Nuhvi.fi

Tuosta kuvakoostetta kansipahvin laitosta. Tekstejä en nyt jaksanut laitella niihin kuviin, ehkä huomenillalla lisäilen niitä sitten...
Yht 25 kuvaa, vasemmalle jällleen selaten....

Teen vielä toisen kiristyksen, kun kerran tai pari tuon olen käyttänyt lämpimäksi, kunnolla, ja taas katsotaan, mitä on avaimen astekulman muutos kiriessä.
Uskon, että menee vieläkin tiiviste vähän "kasaan" .

jusape kirjoitti:Se tässäkin varmaan tapahtui. Kone käynyt ehkä 10h ILMAN termaria ja vaikka maskiverkot sanomalehdellä tilkitty, ei silti kunnolla lämmennyt.
Nyt termarin laiton jälkeen kesti kaikkiaan ehkä tunnin paikallaankäyttöä reilulla joutavalla ja vajaa puoltuntia ajoa.

Karille vielä ( en tiedä oletko sitä opusta lukenut ) , niin siellä lukee jotta suositus normipulteille 90Nm HD49:llä, tällä jo mennään yli 5T voimaan /pultti, orkkis öljyvoideltuna - ( tehtaan kirjan ohje ), se jää hiukan alle 5T hyvin öljyttynäkin....

Tänään käytin tuota vähän lämpimäksi, johkin 40 asteiseksi pintalämpömittarilla mitaten, ja astekulman muutos ( löysäämättä kantta ensin, sitä ei tarvii välttämättä tehdä HD:lla) oli luokkaa 45-90 astetta (kierteen nousun, n.1,27mm/kierros huomioiden niin noin 0.2-0.3mm painui tiiviste kasaan jo nyt ), piukempaan, "kone kättä hieman lämmittävänä-lämpöisenä".

Samalla huomasin että käyntiinlähtö parani todella helkkaristi, ja "kylmäsavutus" väheni. Seuraavien ruuvausten jälkeen:

Kasasin venttiilikoneiston samoilla säädöillä eilen kuin aiemminkin, ja kun starttasin, ei lainkaan puristuksia, kuin ketjuton mopo.....

Jokaista säätöruuvia piti n. 3/4 osakierrosta ottaa aukipäin, etteivät venttiilit olleet "kannolla" , vaikka se alkujaan kasatessa tehty säätökin oli hieman reilu välyksiltään, eli reippaastikkin se 0.3mm, puolikas varmaan lähempänä totuutta, jollei jopa enemmän....

Noo, tuli siinä samalla taas motor-oilit vaihdettua sekä suodatin, oli lievästi "vihertävänharmaata" enkineen ölpit.....

Eli kannentiivisteen paksuuksissa, eri valmistajilla on taatusti eroa.
Puolikin milliä tuossa välissä on jo aikas JULMETUN SUURI muutos juurikin kylmäkäynnistyksessä starttivoimalla saavutettavaan palotilassa puristetun ilman lämpötilaan, ja siten polttoaineen syttymiseen, eli käyntiinlähtöön....

Se nyt muuttui tässä ainakin melko dramaattisesti. Paremmaksi.
Ja jo ensistartilla sen huomasi. Ja "kylmäsavutus" putosi juuri ja juuri nähtävään, kun ennen sitä tuli minuutin ajan....

Serkku joskus tähdensi kannentiivisteen paksuuden merkitystä volkkarin kutosdieselissä. Siihen kolmea paksuutta ja monet, varsinkin virittäjät laittaa paksuimman. Ohje oli, miksi kasata valmiiksi väljä kone joka ei vedä eikä käynnisty. Aika isoja eroja noissa onkin käyntiäänessä savutuksessa ja käynnistyvyydessä. Sama on traktorin koneissa. Toinen pyörii kuin tulpaton mopo, mutta ei syty ja toinen yksilö lähtee jos sen saa houkuteltua startilla yli puristuksesta.

Karille vielä ( en tiedä oletko sitä opusta lukenut ) , niin siellä lukee jotta suositus normipulteille 90Nm HD49:llä, tällä jo mennään yli 5T voimaan /pultti, orkkis öljyvoideltuna - ( tehtaan kirjan ohje ), se jää hiukan alle 5T hyvin öljyttynäkin....

En tiedä olenko sitä opusta lukenut, mutta kaikesta kokeiluista huolimatta aion tulevaisuudessakin pysytellä, esim. nuhvin, miksei leukunkin koneen osalta, korjausohjekirjojen suosittelemissa kiristysmomenteissa, esim. sylinterikannen mutterin kiristysmomentit 136 Nm, 13,8 kpm, kierteet puhdistettuna, kevyesti mootoriöljyllä voideltuna.

Tuon fourin koneen annoin käydä reipasta tyhjäkäyntiä siihen asti että termari avutui, ( seurasin mittaria ja jäähdyttäjästä ), sammutus, kannen kiristys ja venttilien säätö.
Jälkikiristys ja venttilien säätö tehdään vielä myöhemmin, joskus alkukesästä, kunhan tulee tunteja ?? olemattomaan mittariin.

Mielestäni jusapen testi on mielenkiintoinen. Tietysti myös suuritöinen.

Se on arvokas tieto, millä voimalla tiiviste pitää ja toimii. Ilman testiä olisimme tietämättömät tästä asiasta. Nyt saadaan aika hyvin selville, paljonko on turvamarginaalia normaaleilla kiristysvoimilla tiivisteen pitävyyteen.

Nyt tiedetään lisää myös tiivisteen ensimmäisen jälkikiristyksen aiheuttamasta kokoonpuristuman suuruudesta. Ja tiedossa on kiristysvoima samassa yhteydessä.

