Nuhvi.fi

Olympia A-95 kotiutettu. Kaupantekijäisinä mukaan tuli koneen täydellinen historia.

Jos myyjä ei olisi maalannut puhallinkoppaa, niin tuo olisi saanut jäädä aivan tuommoiseksi, pinta oli patinoitunut, muttei kovin ruosteessa. Konepeti vaatii uusinnan.

Kone oli osiltaan täydellinen, mutta alkuperäinen ilmanpuhdistaja ja äänenvaimennin oli korvattu jälkituotoksilla

Haussa on sitten A-95:n oikeanmallinen vaimennin, ilmanpuhdistaja saa jatkaa virassaan.

Magneettoon löytyi kipinäkin... Pakkohan tuota on kohta kokeilla. Ehkä tarvitsee kuitenkin alapesun ensin (siis kone ) Öljypikeä oli sisuksissa jonkun verran, kun käytin jakopään kopan pois.

Tuon käyntiinsaaminen on n. 3 tunnin homma, kun kääräisee hihat ja rupeaa töihin, entisöinniksi riittää pesu bräkleenillä ja uusi väri kampikammioon, sekä uudet jalakset alle.

Saapa nähdä, että mikä seraavaksi? Olisikohan se sitten tuo pari kertaa aikaisemminkin mainittu Teijo A 10Hv...Kukapa tietää?

Nuhvelentin veli kirjoitti: .... alapesun ensin...

Vaihteeksi G.G:täkin eteenpäin. Ruiskutuspumpun aihio on siis valettu ja koneistuskin aloitettu. Sorvina hommassa palvelee n. koneen ikäinen (85v), tai ehkä vähän vanhempikin Ahlbergin konepajan tekemä avohammasrattainen sorvi.

Eli siis lyhykäisesti: Wanhojen koneitten osat tehdään wanhoilla koneilla ja konsteilla .

Yllättävän tunnokas oli tuo Ahlberg-vanhus... Huomattavasti tarkemman tuntoinen, kuin toinen sorvimme Colchester Triumph. kyllä ennen on osattu

Väliaikakuulumisia moottoririntamalta vaihteeksi.

G.G:n pumppu odottaa vielä 14mm säätökalvainta, että saa kalibroitua pesän oikeaan mittaan.
Wanhan Woiman päiviltä ostettu Victor Forselius 3-4Hv on käytetty palasina, puhdistettu ja männänrenkaat irroitettuina.
Wikke 10-11Hv odottelee pönttöjä, Sarin konepetiä, sekä pönttöjä ja Olympia A-95 aloitusta.

Välitöinä valuri on valanut ja koneistanutkin uuden männän Petter AVA-1:een hajonneen tilalle, kun alkuperäistä mäntää ei löytynyt Intiaa lähempää (ja AliBaba tuntuu olevan luotettava toimittaja, kun ei edes kyselyihin vastattu)

Wiken pärräpuolan katkoja on koneistettuna paikallaan, vaatii vielä pikkuisen silittelyä ja jousen, niin tuossa on taas toimiva katkoja ties monenko vuosikymmenen jälkeen. Seuraavaksi sitten se pärräpuola jostakin, tai rakentelua aiheen tiimoilta.

Kuviakin olisi taas vaikka kuinka paljon, mutta ko...
Olisi messingin ja alumiinin valantaa, koneistustöitä tuolla sorvivanhuksella, pari projektia ja ehkä jotakin melko yllätyksellistäkin, joka sopisi paremmin tuonne ylempiin keskusteluihin.

Ei ole lepäilty täällä päässä oikein paljoa.

Taas pari konetta kiikarissa, tulee vain valinnan vaikeus.

Eli alkuperäiskuntoiset Wickström 7-8Hv umpipää vm-32 tai Olympia E 5-6Hv -38. Kumpikin kone on sisällä säilytettyjä, pyöriviä ja ilman pakkasvaurioita.

