Nuhvi.fi

Joissain kanavissa voi olla "patoja" rajoittamassa virtausta, jotta vesi kiertää koko lohkossa mahdollisimman tasan ja hyvin,
eikä vain vesipumpulta heti ensimmäisten isojen reikien kautta termarikotelolle ja jättäen lohkon takaosan vajaalle kierrolle,
ja kuumentaen kierronpuutteen takia, eli "keittää" takapäässä ja etuosa lohkosta hyvin jäähdytetty......

Noista kuvastani puuttuvista reijistä olisi hyvä saada kokotiedot ja sijainnit tarkemmin kuin eo piirroksessa. Mallinsin ne kyllä jo kuvaan, mutta täsmennys on tarpeen.

Täytyy kaahia romukasaa kotona ja tutkia, mutta tuo kuparipintainen tiiviste mikä omassa 10/60 tyypin moottorissa oli, oli selvästi ohuemman tuntuinen kuin uusi tarvikesarjassa tullut. Jos löydän sen vkl, otan mitat ja kuvan siitä..

Kiitokset jo etukäteen.

Näyttää vähän siltä, että markkinoilta ei saa alkuperäistä vastaavaa ohutta tiivistettä. Se puolestaan vaikuttaa moottorin toimintaan, ja niin kuin jusapen testeistä on selvästi käynyt ilmi, se vaikuttaa dramaattisesti kylmäkäynnistyvyyteen.

Katselin lohkoa, ja siinä näyttäisi olevan nuo tiivisteessä olevat reikien kohdat. Mutta saattaa olla, ettei kannessa ole vastaavia reikiä. Se selvinnee pian.

Myöskin tuo turvamarginaali venttiilien ja männän pään välillä selvitetään, ettei mene liian ohueksi tiiviste.

Myöskin tuo turvamarginaali venttiilien ja männän pään välillä selvitetään, ettei mene liian ohueksi tiiviste.

Männän yläkuolokohdan ja login tasopinnan mitat + 0,11 mm, - 0,19 mm.
Tuollaiset mitat sain Raahen Mootorikoneistamolta, siinä vaiheessa kun 4/65:sen logi oli kunnostuksella, loki oikaistiin ja putket laitettiin oikeisiin korkoihin.
Lieneekö mitään apuja noista

Tuosta vasemmalle yht 8 kuvaa, neljä ekaa nelosen mukana tulleesta käytetystä tiivisteestä, seuraavat 2 nelosen kannesta, ja 2viimeistä, kannentiivisteet samassa kuvassa, se posahtanu ja 4:n ekakuvan tiivisteet vierekkäin.

Liekkirenkaan pellin paksuus posahtaneessa on muuten 0.25mm, setvin taas päivällä sitä toista, mikä on tukiranka-pellin paksuus....

Sen toisen tiivisteen sylinterireiät mitasin poikki ja pituussuunnassa tiivistettä, mitat oli 104,15-104,35 mm

Kannessa on myös kaikki reiät mitkä tiivisteessäkin......

Oletteko ottaneet huomioon kun vertaatte uutta massatiivistettä kuparitiivisteeseen tai käytetyyn, että tiiviste painuu melko paljon kasaan kun se kiritään kolmeen kertaan momenttiin? Eläinkokeessa tuo painuminen jäi ainakin tapahtumatta tai kun se alkoi painua niin silloinhan se tietysti possahti.

Juu, Ajateltu on....
Kukas siellä kirjoittikaan, "50v nuffilla" vaiko että oli ollut hyllyssä pari UUTTA massatiivistettä, toinen n. 1.7 ja toinen reilusti YLI 2mm paksuuksiltaan...

