Nuhvi.fi

Eikun Turkulandiaan....

ramba kirjoitti:Eikun Turkulandiaan....

JaaTurkkuseen.... Sinne onkin sitte jo 55km....

Tule hakemaan tankki En kyllä tiedä mahtuisiko se edes mukaan kun veljen muuttokamaa viedään jo samalla.

Itse olen ehkä 2-3 kertaa Turussa käynyt, että ei kovin tuttu paikka ole. Nuokin vähät kerrat aikoinaan laivalle, sitten vähän ohimennen kaupungillakin.

Tulee tutuksi kun veli muuttaa tuonne 4 vuodeksi opiskelemaan.. Tulee varmaan "muutama" kerta ajettua tässä lähiaikoina tuota väliä ja tulevaisuudessakin...

ramba kirjoitti:Tule hakemaan tankki En kyllä tiedä mahtuisiko se edes mukaan kun veljen muuttokamaa viedään jo samalla.

Yhdestä jo aikoja sitte kaupat tehny, pitäis vaan hakee, ja käydä samal kattoos yhtä nelikkonuffiprojektia, joka melko valmis kaiketi.....
Mut ei se tietty toinenkaan silputtava purkki pahasta olisi, tuunauskäyttöön.....

ramba kirjoitti:Tulee tutuksi kun veli muuttaa tuonne 4 vuodeksi opiskelemaan.. Tulee varmaan "muutama" kerta ajettua tässä lähiaikoina tuota väliä ja tulevaisuudessakin...

Minnes hän sinne muuttaa ja mihin opettelemaan ??

Jonnekin päin per...eiku turkua ja autoinssirööriksi.. Perjantaina ekaa kertaa turussa menen käymään.. Yöksi pitäisi jäädä sinne ja lauantaina kämpän maalausta.

Se on menny meitinki leukku kaupaksi, viime viikolla Taivaskoskelta (muistaakseni) soitteli tod,näk. joku armeijan herra, kun oli tulossa Vekaranjärvelle autokoulua kattomaan ja samalla oli agrille menossa kattoon leukkua, kyseli että, onko kunnossa, klapikoneen eteen oli ostamassa, ilmeisesti ostanu kun ei ollu agrilla enään eilen..

Tuossa toisessa ketjussa foorumin ammattimiehet kinastelivat leikkimielisesti Leylandin, ja yleensä traktorien eri osien suomenkielisistä nimistä. Aikaisemmin 1950- ja 1960-luvn ensimmäisellä puoliskolla kun Suomeen tuotiin ulkomailta anglosaksisista maista traktoreita, niiden huolto- ja ohjekirjat piti luonnollisesti kääntää. Englanninkielen taitajista oli vielä silloin huutava pula, ja erityisesti tällaisen teknistä erityissanastoa kääntämään pystyvistä henkilöistä oli huutava pula. Ennen sotia Suomessa opetettiin keskikoulussa ja lukiossa saksaa ja ruotsia, englanti ei juurikaan paitsi pääkaupungissa käytännössä viidessä Helsingin eliittilukiossa.
Eli traktorien ohjekirjojen kääntäjiksi joutuivat heikosti englantia osanneet Keskon ym. muiden maahantuojien konttoristit. Heidän käännökset olivat usein, kuten ohjekirjoista näkyy, aika kökköjä, ymmärrettävistä syistä. Englantia ryhdyttiin opiskelemaan meillä vasta vuoden 1968 jälkeen ensimmäisenä vieraana kielenä saksan ohella.
Esimerkiksi presidentti Urho Kaleva Kekkonen ei osannut käytännössä englantia pätkääkään. Mikäli hänen oli pakko pitää jossakin kokouksessa / päämiesten tapaamisessa englanniksi puhe, esim. ETYK-kokoukset, hänen avustajat kirjoittivat puheen paperille kirjoittaen sanat vääntäen enlanninkielisiksi siihen malliin miten ne yleensä äännetään suomeksi. Kekkosta sparrattiin tietenkin riittävästi, hän opetteli puheet ennakkoon valmiiksi ulkoa. Hänen ääntämistä yritettiin hioa, jonka avulla homma onnistui kohtuullisen hyvin mutta Urho ei tietenkään paskantanut siihen mihin kyykistyi.
Elikkäs Ahti Karjalaisella oli sama big problem. Ulkoministeri, joka ei osannut pätkääkään englantia, oli outo lintu YK:n -yleiskokouksessa. Ahti ryhtyi kuitenkin särmäjätkänä heti sodan jälkeen opiskelemaan englantia. Hän oppi kirjoittamaan ja lukemaan englantia kohtuullisen hyvin mutta aikuisi-iällä aloitetut kieliopinnot olivat este kunnollisen ääntämisen oppimiselle. Ei ollut teknisiä laitteita, ei kunnollista toistavaa mangetofonia, ei Ipad tablettia eikä fläppäriä. Eikä 1940- ja 1950 -luvuilla painotettu edes eliittikouluissa vieraiden kielten ääntämistä ja puhetta vaan ainoastaan puhdasta kielioppia. Urho näki heti alkuvaiheessa Ahdissa varteen otettavan kilpailijan, minkä takia Urho antoi ehdottoman kiellon ulkoministeriön virkamiehille; Ahtia ei saa auttaa puheiden kirjoittamisessa eikä englanninkielen ääntämisessä. Ahtia ei saanut saanut Kekkosen valtakauden aikana sparrata, eikä hänen puheita saanut muokata helpottamaan ääntämistä mikä näkyi Ahdin julkisessa esiintymisessä. Edes tuhdit vodkaryypyt eivät notkistaneet Ahdin kieltä, eikä hän oppinut koskaan ääntämään englantia edes siihen malliin mitä Urho suolsi engelskaa sparrattuna pikku kännissä.

Niin, ja muutenkin yleisesti eri nimitykset on kovin erillaisia eri puolin Suomea.....
Aina ei liika kirjaimellisesti saisi tuijottaa jotain vanhoja 5/60-luvun ihme käännöksillä tehtyjä kirjoja, koska nimitykset on silloin aikanaan olleet hieman "keksittyjä" ja sittemmin tietyt nimikkeet on tarkentuneet ja yhdenmukaistuneet......

Aikoinaan, kun täällä aloin lueskeleen ja kirjoitteleen, ihmettelin pitkään kun tuli vastaan "karhi" että mikä vitun "karhi" mikä helvetti se saatana on, ikinä moista nimikettä kuullutkaan, vaikka maalla ollut liki 45vuotta, josta "kotopaikan" maatilalla enempi vähempi pyörinyt vajaan 40v, ja paljon myös muilla lähialueen tiloilla.....
En paremmin kysellyt asiasta, mutta selvisi se sitten aikanaan, että ÄES. Kyllä täälläpäin äes on äes.....

Ja jossain päin se äes on hankmo.

Hankmo tyyppisistä käytellään hankmoa, olkoot merkki mikä vaan. Ja muunmalliset on sitten karhia

Hankmo on hankmo ja joustopiikki on joustopiikki täälläpäin.
Muut on äkeitä.

Hankmo-tyyppiset lapiorullat täälläkin yleisesti kaikki "hankmoa", sitten lautasmuokkaintyypit on lautasäes ja S-joustopiikki on joustopiikki, yleiseti kaikki kuitenkin äkeitä .....