Nuhvi.fi

jusape kirjoitti:Tässä vaan miettinyt..... Eihän tälle hommalle saakura näy enää "päätä eikä häntää..... "
Senverran tää juttu on paisunut alkuperäisestä, mut paisukoon, tulee sitten kyllä todella paljon kattavampi tutkimus....

Ja tuon voitelun merkitys/vaikutus, senhän joku voi helposti ajatella tuon vaikutuksen väärinpäin.
Tuohan vaikuttaa niin, että esim. "kuiva pultti" vaatii vaikkas 250Nm ennen katkeamista, ja hyvin voideltuna se katkeaakin jo esim voimalla 160Nm....

Tästä johtuen, vaikkas Nuffin kannenpultiin ilmoitettu momentti voi TODELLISUUDESSA olla AIVAN JOTAIN MUUTA mitä avain kertoo, riippuen juurikin miten ja millä kierteet on voideltu.

Tästäkin olisi hyvä saada testitulokset ihan julki (pultin vetopänni kiristettynä ). voiteluina siis : kuivana, tavan moottoriöljy, CU-800 ja parhaimman (pienimmän ? ) kitkakertoimen antavalla aineella....

Eli mikä on milläkin aineella pultin vetopänni kiristettynä ohjeelliseen 135Nm lukemaan....

EDIT: samoin toinen 3/8" avain tilattu, eri merkkinen, täysi takuu myönnettiin vaikka suurpiirteisesti käytön, tavoiteltavat momentit ja totaalisen käyttötarkoituksen sähläpostissa kerroin sinne suuntaan, lienee avaimella takuu siis kohdillaan.
Tuosta sain myös käsityksen, että rikkokaa vaan, vapaasti, uutta tulee tarvittaessa....
Liikkeestä tulleessa sähköpostissa oli havaittavissa myös asiaan kiinnostusta, ehkä enemmänkin avaimen keston takia, ja TÄYSI TAKUU myönnettiin vaikka kiusaamistarkoituksen kerroin.... ???
Vaikea sanoa, vaiko yleisesti kiinnostus/kannatus tälläiseen tutkimukseen.... ???

Kaikki tulevat jatkotestit näiden kierrejuttujen kanssa teen siis mitä ilmeisemmin sekä CU800 että HD 49 voideltuina, niin "standardi" säilyy sekä sitten tulee myös vertailutulos tuolle WURTH - aineelle..... ( ja taas kerran tää homma paisui.... )

Niin, asiasta taas aiheeseen, katselin noita omia tuumaisia kierretappejani, niissä luki jotta olisivat 2B luokkaa.......

Tyhmä kysymys, kuinka yleensä kannen pultit/mutterit kiristetään, kuivana vai öljyttyinä, ja pitääkö öljyinen pultti momentin/kireyden, kummassa tapauksessa kansi voi jäädä löysälle, ei ole tullut harrastettua vielä kyseistä hommaa..

Normiohje on, moottoriöljyllä HYVIN voideltuina, muilla, paremmilla aineilla voidaan momenttia pudottaa, tai ohjemomentilla saadaan huomattavastikkin suurempi puristusvoima, jopa pultin katkeaminen on hyvillä aineilla ohjemomentilla mahdollista.

Tätäkin kenties vielä tutkitaan.....

Jee, testiä pukkaa, hyvä niin. Kun vielä enemmän saisi muunmerkkisistä koneista lohkoja vertailuun, ei Jusapen työt loppuisi, kun asiaa hoitaa kaksi ammattilaista&kumppanit parhaimman mukaan.

Tuo mainitsemasi huoli aukeamisesta, esim tärinästä johtuen, on aiheellinen mm silloin, kun pultissa ei ole riittävää venymäpituutta. Joissakin tapauksissa lukitteet auttavat. Ennen muinoin käytettiin erilaisia jousialuslaattoja ja jopa lukituslevyjä (esim kiertokangren alapään ruuvien lukitus) tai sokkaa tai rautalankaa pultin kannan läpi jne.

Lukite hoitaa usein myös voitelun asennuksessa. Niistä on saatavissa kitkakertoimet.

Kannenpulteissa venymäpituus on suuri. Erillistä lukitusta ei tarvita.

Mutta sitten tulee vielä kriteeriksi aukaisumomentti. Lopullisessa testissä se on syytä selvittää. Esim niillä haponkestävillä pulteilla ilman voitelua aukaisumomentti = pultin katkaisumomentti. Se leikkaa aukaisussa kiinni. Selvitämme myöskin aukaisumomentin seuraavassa testissä.

Vähintään yhtä suuri riski kuin aukeaminen on aukeamattomuus.