Jos jollakulla, tai siis monilla, on uusi massatiiviste hyllyissään, joka on 1,7mm ja tuo testissä sitten posahtanut, kevyen kiristyksenkin jälkeen oli silti vielä 2,15mm, niin pitää siinä lähtökohdassakin eroa olla jo melkoisesti.
Ja mistä muusta voisi muka johtua, että samalla momentilla, eri tiivisteillä koottu sama kone, venttiilikoneiston säädöt samassa, tangot samassa järjestyksessä, oli ekalla tiivisteellä 0.3 tai enemmän venttiilivälys, vaikka alkuunkin jätin siis hieman reilut välykset, tällä jälkimmäisellä piti kaikkien venttiilien säätöruuveja kiertää saman verran, 3/4 kierrosta aukipäin, kun ei ollu ensin lainkaan puristuksia....

Reikien jättäminen pois tiivisteestä ja niiden kokomuutokset vaikuttavat jossain määrin harkituilta eikä vahingossa tapahtuneilta. Noilla muutoksilla on saatu ohjattua vettä kannen kuumimpiin paikkoihin (esim keskellä pakosarjan puolella) ja vähennettyä sen virtausta kylmemmällä imusarjan puolella. Kansi taipuu vähemmän mutkalle käytössä ja pitemmällä aikavälillä tiiviste kestää paremmin.

Niinpä seuraavaksi tehdään lämpötilamittaukset kannen molemmin puolin. Omassani on muistaakseni tuollainen osittain tukittu tiiviste ja jusapella on enemmän reikäjuustoa muistuttava tiiviste. Tehdään vertailu lämpötiloista. Jos alkuperäinen tiiviste antaa tasaisemman lämpöjakautuman, sitten valitsen sen mukaiset reiät tiivisteeseen ja toisessa tapauksessa muutetut reikäkuviot.

Tiivisteasia etenee seuraavasti, mikäli se ei esim kustannuskysymyksiin kaadu:

1. Sylinterikannen lämpötilakäyttäytymisen selvitys (tiivisteen reikäkuviota varten).

2. Venttiilien ja männänpään välyksen mittaus (tiivisteen paksuuden selvitystä varten).

3. Tiivistemateriaalien puristustestit (kokoonpuristuminen ja takaisin jousto).

4. Tiivisteen suunnittelu (ja kustannusselvitys).

5. Koekappaleiden valmistus.

6. Koekappaleiden testaus traktorissa.

7. Tiivisteen valmistus.

No siinä voi selvitä monta asiaa, kun/jos ja voi mittailla lämpötiloja kannesta eri puolilta.
3 ja 4 ennenvanhaan kaikissa töissä, myös raskaissa, toimi varmasti, eikä ollu kannet auki.
Tehonlisäykset sitten toi jo enemmän huolellisuutta käyttöön, eli kun voimaa, niin lämpöäkin syntyy.
74 asteen termari osoittautui hyväksi varusteeksi ja saa niitä vieläkin ja passaa hyvin paikalleen.
Todella mielenkiintoinen tää kansi/tiiviste tutkinta, hyvä!

Kun on nuffi, sitä huolletaan ja sillä myös ajetaan

Ensimmäisiä mittauksia on tehty. Asia näyttäisi olevan niin kuin on ajateltukin. Jusape voi kertoilla lisää, kun on ehtinyt jo mittauksia tehdä, kunhan nyt pajaltansa kotiutuu...

Mutta se voidaan jo sanoa, että on viisasta aina lämmittää kone rauhassa normaaliin käyntilämpöön ja vasta sitten alkaa ottaa tehoja tosissaan. Kantta taivuttava lämpökuorma on pahimmillaan lämmitysvaiheessa ja tasoittuu kyllä sen jälkeen. Kannen pakopuoli käy kuumana ja imupuoli kylmänä. Talvella ilmiö tietysti vielä korostuu, kun imukanavissa on pakkasilmaa ja pakopuolella satoja lämpöasteita. Se aiheuttaa kannen elämistä ja kasvattaa tietysti tiivisteen vuotoriskiäkin.

