Nuhvi.fi

Näistä vanhoista ei aina äkkiseltään tiedä mitään varmaa, ennenkuin valu, ym numerot on tutkinut ja selvitellyt vähän muutenkin....

Katoppa se moottorin stanssi ihan toisaalta

Osmo_ kirjoitti:Tyyppikilvessä olevasta 108461 -stanssista en ole varma että onko toi kasi vai kakkonen.

kakkonen muuttais koneen -67 vuoden lopulle.

Ruudinkeksijä kirjoitti:

kari t kirjoitti:Ei minulla olevissa rekisteriotteissa kyllä ole vuosimallisaraketta olemassakaan, ainoastaan käyttöönottopäivämäärä

Niin sulla on vaan noita uusia rekisteriotteita, niis ei kyllä ole. Mutta niis vanhoissa otteissa mitä mullakin on useampikin on käyttöönottovuosi ja rekisteröintipäivämäärä erikseen.

Onhan minulla muutama vanha rekisteriote, vanhin vuodelta 1959 Olis varmaan pitänyt mainita ettei noissa uusimissa, voimassaolevissa ei ole.

Niin mullakin vanhin ote vuodelta 1954, siinä rekisteröinti pvm 1965, käyttöönottosarake tyhjänä... Muissa kyllä kaikissa vanhoissa otteissa on käyttöönotot ja rekisteröintipäivät merkattu.

Ja kakkonenhan siellä oli. Valon heijastus hämäsi numeron. Joten kuusseiska tämä on.

Valuosat voidaan tehdä yhtenä vuonna,kasata esim.seuraavana ja rekisteröinti on riippunut sitten ostajasta/myyjästä.Jotkut ei katsoneet tarpeelliseksi rekisteröidä ollenkaan kun koneet oli pelto ajossa.
Vitsihän on sitten siinä mistä se traktorin "oikea" ikä katsotaan.
Tyyppikilven eli sarjanumeron mukaan minä ajattelisin.Tosin pitänee huomioida että vanhoissa koneissa saattaa moottorit että rungotkin olla vaihdettu kerran jos toisenkin..

Mitenkäs tämmöiseen onnistuisi Leylandin Junkkarihytin mällääminen? Valkolakin jos löytäisi ja tekisi kunnolliset äänieristeet ja viilennyslaitteet. Lämmityslaitteena saisi toimia peräöljy, jolle tulisi lähdöt Corollan öljypumpulle ja lauhduttimelle. Se sitten kytkettäisiin talvella pois päältä. Takaseinän muokkaisi tiiviiksi ja estäisi pölyn pääsyn hyttiin. Meneekö täysin raiskaamiseksi? Alkoi vaan kevättöillä pölyallergia muistuttelemaan itsestään niin olisi mukavempi tehä töitä.
Entäs mitenkä hissikoukun teko onnistuisi? Tässä on vetokokukku päässyt kiertymään akselinsa ympäri eikä mene enää lukkoon. Ja tuntuisi hissikoukku tankonostolla luotettavammalta kuin tuo ketjunostoinen räpsä.

Kyllä tovi saa jo ajella talvella että se ölppi alkaa mitään lämmittämään....

Valkolakkisen junkkarihytin mällääminen onnistunee 4/65:seenkin yhtä vaivattomasti, mitä esim. tuohon minun kolmosnuhviin, muutama asennuskuva, tärkeimmistä kohdista, lämmityslaitekin on helpohko asentaa :wink
http://www.nuhvi.net/galleria/index.php ... ntelut/128" onclick="window.open(this.href);return false;

Helpohkolta näyttää. Vaan miten on näkyvyys etupyörälle. Itse varmaan mahduttaisin katon etureunaan tai kojelaudan sisään niinkuin Q-hyteissä. Millaistas konetta tällä jaksaa nostaa? Sain tarjouksen KL2500 Tumesta ja mietin että jaksaako nostaa. Aputunkin kanssa varmasti, mutta pysyykö nokka maassa täysillä säiliöillä? Painoa silloin ehkä 1000-1200kg.

On varmasti turhan raju paketti nuffin perään. Itse yritin siirtää kuormalavalla ollutta Wikström-Lister merimoottoria Leylantin nostolaitteilla (trukkipiiki) ja kyllähän se nosti, keulan traktorista ilmaan nimittäin Merimoottori ei juurikaan halunnut liikahtaa.. Painoa arviolta se 1000-1200kg. Traktorissa ei ollut keulapainoja tms.

Hinattava kone lienee soppelimpi jos tuollaista hieman isompaa kylvökonetta haluaapi? Samaa mietin itsekkin parhaillaan jos parin vuoden sisään hommaisi vähän kehittyneempää kylvökonetta.

Meil oli 2,5m TUME ja 903vallun nokalla 130kg lisäpuntti, aika kevyt oli siinäkin silti nokka purkit täynnä...

472 Leylandilla urakoitiin aikanaan ja 2,5m Tume oli perässä. Hyvin se meni. Keulalla oli kyllä painoja, mutta en muista kuinka paljon ja lisänä oli tietysti etukuormaajan paino.

Kyseistä Tumea siirreltiin tyhjänä myös 3/45 Nuffilla. Keula oli kyllä kevyt. Jyrkemmät ylämäet oli ajettava varmuudeksi takaperin. Sitä en muista oliko keulalla painoja kuinka paljon.

Fuck! Lykkäsimme Nuhvin sisälle ja aloittelin moottorin kuivatusta. Öljypropusta tuli alkuun litra-pari vettä ja sitten vasta polttoöljyllä lantratut öljyt. Alavesiletkun irrottamalla tuli noin desi vettä mutta ylemmästä kraanasta tuli puhtaanoloista pakkasnestettä. Mahtaako tuollainen vesimäärä olla tehnyt hallaa alapään laakereille? Sähköt olivat myös sellaiset räpöstykset että ihme kun koko höskä ei ollut palanut Ainiin, kai tässäkin on ollut vibrato-ongelmaa koska syylärin yläkorvat olivat murtuneet irti.