Ulkona liikkuvissa koneissa on aika usein kysymys myös siitä, että kierreliitos pysyy kauan kunnossa ja se on vuosienkin jälkeen aukaistavissa, vaikka on saanut sadetta ja suolaa niskaansa. Aine ei saa huuhtoutua tai liueta pois liitoksesta. Tässä suhteessa testaamistani aineista parhaasta päästä on Chesterton 783 ACR http://www.cj-tuote.com/TP%20Esitteet/td783_FI.pdf. Sen kitkakerroin on samaa luokkaa CU-800 kanssa (0,14-0,15). Aine on valittava käyttötarkoituksen mukaan. Näitä kalliita aineita kannattaa laittaa vain sinne, missä sitä välttämättä kokemuksen mukaan tarvitaan. Yhtenä esimerkkinä voisi olla vaikka termostaattikotelon 2 kiinnitysruuvia, joilla on taipumus ruostua kiinni; tai joitakin pakosarjan pultteja yms. Ainetta ei tarvita paljon yhteen kierteeseen. Säästeliäällä käytöllä purkki kestää pitkään.

Taas investoitu testejä varten siis lisää, WURTH HD 49 haettu, toisesta kaupasta IKH - avain (3/8 kuusiokolo) ja tarvittavat hippeet painemittarin kytkennälle, reipas 110€ meni taas....

Edit, perkuta, ei tuo letku+painemittarijuttu nyt onnistunutkaan kuitenkaan, ihan noin.....

Kustannusten säästämiseksi suunnittelin vetokoneen itse. Nyt saadaan kohta vetolujuudet selville ilman labraa. Nimittäin pelkkä yhden sauvan sorvaus maksaa 50 euroa teetettynä. Puhumattakaan rahan kulumisesta vetokokeisiin, joita voidaan tarvita useita. Vähän terästä täytyy käydä romurilta ostamassa...no on siinä tietysti koneistamista ainakin yhdeksi päiväksi, mutta sitten testataan ilman kuluja.

Koska 350:stä valua saapui maisemaan, käyn tällä viikolla murtamassa sen olakkeen. Siitä saadaan taas lisätietoa Nuhvin lohkon olakkeen murtotestiin.

Suosittelen paineenmittausnippaa. Siihen saa tarkoitukseen olevan paineenmittausletkun ilman työkaluja ruuvattua kiinni. Ja letku puolestaan sopii suoraan painemittariin kiinni. Itsellä on sarja painemittareita letkuineen, joita on helppo vaihtaa nippaan kiinni. Mittareihin kannattaa laittaa se sitä varten kehitetty kumisuoja, joka estää aika hyvin mittaria rikkoontumasta. Se kun varmasti jossain vaiheessa tippuu lattialle.

Oli minullakin vastoinkäymisiä. Asiattomien henkilöiden läsnäolo johti kiireeseen ja virheeseen...saattoi kallis hydraulitunkki hajota?? Saako edes korjattua?? Ainakin ylimääräistä työtä on nyt tiedossa.

Olake on nyt murrettu. Sen leikkauslujuus oli n 400 N/mm2.

Olake oli D25 mm ja korkeus 11 mm. Murtokuorma oli karvan päälle 35 tonnia. 114/25 = 4,56, joten jos Nuhvin lohkon materiaali on yhtä lujaa, niin murtokuorma olisi jopa n 160 tonnia (4,56 * 35).

Lähetän jusapelle yhden testikappaleen pulttitestiin tästä samasta materiaalista. Silloin saadaan tieto, onko Nuhvin lohkon valurauta yhtä lujaa tai peräti lujempaa.

Teen tästä aineesta vielä vetokokeen, jolloin nähdään, onko se 350:stä. Ainakin leikkauslujuus oli mahdottoman hyvä.

Muutama testi tehty, nyt voiteluna kierteissä käytössä WURTH HD 49 .

Tulokset olivat osin melko suuresti jopa TODELLA yllättäviä, millä voimalla kierteet nousee, ja siis että millä momentilla, vertailtuna CU-800 aineeseen, joka sekään ei siis itsessään ole todellakaan lainkaan huonoa tavaraa kierteen voiteluun käytettynä, kovilla ja mustilla pulteilla ...

Ensin siis materiaalit, WMAX HD 49 aine, ja avainkuvassa vasemmalla IKH-Professional 3/8" kuusiokolo ja oikealla GEDORE, tässä kiusaamiset aloitin IKH tuotteella.