Alkaa kyllä näyttää siltä, että kannentiivisteen vesiaukoilla kannattaa kompensoida tilannetta, kuten on tehty tässä tiivisteessä, jota olen käyttänyt ohuemman tiivisteen suunnittelun mallina. Ei siitä niitä aukkoja ihan vahingossa ole jätetty pois. Sen on joku moottorisuunnittelija tehnyt, tehdessään CAD:illä uudet mallinnukset tiivisteiden nykytuotannolle.

No ne vähäiset muistiinpanot tietty pajalle jäi.... Eroja oli jonnii verran eri kohdissa, varsinkin lämmetessä.
Imu ja pakopuolen pintalämmöissä oli lämmetessä, kevyen tielenkin jälkeen maltillisilla, ehkä alta 1800rpm max varvit, oli kymmenien asteiden eroja imu ja pakopuolella kantta ( pakopuolella 50 / 63 ast, imupuolella 30 / 40 luokkaa.. ) .
Toisen tielenkin jälkeen, kun lämmät alkoi olla normaalissa, erot oli huomattavasti pienemmät, olikos pakopuolela jotain 73 / 80 ja imupuolella vähän vähemmän, mutta sielläkin ero kannessa n.1/4osa päistä mitattuna n.5 asteen haarukassa.

Tänään, -4-5 astetta pakkasta, lohkon pintalämpö näytti -4,5c

http://youtu.be/SzZTAT8p-Lk" onclick="window.open(this.href);return false;

Teen vaikkas päivällä paremman "kartoituksen" mittapisteistä ja lämmöistä vielä, kuvien kera, jos kerkeen.....

Niin, ja kannen kanssa kiristin, tai kokeilin kiristää kun nyt oikeen kunnolla oli lämpimäksi ajettu.
Nyt jälleen se 70Nm avaimeen ja kokeilemaan kiristää, ei mene, 75, ei mene, takas 70 lukemaan ja 30-60 astetta auki ja kiinni, 10astetta varmaankin keskimäärin oli, mitä sitten kiristyi ( merkkailin maalitussilla muttereita pulttiin nähden ennen löysäämistä)

Eli se eka joutokäynti ( vartti ja vajaan 1000rpm koneessa ja n. 50c lämpö) ja sen jälkeen tehty kiristys jo varmaan käytännössä riitti, ettei painu enää.
Asia tarkistetaan varmaankin keväämmällä vielä.....

( samalla erästä juttua mittaillessa tuli ilmi, että nokan ajoitus on kenties aikaisella ??? Ehkä n.5 astetta... )

Elikkä, kansi kirrattu vielä, eipä juuri mennyt, venat säädetty ja sitten siittä mittaamaan, mitä on tilaa männän ja venttiilin välissä.
Heitokellon näyttäessä n. 1mm venttiililautasen painumaa, (välys säädetty rakotulkilla "löysään" 0.30mm:iin) niin ( vaihtohetkellä ) oli painuma siis n. 0.95-1.05mm kun alkoi meisselillä säätöruuvia kiinni kiristäessä tuntua vastusta.

50v nuffilla kirjoitti:
Todella mielenkiintoinen tää kansi/tiiviste tutkinta, hyvä!

Niin, ei tämän homman todellakaan tällaiseksi pitänyt lainkaan mennä, oli jonkin verran (ehkä paljonkin) tavallaan tuuria siinä matkassa ja jutussa, posahtaneen tiivisteen kanssa, että tälläinenkin sitten täysin "onnenkantamoisena" ja ihan yllättäen siinä yhteydessä ilmi sitten vahingossa tuli, ja nyt ollaan tässä vaiheessa, joidenkin tutkimusten alkupäässä jälleen....
( eli turha enää lotota ... tuuri meni jo ... posahduksessa.... )

Piti vaan alkujaan siinä "eläintestissä" kokeilla, kestääkö kansitiippari n.25% pienemmällä puristusvoimalla, tiivisteen pettämättä........

Eli, täysin sattuman oikusta ollaan taas ihan täysin ennalta suunnittelemattomia testejä ja tutkimuksia tekemässä, täähän alkoi vasta sen posahduksen myötä ja siinä ilmitulleissa asioista....

