Nuhvi.fi

Tuon Brinell- kovuustestin siis pystyisin kenties tekemään, kun prässiin vaihtaa painemittarin tuosta tonninäyttöisestä, BAR-asteikolla olevaan,
sikälimikäli 60mm männällä olevalla päästään riittävään tarkkuuteen.
Tarkempi tulos saadaan tietysti pienemmällä sylinterillä niin mittariheitto pienenee, tuossa ilmeisesti painelukema olisi kuitenkin aika maltillinen.
Tuossa voi olla siis liian suuri virhemarginaali, jopa noinkin pienellä männällä, tuon tarkan 3tonnin voiman saamiseksi paineenkin perusteella.....

Onko se 60 eikä 63 mm?

Jokatapauksessa se on erittäin sopiva tarkoitukseen. Tarvitaan vaan se 10 mm laakerikuula. Sitten painetaan niihin näytekappaleisiin sillä 3 tonnin voimalla ja lopuksi lohkoon. Ja tutkitaan kuoppien halkaisijat.

Pienellä työkaluluupilla mitataan kuoppien halkaisijat. Silloin meillä on kovuustiedot ja lujuustietojen varmistelua.

Samalla tavalla saa mitattua myös terästen kovuuksia.

Ainakin painemittarissa lukee ( siinä tonniasteikolla olevassa ) että , RAM DIA 60mm ....

Laakerikuulia löytyy lokerikosta montaa eri kokoa, niitä välillä jemmaillut, " jos joskus jossain tarvii " - tyyliin.....

Pitää huomenna kattella, millaisia kuulia siellä lokerikossa on, uskoisin että 10mm kuulakin voisi olla eksynyt joukkoon, koot alkanevat jostain 3-4mm koosta yli 10milliseen....

Onko männän varsi 60 mm? Jos painemittari näyttää suoraan tonneja, silloin ei niin ole väliä tietää halkaisijoita.

Kuula kannattaa istuttaa lyhyeen pyörötangon natsaan = poralla vähän kuoppaa siihen natsaan.

Teräksien kohdalla kovuudella ja murtolujuudella on selkeä yhteys.

Valuraudat ovat vähän hankalampia. Suhteellisesti harmaat valut ovat kovempia kuin pallografiittiset. Valuraudoissa on siis vaihtelua kovuuden ja murtolujuuden suhteessa, mutta kovuus jo itsessään on tärkeää tietää, kun verrataan valuja.

Eli vertaamalla sitä 250:stä ja Nuhvin lohkoa saadaan kovuuksista melko hyvää lujuustietoakin.

Mittari on prässin mukana tullut, uutena olen hankkinut, ja on se sylinterikin joskus jokunen vuosi sitten auki ollut.
Itse prässi on siis kokonaisuudessaan 4 vaiko 5, max 6v vanha laite.....

Tosin mittarin näyttämä pitää kyllä ihan painemittari rinnankytkettynä vielä varmistaa, johtuen siittä että varoja tuosta on kiristetty (täysin kiinni) ja joskus on joutunut menemään jopa mittarin asteikon ylikin ( punainen alkaa n.19 tonnia ja asteikko loppuu 28tonniin, ja siittä on menty vielä ylikin 4-6tonnia )

OK. Tämä selvä. Tuo prässin mäntä on juuri sopivan kokoinen, että saa tarkan 3 tonnia.

Laakerikuulalla pääsee mittaamaan kovuuslukemia aina 450HB asti. Siitä kovemmissa tarvitaan kovametallikuula.

Noissa valuraudoissa liikutaan 150HB-300HB välillä, joten homma on siltä osin puikoissa.

Löytyykö pientä suurennuslasilla ja mitta-asteikolla olevaa luuppia?

Kuopan halkaisijat joutuu mittaamaan aika tarkasti.

lisenssi kirjoitti:OK. Tämä selvä. Tuo prässin mäntä on juuri sopivan kokoinen, että saa tarkan 3 tonnia.

......

Löytyykö pientä suurennuslasilla ja mitta-asteikolla olevaa luuppia?

Kuopan halkaisijat joutuu mittaamaan aika tarkasti.

Näitä ei nyt sentään meikältä sentään löydy, ei mullakaan nyt kuitenkaan ihan kaikkea ole......

Pöyhäsen vähän sitä luuppiasiaa, niin eiköhän sellainen saada.

Suomugrafiittisen kovuusalueet:

GJL-250 180-220HB; 4,1-4,5 mm kuopan d

GJL-350 220-280HB; 3,6-4,1 mm kuopan d

Pallografiittisen kovuusalueet:

GJS-400 130-180HB; 4,5-5,2 mm kuopan d

GJS-500 170-240HB; 3,9-4,6 mm kuopan d


Kun se prässin tunkki on 60 mm, niin silloin (tiivistekitkat huomioiden) tarvitaan 110 bar paine, että saadaan se 3000 kg.

