Nuhvi.fi

Aiemmin fouriin tehdyn mootoriremontissa poistetun massa kannentiivisteen mittoja, ulkoreunasta mitattuna 1,50 - 1,70 mm, liekkireunasta, 1,75 - 1,93 mm, riipuen mittauskohdasta, varmaan kannen mutterit kiristetty 13, 8 kpm, (135,38 Nm ).
Uusi käyttämätön metallinen kolmosnuhvin kannentiiviste, massa välissä, "Glaser" , ulkoreunasta 1,50 mm, liekkireunasta 1,50 mm.
Ei tullut mitattua tuohon fouriin laitetun massatiivisteen vahvuutta mutta lienee jotain ?,? mm:ä.

Kyllähän minäkin kunnioitan jusapen tekemiä testejä, tuonkin kannentiivisteen kiristysmomenttien suhteen, mutta kukahan meistä uskoo etteikö aikoinaan BMC mootorien suunitteliat olisi joskus vuonna 1955 - 58 tehneet saman suuntaisia testejä, joten kannataneeko pyörää enään uudelleen keksiä, mutta jos, ja kun, joku haluaa välttämättä vääräksi todeta nuo vanhat hyvät momentit, niin onnea yritykselle.

Aineet kehittyvät. Juuri kitkanpoisto on avainsana tuossa. Kitkanpoisto ja voitelutekniikka on ollut vielä tuolloin lapsenkengissään.

Minä otaksun, että kyseisiä testejä ja ajatuksia ei ole ajateltu pelkästään bmc:llä, vaan myös itävallassa, josta tuo bmc koneen tekniikka on lisensoitu jos en väärin muista.

Ei ne ole väärässä nuo alkuperäisetkään arvot, mutta tekniikka kehittyy ja tutkimusmenetelmät.

Näkeehän sen tuonajan voimansiirroissa, miten niissä on monissa paikoin rautaa ylimäärin. Esimerkkinä Valmet 33:n vetoakseli on samanpaksuinen kuin 8550 valtran vastaava. Tehot 35 hv ja 160 hv

Nuffieldmaster kirjoitti:Aineet kehittyvät. Juuri kitkanpoisto on avainsana tuossa. Kitkanpoisto ja voitelutekniikka on ollut vielä tuolloin lapsenkengissään.

Minä otaksun, että kyseisiä testejä ja ajatuksia ei ole ajateltu pelkästään bmc:llä, vaan myös itävallassa, josta tuo bmc koneen tekniikka on lisensoitu jos en väärin muista.

Ei ne ole väärässä nuo alkuperäisetkään arvot, mutta tekniikka kehittyy ja tutkimusmenetelmät.

Näkeehän sen tuonajan voimansiirroissa, miten niissä on monissa paikoin rautaa ylimäärin. Esimerkkinä Valmet 33:n vetoakseli on samanpaksuinen kuin 8550 valtran vastaava. Tehot 35 hv ja 160 hv

Vertaapa, ihan vain tasapuolisuuden nimissä, valmet 33:sen ja valtran 8550:sen kannenmuttereitten / pulttien kiristysmomentteja, itellä ei ole kokemusta valmetin, saati valtran kannen muttereitten / pulttien kiristysmomenteista , naura sitten, jos naurattaa

Mokomasta asiasta taas väittely pystyyn..

Näinhän se on, väitellään, keskustellaan, esitellään omia mielipiteitä Kukapa meistä aina oikeassa on, mielipiteitten vaihteluilla saadaan keskustelua aikaiseksi Kuka on oikeassa / väärässä, lopputulos yleensä jää näyttämättä

kari t kirjoitti:
Kyllähän minäkin kunnioitan jusapen tekemiä testejä, tuonkin kannentiivisteen kiristysmomenttien suhteen, mutta kukahan meistä uskoo etteikö aikoinaan BMC mootorien suunitteliat olisi joskus vuonna 1955 - 58 tehneet saman suuntaisia testejä, joten kannataneeko pyörää enään uudelleen keksiä, mutta jos, ja kun, joku haluaa välttämättä vääräksi todeta nuo vanhat hyvät momentit, niin onnea yritykselle.

Suunnitelija vaan suunnittelee ja ottaa asiaan ( JOPA TURHIA ! ) varmuuskertoimia, koska ei välttämättä tiedä kaikkea käytännössä.

