.y jäsen Nro: 001
- Paikkakunta: Ilomantsi
- Viesti:
teuvoolavi kirjoitti:No niin on höpötelty niitä näitä, mutta asiaa sieltä ei ole tullut keneltäkään. On kuunneltu suhinaa ja sihinää,
ja puhuttu palturia oikein suu vaahdossa. Epäillyttää jo onko kaikilla edes ko. traktoria........................!
Mutta asiaan.......eli vika on monessa ollut mekaaninen, eli ykkönen ei pysy päällä tai kakkonen ei mene päälle........!
Ja nimen omaan kyseinen malli.........!![]()
![]()
![]()
No jopas nyt. Nuhvin lootasta ykkönen ja kakkonen on sijainniltaan sellaisia, ettei sinne pääse oikein laakerien kuluma samalla tavalla vaikuttamaan kuin esim. nelosen ja vitosen päällä pysymiseen vaikuttaa mikäli keskilaakeri hajoaa.
Toki ykköstä moni kurskuttaa piloille mutta se ei kai traktorin vika ole. Kakkonen on sen verran vähän käytetty vaihde yleensä nuhvissa, ettei siihen pääse syntymään minkäänlaista kulumaa.
VÄitän, että hatusta on nuo jutut otettu, tai essonbaarin puheista. Tai sitten siirtäjät on saatu väkisin murrettua vinoon, ja päällä pysyminen ja päällemeno kanittaa tästä syystä. Nuiden vaihteiden onglmat on aivan uutta varmasti suurimmalle osalle käyttäjäkuntaa.
Maatilallinen Ilomantsin Kuuksenvaarasta.
-
NuffiPekka
- Nuhvitietäjä
- Viestit: 407
- Liittynyt: 08 Touko 2011, 13:42
- Konekalustoani: Nuffield 3 DL -59, Nuffield 4 DM KKK -60, Nuffield 460 -63, Nuffield 460 Riuku-Vammas -63, koesarjan n:o 54 Valmet 15, Belarus 420 -77,Belarus MTZ 50 -69
- NLCF r.y jäsen Nro: 218
- Paikkakunta: Perho
Samaa mieltä, en kyllä tunnista varsinkaan kyseistä mallia noista kuvatuista vaivoista. Liekköhän jonkun muuten vain koneeseensa kyllästyneen "avautumista" siellä kuuluisassa esson, nyttemmin ST1 baarissa vahvemmilta voimilta vaikutettuna kenties. Vai onko kysyjällä OMAkohtaista kokemusta 4/65 voimansiirron heikkoudesta. Tuota omakohtaista minulla on mutta se on kyllä aivan päinvastaista. Tietysti jos siirtäjät on murjottu masterin kuvaamalla tavalla niin voihan noita vaihteiden päällesaamis- ja päälläpysymisongelmia olla. Mutta siinä tapauksessa kuski katsokoon peiliin, ei ne siirtäjät aivan pienin voimin periksi anna. Ja vielä mikä parasta niin Nuffissa nuokin on perin helppo tarkistaa ja tarvittaessa säätää ja korjata niin yksinkertainen ja LUJA tuo loota on.

Vähän päivässä - eikä viikossakaa palijo mittää...
-
lisenssi
- Vuoden Nuhvisti 2013
- Viestit: 1280
- Liittynyt: 17 Elo 2012, 14:53
- Konekalustoani: Nuffield 4/65
- NLCF r.y jäsen Nro: 408
No onhan se siellä linjoilla vielä Teuvo. Moni tässä jo alkaa kaipailla todisteita väitteidesi tilalle. Vielä niitä ei ole saatu kuulla.
Kolmosta ja nelosta sitä töissä käytetään, joten jos tarkoitat, ettei mene päälle ykkönen ja kakkonen, niin ei tietenkään mene eli ei käytetä. Kirjoituksestasi voi ymmärtää, ettei niitä saa päälle. Silloin joudun olemaan eri mieltä.
Olisi mukava kuulla, missä olosuhteissa, miten on mennyt rikki yms. Kai sinä yksityiskohdat tiedät, kun tuollaisia juttuja esität ja kyseenalaistat tuon traktorin käyttäjien kokemukset.
Teuvo, hyvä neuvo: suosittelen hankkimaan oman 4/65:n.
Kolmosta ja nelosta sitä töissä käytetään, joten jos tarkoitat, ettei mene päälle ykkönen ja kakkonen, niin ei tietenkään mene eli ei käytetä. Kirjoituksestasi voi ymmärtää, ettei niitä saa päälle. Silloin joudun olemaan eri mieltä.
Olisi mukava kuulla, missä olosuhteissa, miten on mennyt rikki yms. Kai sinä yksityiskohdat tiedät, kun tuollaisia juttuja esität ja kyseenalaistat tuon traktorin käyttäjien kokemukset.
Teuvo, hyvä neuvo: suosittelen hankkimaan oman 4/65:n.
-
teuvoolavi
- Kolmos -nuffisti
- Viestit: 14
- Liittynyt: 10 Syys 2012, 18:14
- Konekalustoani: vanhojatraktoreita
Vai joku kyseli missä olosuhteissa ykköstä ja kakkosta tarvitaan, no minäpä kerroin savolaisille ja suomalaisille ja myös niille ompelukoneen omistajille.
En minä kaivurilla oikeastaan paljon muita vaihteita ojan kaivuussa tarvitse, kun ykköstä ja kakkosta.
Tietysti tien päällä voi käyttää isompia vaihteita........!
Sillä omistan kyseisen Nuffin 4/65 UM -69 + kolme muuta Nuffia
Vastaan niille kahdelle puupäälle vielä ST1:llä juon lll:sta
Joo turha kaikilta puupäiltä on kysellä mitään, jolla valmiiksi suhisee ja sihisee.......!
Mutta kaikille fiksuille saman merkin omaville hyvää kevättä!
Niin vielä ompelukone kerholaisille, olette harhautuneet väärille sivuille!
En minä kaivurilla oikeastaan paljon muita vaihteita ojan kaivuussa tarvitse, kun ykköstä ja kakkosta.
Vastaan niille kahdelle puupäälle vielä ST1:llä juon lll:sta
Joo turha kaikilta puupäiltä on kysellä mitään, jolla valmiiksi suhisee ja sihisee.......!
Mutta kaikille fiksuille saman merkin omaville hyvää kevättä!
Niin vielä ompelukone kerholaisille, olette harhautuneet väärille sivuille!