Ekaksi, 250 valu, aloitusmomentti 100, ylös tuli heti ( vs. CU-800, 140Nm ) , tätä en oikein odottanut, että vielä pinemmällä momentilla olis liikkeelle lähteä pitänyt.
Mut meni jo, palikkaan voin porata reiän ja tehdä uudet kierteet, sekä mahdollisesti hiukan miedommalla avaimella koittaa (josta ei ole nyt näis testeissä mitään vertailulukemaa), tai sitten tuolla samalla, siis parempi kun samalla avaimella tekee kaikki, tuo kun alkaa vasta 70Nm lukemasta tuon asteikko

Ja tällä nyt niin merlitystä kuitenkaan ole, korkeintaan olisi vertailutuloksena ollut merkitystä, ehkä ja jos, mutta aiempien perusteella jo todettu testeissä ettei tällä ( anteeksi, paska, pehmeällä valulla ) päästä likikään nuhvin lohkon vastaaviiin lukemiin......





Sitten 400 valu, 150->160 myötöä, ja kierre korkkas 170Nm (vs. CU-800, 220Nm )



500nen, 230->240 oli muutos astekulmassa huomattava, 250->260 menee ja menee, joku myötää, lopulta naksahti avain, 270 ja vääntämään, pultti poikki....
Pultin kierrettä mittailin tikitönärillä, halkaisija kannanpuoleisessa pätkässä 12.23-12.25mm vs. terve pultti, 12.60mm, eli venynyt oli jonkin verran.





Sitten nuffin lohkon kimppuun, 120->130Nm oli selvä muutos, 140Nm kierre korkkas, avaimessa oli tuntuma että naksahtaako jo vai ei, aivan rajoilla oli, ei siis naksahtanut.
Uusinnassa toisella uudella pultilla ja naapurireiällä hyvin liki sama tulos 120->130 selvä myötö, 130->140 oli tuntuma aivan väännön lopussa, nouseeko vai kestääkö, mutta kesti, 145 avaimeen niin nousi ylös....
(vs. CU-800, 200-210 Nm )



Jotain testiä olisi huomennakin tarkoitus koittaa tehdä, mut vaatii taas kauppareissun ensin, BRINELL- kovuustestit vaatii kanssa lisää palikoita prässiin et mittarin saan liitettyä, kun niillä osilla mitä viimeks toin, ei homma mennytkään aivan putkeen kuten ajatus oli, mut kyllä ne siittä.

Kaikkea kivaa testiä siis tiedossa tässä, ja sitten se olakkeen pudotus koitetaan jossain vaiheessa, aivan homman loppupäässä, viimeisenä ennen lohkon palasiksi rälläköintiä......

Nuo em. lukemat, ne siis tarkoittavat käytännössä, että HD49 voitelulla verrattuna CU-800 voiteluun, saadaan sama kiristysvoima JOPA 30% pienemmällä Nm lukemalla.

Ja huomioitava on siis sekin, että CU-800 voitelulla kitka oli jo huomattavasti pienempi mitä öljyvoideltuna , eli öljyvoideltuun pulttiin verrattuna momenttia on pudotettava pudotettava jopa noin puoleen, silti saadaan se sama kiristysvoima (vetovoima pulttiin)....

Tämäkin pitänee vielä orkkiskannenpultilla / mutterilla kokeilla (testata) varoiksi erikseen....

( lisenssi korjaa taatusti tarvittaessa ja tarkentaa ja täsmentää varmasti näitä karkeasti laskettuja juttuja )

Hienot testit olet tehnyt. Ei tuo HD49 aivan turhaa ainetta ole

Nyt tällä kertaa Nuhvin lohko sijoittui 250:sen ja 400:sen näytteen väliin, vähän 400:sen puolelle. Näyttää jopa siltä, että eri valujen erot saa paremmin selville HD49 voideltuina.

Viikonvaihteessa on tarkoitus tehdä siitä 350:stä näyte pulttitestiin. Sille on jo tehty leikkaustesti, ja lujaa oli. Sitten tulee pulttitesti ja kovuusmittaus ja lopuksi vetokoe. Näitä verrataan Nuhvin lohkoon.

Materiaalit on auton perässä jo siihen vetolaitteeseen. Hinta romurilla oli peräti 7 euroa Odottivat siellä maisemassa vain noutajaansa. Niitä ruvetaan sorvaamaan lauantaina. Samalla laitteella saa mitattua myös pulttien voiteluaineiden kitkakertoimet nopeammin kuin aikaisemmalla järjestelyllä.

Jäi ajatellut testit tekemäti, kun paikallises "rautakaupas" ei ollut edes tarvitsemaani poranterää valikoimassa ( 11mm ) , 10 ja 12mm oli kyllä...

Vielä noihin momenttilukemiin sen verran, että tässä vaiheessa ei ole selvitetty suomugrafiittisen ja pallografiittisen raudan kitkakertoimien eroja. Sehän nähtiin, että haponkestävällä teräksellä kertoimet ovat todella suuria sopimattomalla voitelulla. Mutta voisi olettaa, että suomugrafiittisella raudalla kitka on pienempi kuin pallografiittisella.