Ei tässä ole mitenkään, missään kohtaa, tyrmätty noita alkuperäisten momenttien oikeellisuutta, siis missään kohtaa.

Eikä niitä ole tarkoitus mitenkään muuttaa tai oikeaksi tai vääräksi todistaa.

Pitää paikkansa mielestäni edelleenkin, että ÖLJYTTYNÄ se ohje on 135 ja se pätee edelleenkin, ja JOS JOKIN muu PAREMPI aine kyseessä voiteluna, silloin momentti on eri.

Tässä nyt itellä lähinnä ajatuksena, että MIKÄ ON SE TURVAMARGINAALI tuossa ohjemomentissa, paljonko siellä on sitä reserviä, ja virheiden tekemiseen siten varaa olemassa.
Sillä ei ole merkitystä, että tämän kiristin "vain" 70Nm, koska voiteluna on MOLY HD49.

Jos tuo tiiviste, ilmeisen vahvempi, kestää nyt 70Nm kiristyksellä, jälkikiristyksineen ( HD-voitelu ) , jolla siis kiristysVOIMA pulteilla on n.23-24% pienempi kuin öljyttynä kiristettynä, niin sitten tiedämme, että marginaalia on vähintään 25%, jolla ohjeistuksessa taas kompensoidaan ja turvataan eri "asentajien" ja avaimien virheitä , tai "mutu-tuntumalla" tehtävää kirraamista, kannen kiristyksessä ( sitäkin on taatusti paljon tehty, kun momenttiavaimia ei ole kaikilla ollut, on vaan käsivaraisesti pätkitty kantta kiinni ) .

Asia nyt näköjään sitten siirtyi myös osin tuonne tiivisteiden paksuuspuolelle, joissa on siis eroja, ja PALJON !

Illalla tuolta -4 lämpöisestä hallista päräytin nuffin käyntiin, pakkosyötöllä kolmannella puristuksella lähti....
Kun sillä edelisellä paksummalla tiivisteellä sai sahata jotain 10-15sek pakkosyötölläkin.

Eikä ollut sellaista sakeaa sinertävää savua lainkaan konehallissa, eikä sitämyöden "raakaa" hajua, jota ennen oli, jopa välillä oikein silmiin otti se käry.

Tuossa vielä siittä ohuemmasta tiivisteestä kuvaa, puukolla raaputettu massaa pois pinnasta....

Suurin osa suomen markkinoilla olevista kansipahveistahan on tuota Glaseria.

Lieneekö sitten muita merkkejä myynnissä, ja missä..

Ilmeisesti on, eri valmistajankin tiippareita. Asia selvityksen alla.....

jos tuolla ohuemmalla pahvilla sattuu tulemaan oikea puristussuhde elikkä 16,5:1 niin tuolla 0,75mm paksummalla ei tulekkaan enää kuin noin 15:1

...ja sehän vaikuttaa paljon. Valmetissa on melko iso ero onko koneessa turbon männät vai vakiot. Puristussuhde laskee turbon männillä 17-16 ja käyntiinlähtö vaikeutuu huomattavasti. Lähteehän ne melkolailla sittenkin. Natikan kone 15 puristuksilla alkaa haluta hehkua jo plusasteilla.

Kuorma-autonkoneissa on hauskoja puristussuhteita. Vanhassa volvossa tai cumminsissa voi olla 14 tai jopa 13. Kyllä sitä savuakin sitten riittää. Tosin volvo tuntuu lähtevän ilman puristuksiakin.

Alakerran pulttien kiristystä en kyllä ymmärrä. Kun muttereille on neulasokat, eikä sokan reikä satu kohdalleen momentilla, saa mutteria kiristää kunnes seuraava reikä tulee kohdalle. Sitten sitä saakin vääntää hillittömällä voimalla, ilmeisesti pinnapultti venyy. Annetut arvot tuntuu siinä vaiheessa melko ohjeellisille. Ihan sama olisi kiskoa kaikki jakarilla tiukkaan, niin kuin venäjällä.