Wikke tarvitsisi uuden vesipöntön ja Olympiassa oli väärä vesipumppu paikoillaan (Alkuperäiset pöntöt, mutta vesipöntön pohja puhki.

Nyt sitten vaikein osuus: Kummanko nuista ottaisi ?

Ota molemmat, pääset helpommalla eikä kaduta jälestä päin kun jäi toinen hankkimatta

Wikestä kaupat sovittuna, haku toteutunee tulevana viikonloppuna.
Vesipöntön lisäksi tuo voi tarvita jäähdytinverkon, kun on taitekohdan malleja (1932) ja nyt paikallaan uudempi versio, no tämä syksy mennään nuilla olemassa olevilla varusteilla.

Pitää pistää sitten pönttöjä tilaukseen isompi erä (Wikke 10-11Hv, Wikke 6-7Hv, A.Sarin 5Hv ja saapa nähdä, mitä vielä)
Työtilanteesta ja yleisestä laiskuudesta johtuen kaikki tällä hetkellä kesken olevat koneet ovat ilman astioita, paitsi Olympia A-95 (siinä oli hyvä tankki)


Häätyy jättää tuosta pikku-Olympiasta optio tulevaisuuteen.

Wikke kotiutettu ja Olympiasta jätetty optio.

Oli vain tuo Wikke 4 vuotta vanhempi, kuin myyjä meinasi, eli vuosimalli olikin 1928. kunto on kohtuullisen hyvä, mutta magneeto taitaa tarvita hellää huolenpitoa uudelleenmagnetisoinnin merkeissä.

Taisipa mennä pöntön lisäksi verkkokin vaihtoon.

Kaupantekijäisinä mukaan saatiin 1920-30- lukuisen puurunkoisen katkaisusirkkelin rautaosat, eli tuosta tulee koneketju

Wikestä otettiin tänään ensisavut muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen.
Koneen magneetto saatiin iskemään kipinää lisämagneeteilla, mutta käsin pyörittämällä henki ei riittänyt sytytykseen

Valjastettiin sitten eräs kone-erikoisuus voimanlähteeksi ja tehtiin siihen kiilahihnapyörän päälle rimoista lattahihnapyörä. Tällä virityksellä oli tarkoitus saada herkisteltyä Wiken magneettoa pyörittelemällä.
Homma tuottikin tulosta ja n. 500r/min alkoi jo tulpan kärkien välissä vilkkumaan jotain sinistä. Pyörittelin tulpan takaisin ja ryypyttelin koneen, tämän jälkeen taas woimanlähde tulille ja remmi päälle.
Wikke alkoi yskähtelemään ja hetken päästä paukahtikin lupaavasti. Seuraavaksi tulikin sitten kiire potkia remmi pois koneiden välistä kierroslukueron vuoksi, Wikke jäi paukuttamaan melko nopeaa käyntiä ja piti jopa sammuttaa erikseen.

Homma jatkuu vesipöntön paikkauksella ja lisäherkistelyllä vedet sisällä, ehkäpä magneettokin saa pikku tällit lähiaikoina.

Ja tuo kone-erikoisuus on 8Hv ILO 1-sylinterinen ilmajäähdytteinen 2-tahti, mutta kyseessä on suorasuihkutus-Diesel, hehkutus hoidetaan sätkillä ja koneen kyljessä on 6V starttikin käynnistystä helpottamassa.

Kone on peräisin ilmeisesti 50-60 lukujen taitteesta ja pyörittänyt lietsoa aktiiviuransa. Seuraava komennus on sitten CAT:in suurtehopesurin painepumpun pyöritys.

Tommonen kuljetus taannoin asiakkaalle oli:

Onpa komia pärehöylä, ja ilmeisesti porilainen takaa pilkistää.

nelosnuhvi kirjoitti:Onpa komia pärehöylä, ja ilmeisesti porilainen takaa pilkistää.

Jep porilainen on. Oli sen verta kalliit koneet kyydissä, että naapurista piti verikoira (kuvassa) pistää vahtiin kaffettelu ajaksi

Aivan