Mutta, katsotaan nyt, mitä tästä vielä oikein selviää ja kehittyy, ja mitä tulevaisuus tuo. Mielenkiintoa ainakin jälleen herätti joihinkin asioihin, ja lisää kysymyksiä ja tutkittavaa, paljon .
Tieto on valtaa, tai se ainakin ehkä mahdollisesti auttaa selviämään pienemmin vastoinkäymisin....

Siis jotakuta muuta koneen ruuvaajaa....

Jos näistä jutuista jollekkin muulle jotain käytännön hyötyä on, niin hyvä.
Silloin on ehkä olo, ettei ihan turhaan "harrasta" tälläisia juttuja......

Välystä näyttää olevan riittävästi venttiilin ja männänpään välillä hieman ohuempaakin tiivistettä ajatellen. Mutta toki asennusvaiheissa on oltava tarkkana, ettei pyöritä konetta täysin väärillä venttiilinajoituksilla tai välyksettömillä venttiilien säädöillä.

Nämä yo välykset (n 1 mm venttiilin lautasen ja männänpään välillä) ovat sillä 1,7 mm paksulla tiivisteellä ja tavallista pienemmällä kiristysvoimalla. Samalla voimalla voidaan puristaa eri tiivistemateriaaleja ja tutkia niiden joustoja. Pitäisin 0,5 mm välystä sellaisena ei alitettavana turvarajana ja n 0,7-0,8 mm tavoitearvona.

Kohti alkuperäisiä kunnollisia puristuspaineita tässä mm pyritään, että palaminen on puhdasta ja käyntiinlähtö kovalla pakkasellakin hyvä. Tähänastisen tiedon perusteella 1,5 mm tiivistepaksuus on oikea. Niitä ei nyt taida enää mistään saada. Senkin jousto ja kiristyspaksuus olisi hyvä mitata, jos vain joku raaskii lähettää käytetyn tiivisteenpalasen testiin.

Kun saan uusia materiaalinäytteitä, teen puristuvuustestit, asennuspaksuuden mittauksen ja takaisinjoustotestit niille ja tuolle 1,7 mm tiivisteelle.

Mielestäni tiivisteen paksuudessa asennettuna täytyy olla kontrolli. Siksi olen suunnitellut tiivisteeseen sen asennuspaksuuden mittausta varten kolot, joista pääsee rakotulkilla tekemään mittauksen. Nyt kysyn jusapelta varmistusta (en suinkaan idean hyvyydestä ), että noista tiivisteen ulkoreunan kolojen kohdista pääsee helposti rakotulkilla tekemään mittauksen eli ettei juuri siinä kohtaa ole jotain tiellä...

PS. nuo kolot voi tehdä "kaupan" tiivisteeseenkin vinkulla/pyörivällä viilalla tms ennen asennusta.

Äkkiä katsottuna kuvan yläreunassa olevat kolot enemmän tai vähemmän hankalia.
Vasemman puoleisessa ehkä vesiletku liki eli onnistunee, keskellä ehkä imusarja edessä ?? , oikealla ilmansuodatin kenties pahasti edessä, tai siis on.

Alareunan kolot, eli pakosarjan puoli tuskin suurta ongelmaa teettää.

Katson paremmin noita kohtia, kun kohta takas pajalle menen.....

Jooh, pystyy ne mittaamaan, pakosarjan puolella ei pahemmin esteitä, imusarjan puoleltakin onnistuu, kun tekee seuraavat toimenpiteet :
1: polttoaineen toisiosuodattimen jalan lohkosta irrottaa, sekä p-a putkia, jotta etukulmaan pääsee hyvin ( ekakuva oik reunassa).

2: Irrottaa ensin suutinputket ja sitten imusarjan, niin saa keskeltä mitattua (toinen kuva).

3: Ehkä ilmanputsari pitää irrottaa akkukotelosta, jotta hyvin pääsee takakulmaan