Niinpäs.... Ja tääkään asia ei olisi ihan heti muuten tullut ilmi, ilman tätä testailua. ( jota nyt jotkut paheksuu vissiin )
Jos olisin kannen vaan vetäissyt kiinni kunnolla sillä ekalla tiivisteellä, niin olisi kenties vuosia saanut vaan ihmetellä huonoa käyntiinlähtöä.
Ja vikaa olis haettu suuttimista ja vaikka mistä.......

Onneksi valitsasin juuri sen tiivisteen tähän ensikasaukseen, enkä toisinpäin, ja tuo pajsuusero tuskin olisi tullut edes ilmi, kuin ehkä vasta joskus, jos silloinkaan........

Se oli onneksi hiukan saanut kosteutta, joten oli huonomman näköinen, ja siksi se valikoitui tähän testiin.

Hyllyllä olleessa tiivisteessä oli 1,7 paksuus ilman puristusta, ja varmaan n 1,4 asennettuna. Liekkirenkaat n 7 mm leveät (molemmin puolin) ja yhtenäinen teräslevy grafiittien välissä eli rakenne suurin piirtein oikea. Valmistajan nimeä ei ollut eli on piraattitiiviste.

Sellainen verkkorakenne tukena ei kestä, varsinkaan jos tiiviste on vielä ylipaksu. Saas nähdä kestääkö jusapen uusi tiiviste 70 Nm momentilla. Enpä yllättyisi, vaikka kestäisi.

Kuinkas ohut se tiiviste nyt taas voikaan olla ilman, että venttiilit ottavat mäntiin kiinni?

Luulen kanssa että kestää. JA jos EI kestä, jälkikiristyksineen, se taas tarkoittaa että:

Turvamarginaalia ihan sillä ohjearvona olevalla 135Nm momentilla, öljyvoideltuna ei kiristysvoimassa ole edes 25% : ttia.
Olettamukseni on kiristysmomenttiin, että marginaali olisi todellisuudessa 30-35%

Ne alkuperäiset pulttien kiristysarvot perustuvat sen kuparitiivisteen käyttöön. Sellaisia ei taida kovin monella meistä olla enää varastossa.

Tuo grafiittimassatiiviste ei käyttäydy täysin samalla tavalla. Sillä voi olla pitoa pienemmällä kiristysvoimalla.

Onkohan kukaan ennen jusapea tehnyt testejä massatiivisteellä? Testauksessa tarvitaan aina myös onnea, että saadaan asioita selville. Tällä kertaa se oli tuon ylipaksun tiivisteen käyttö ja pettäminen. Osien toimivuuden selvittämiseksi on tutkittava pettämisraja. Se, että tiiviste poksahtaa, ei ole epäonnistuminen testauksessa, vaan onnistuminen eli tieto ko asiasta. Se petti käsittääkseni n 50 Nm momentilla HD 49:llä (kansihan oli noin löysässä siinä vaiheessa).

Ilman tutkimusta harvoin tieto lisääntyy. Kreikkalaiset filosofit pyrkivät tietoon pelkällä ajatuksen voimalla hahmottelemalla suuria kokonaisuuksia, ja menivät metsään rytinällä. Mutta vasta tiede ja empiiriset kokeet toivat nykyteknologian ja voimakkaan kehityksen. Ei meistä, vakavasti puhuen, kukaan halua tuohivirsuja takaisin, eikä kehitystä saa pysäyttää, ellemme halua takapajulaksi kansojen joukossa.

Uskon myös siihen, että 30 % on marginaalia momentissa. Silloin se on todella turvallinen marginaali. Nythän se tässä selviää.

Sylinteriputkien ulkonema vaikuttaa myös asiaan. Mutta sellaisten testien tekeminen on raskasta. Joutuu tekemään monta testiä. Tuo 30 % kattaa jo nuo putkien ulkonemaerotkin hyvin.

HD 49:n etu näissä kiristyksissä on pieni momentti, tarkka kiristys (öljyyn verrattuna) ja tarkempi jälkikiristys. Öljyllä jälkikiristyksen kitkakerroin on suurempi ja kireys jää pienemmäksi.

Käytetty kuparitiiviste kolmosesta, liekkirenkaan paksuus 1,4-1,5mm

Kolme uutta eri valmistajan massatiivistettä paksuus n. 1,7mm
Kahdessa ei merkintää valmistajasta mutta yksi Coopers Gasged England