Oheisessa linkissä olevassa taulukossa on Brinell-kuopan halkaisijat ja HB-luvut sekä vastaavuus HRC-kovuusarvoihin ja teräksen murtolujuus http://www.dielife.com/downloads/tables.pdf. Noiden Pulling-pulttien kovuudenkin voi siis mitata tällä menetelmällä.

Sellainen laakerikuula tuolta lokerikon laatikosta löytyi, jossa halkaisija tikitönärillä mitaten olisi 9,98-10,02mm .......

Sellaisen paineen ite laskin 60mm halkaisijalle että 106,12 bar ilman mitään kitka ja palautusjousen vastusvoimaa huomioimatta.

Eli käytännössä siis 110bar. Uusi täysin käyttämätön painemittari 0-250bar löytyy myös, pitää se sitten laittaa haaralla letkun väliin tai sitten tuon tonnimittarin tilalle.....
Tosin haara olisi sinänsä parempi, näkis samalla tonnimittarin vertailuluvun paineeseen suhteessa.....
(kun on olo että siinä saattaa olla hiukan "pohjalla" , alta tonni, siksi siihen en suoraan luota )

Toimitan sinulle sen mittaluupin. Sitten onkin kaikki palikat kasassa ja alkaa tulla kovuuslukemia.

Eli testit jatkuu vielä jonkin verran ja eri tavoin....

Se prässitesti koitetaan ensviikolla tehdä myös..... mikäli aikataulut ym muut antaa myöden.....

Ja sitten ehkä voi olla, että myös jotain muutakin pientä testiä vielä kenties tehdään vielä jatkossa....

Kun jokin valurautamurikka tilataan valimosta, kyllä siihen lähes varmasti speksataan kovuusarvo. Joten kovuuden mittaus tässä yhteydessä on täysin paikallaan.

Teräksissä kovuuden ja lujuuden välillä on selkeä yhteys. Valuraudat ovat jotain muuta.

Kovuus HB = RH * (100 + 0,438 * murtolujuus)

kun murtolujuus on yli 200.

Tuo RH on suhteellinen kovuus ja sen arvo vaihtelee 0,80...1,20 välillä!!!

Jos esim kovuuden mittaustulos on 210HB, silloin (210-100)/0,438 = n 250 N/mm2. Eli puhutaan 250:stä harmaasta valusta. Mutta huomaa, että vaihtelua voi olla plusmiinus 20 %.

Harmaan valun värähtelyjen vaimennuskyky on 3-4 kertainen verrattuna teräksen vaimennuskykyyn. Siksi se soveltuu niin hyvin moottoreihin. Lisäksi harmaan valun valukutistuma on lähes nolla ja sen tähden siitä on helppo valaa monimutkaisia lohkoja, kansia jne.

Harmaa valu on paljon parempaa värähtelyn vaimennuksessa kuin pallografiittivalu. Pallografiitilla vaimennuskyky on n 2-2,4 kertainen teräkseen nähden.

Lisäksi valuraudoilla kimmomoduuli ei ole vakio niin kuin se on teräksillä. Tämäkin kuuluu valurautojen kummallisuuksiin.

Sen 350:sen saaminen tuotti pieniä haasteita, mutta viikon päästä valetaan koekappale

Siis tää homma vaan jatkuu ja jatkuu, aina tulee jotain uutta.

Mittaluupillle onkin jo myös jatkossa käyttöä tiedossa, kun tää homma nyt ei vaan tunnu päätyvän.... millään.....

lisenssi kirjoitti:Hienoa, että tuli perille. Tuo postin automaatti on kätevä, kun se on tuossa ihan nurkalla ja aina käytettävissä lähetyksiin. Lisäksi se on halpa postimaksu.

Tuli tänään puhetta pulteista lujuuslaskennan päällikön kanssa. Nyt täytyy testata haponkestävän pultin kitkakertoimet ja esikiristysvoimat. Liitän sen tähän samaan tutkimukseen.

Näyttää olevan raportilla kysyntää jo etukäteen.

Kyselikös hän tästä testistä siis myös ?

Haponkestävät pultit on jo autossa ja huomenna testaan ne.

Kyllä testi kiinnosti kovasti ja tuli mielenkiintoinen keskustelu.

Tulokset saattavat muuttaa laskentakäytäntöä. Saapi nähdä miten käy.

Myöskin kokoonpanoon voi tulla muutos pulttien voiteluun.