Erityisesti kiinnitti huomiota se, miten HD49:llä Nuhvin lohkon korkkausmomentti pieneni reilusti (210/140 = 1,5). Ja sillä 250:sellä 140/100 = 1,4 (olisko korkannut peräti 93:llä?, 140/93 = 1,5; todennäköisesti muutos on n 1,45-kertainen). Sen sijaan 400:sella 220/170 = 1,29. Lisäksi CU-800 voideltuina 400:nen antoi momentin 220 ja Nuhvin lohko n 210, mutta HD49:n kanssa tilanne oli siis täysin toinen keskinäisen eron suhteen. Tämä kyllä viittaisi siihen, että kitkakertoimien muutoksessa on selvä ero. Suomugrafiittisella kitka putoaa paljon enemmän. Suomugrafiitti yhdessä HD49:n grafiitin kanssa toimii ilmeisen pienikitkaisesti. Ja vielä merkittävä seikka on sekin, että pultin kannan alla on sama holkki, joten kitkamuutos selittyy nimenomaan kierrekitkan erona.

Siis suomugrafiittisella kitka putoaa n 45 % HD49-voideltuna ja pallografiittisella se putoaa n 30 % verrattuna CU-800 voiteluun. CU-800:n kitkakerroin on n 0,14-0,15. Ja 0,15/1,45 = 0,103. Eli HD49 pudottaa kitkan parhaimmillaan jopa alle 0,1:n suomugrafiittisella raudalla (0,14/1,45 = 0,097). Ilman voitelua kitkakerroin olisi jossain 0,2 paikkeilla.

Nuo kitkakertoimet on pakko selvittää näillä samoilla aineilla/materiaaleilla ja mitata myös erikseen kierteen kitkakerroin.

Olen tehnyt selvitystä eri aineiden kitkakertoimista sekä pultin kannassa että kierteessä. Suurin osa aineista johtaa kannan alueella lähes puolta pienempään kertoimeen kuin kierteessä. Mutta tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa kaikkien aineiden suhteen. Se aine, jota käytetään, on tunnettava perinpohjaisesti varsinkin pulttien asennuksessa. Tuolla HD49:llä vetää helposti pultit poikki, jos ei pudota momenttia riittävästi.

Joo, tuota pallon ja suomun välistä eroa ei ole tutkittu vielä mitenkään vertailuissa (ja nuffin lohkomateriaali on siltä osin vielä avoin),
sillä on ilmeisen radikaali vaikutus jo itsessään vielä kitkaominaisuuksiin, saati hyvällä voitelulla höystettynä....

Tänään sain uuden 11mm poranterän käsiini, joten huomenna/viikonloppuna ehkä taas jotain testintynkää, kun reikiä saa porailla eri palikoihin.....

Maanantaina saanen sopivat loppuhilppeet prässiin, jotta painemittarin saa kiinni tonnimittarin rinnalle, niin saa sitä BRINELL-kovuustestiä tehtyä sitten eri osille....

Tuolla jossain viestissä Joonas kyseli tuota lohkon pinnan nousemista aivan pultin ympäristöstä.
Sitähän näissäkin testeissä on tapahtunut, valun nousua reiän ympäristössä.

Auttaisikohan asiaa, tänään tuota pohdiskeltuani, että jos kannenpultin kierre, joka nuffissa siis alkaa aivan kansitasosta alkaen, pultti olisikin hieman ohennettu kierteen yläpuolelta niin, että kierre alkaisikin vasta esim. 3mm lohkopinnan alapuolelta.

Tällöin ei ensimmäisten kierteiden vetovoima kohdistuisi aivan lohkopinnan tasolle vaan syvemmälle lohkoon...... ??

Ymmärsin aikanaan huolen kohdistuneen lohkon nousemiseen laajemmalta alueelta, ei pelkän reiän reunan?? Saatoin tietysti ymmärtää väärinkin.

Normaaleilla momenteilla ei taida nousta reiän reunasta. Näissä testeissä on vedetty korkkamiseen asti. Silloin tietenkin tulee jo kaikenlaista vauriota.

Kierrettä voi pultissa tietenkin tehdä lievästi kartioksi yläpäästä n 5 mm matkalta. Kyllä se säästää niitä yläpään kierteitä lohkossa.

Jos kierteen panee alkamaan syvemmältä, vaurio tulee syvemmälle lohkon yläpään kierteisiin, jos mitään muuta muutosta ei tehdä.

Mutta muistikuva on, että vielä 270 Nm paukkeessa pätkä tuli sormin kiertäen lohkosta pois. Ei kierre vielä pahasti ollut vaurioitunut.

Minulla on se käsitys, että tuo Nuhvin lohko kestää 10 tonnia/pultti esikiristystä.