Grafiittimassatiivisteitä on eri laatuja, paksuuksia ja kovuuksia. Varmasti erilaisia Nuhvin tiivisteitäkin. Tätäkin voidaan sivussa selvitellä, mitä on saatavissa.

Pidän jusapen tutkimusta jo tässä vaiheessa merkittävänä ja arvokkaana.

Olihan siinä puuhaa ehkä hieman, ja kustannuksethan ei ollut kuin vain uusi kannentiiviste ja 10L moottoriöljyä + uusi suodatin, ja hiukkan lisää ( reilu litra raakaa ) pakkasnestettä....

Tuo eri valmistajien tiivisteiden paksuusero kiinnostaisi.
Tänäänkin, kun pistin käymään, pajassa alta +10 lämmintä, niin samantein lähti, ei sitä 5-10sek sahausta niinkuin ennen, täysin samoissa olosuhteissa, ja heti käynnistyttyään 5-10sek tuli hieman sinertävää putkesta, kun loppui, ennen tuli kunnon siniharmaata jotain minuutin ajan.....

Nuhvihan lähtee AINA eka pyörähdyksestä käyntiin
Jos joutuu sahaamaan niin vikaa siinä on

Mitäs ne on ne "uutta vastaavaksi entisöidyt" jotka kuitenkin tarvii pilottia?

Tuossa kun noita pakkasia oli, siellä -10 paremmalla puolen, niin tuota sai sahata kymmeniä sekunteja-liki minuutin....

Noh, nyt ei heti tällä tiivisteellä ( ilmeisen todennäköisesti reippaasti ohuempi, vaikka uusi tiiviste tämäkin on ) , saa tehtyä suoranaista verokkitestiä, kun lämpenee nuo kelit, lupailee sunnuntaille jo liki 0 kelejä ellei jopa + puolella käväistä.......

Olikos minulla semmonen..

Oma viiskutonen on niin läpeensä väljä että ei 15 pakkasesta enää käynnisty lämmittämättä
Mitäs muita mulla on...kasinuhvi, luku sinänsä, lähtee kun lähtee
Leukut, melkosen paskoja mutta käyntiin pienellä kikkailulla
Jaa, perkele...Kolmonen, ruma ku saatana mutta käyntiin koska vaan nykyisellä vanhalla Lucas startilla

Mutta eihän sekään ollu entisöity eikä varmaan koskaan siksi tulekkaan, sen verran on tietäjillä kriteerit tiukkoja

Rumin ja rujoin lähtee herkimmin...fiksattu huonosti ja entisöity hinataan käyntiin...

Kahdenlaista fiksausta, sisäpuolen ja ulkokuoren

Todella mielenkiintoista, kun joku osaa ja vielä laittaa tänne tietoa,
saa aina uutta tietoa nuffin sielunelämästä.
Kaivurinuffi lähtee vieläkin lämmittämättä lähes -20 pakkasella, jos on pakko, eli on metsässä yötä ollu.
Yleensä kuitenkin ei niin kiire, että kerkiää lämmittää toholla.
Kohta lähtee, ainakin pitäs, myös 3 syl, kun saa uudet venttiilit, ym piristystä kanteen.
Ja sen kannen kyllä kiristelen huolella, ilman kiirettä ja ainakin kolme kertaa ja välillä käyttöä ja ajoa.

Osat jo on tullu...

Jooh, ei se viimeisen päälle komee ulkokuori välttämättä koneesta ollenkaan hyvää tee tai todista sitä sellaiseksi, rujo päältä mutta sisältä kunnossa oleva on paljon parempi, kuin kärryillä näyttelyihin vietävä pintakorea, lähes "täysentisöity" vehje.... ( pystyykö yhtään -4-60 luvun konetta nykyään edes tekemään juuri sellaiseksi, kuin se tehtaalta on tullut, ei taatusti ihan helppoa ole ... )

Ja jos tuon ekan pahvin olisin halunnut varmasti kestävän, olisin kiristänyt sen 90Nm lukemaan ja jälkikiristyksenkin tehnyt aika pian, pariinkin kertaan....

Mutta tää olikin tälläinen "eläintesti" , vaikka sitä ei varmaan kaikki ymmärrä tai käsitä, että miksi.

Mutta se ymmärtämöttyys on sitten niiden henkilöiden ongelma, tai mieliharmi. Värkki kuitenkin käy ja kukkuu jälleen, ja pikkuhijaa siihen tulee muitakin parannuksia
( kuten ehkä hydepumppu uusiksi, ja sehän ei ole alkuperäinen, niin eihän siittä "entisöityä" saa sitten muutenkuin palauttamalla kaikki juurikin tähän tehtaalla orikinaalina ruuvatut osat paikoilleen, joka mutteria myöden, ja yhtä ja toista on vuosikymmenien saatossa taatusti likimain jokaisesta värkistä "kadonnut" matkan varrelle )

Tätä tietoa tässä hainkin, jota nyt jonkin verran tuli, vaan jäi vielä jotain uusia kysymyksiä silti ilmaan, ja ne on kanssa ihan pelkästään pohtimalla myöskin selvittämättömiä asioita, käytännön testejä on tehtävä, jonkun, jotta todellisia vastauksia saa....

Paljonkos sen kannentiivisteen paksuus oli ennen asennusta ulkoreunasta tai onko vielä yhtään ylimääräistä tiivistettä jäljellä, josta voi mitata?

Minullakin on yksi tiiviste hyllyssä. Voin siitä ottaa mitan.

Eipä tulllut mittailtua.
Nyt kun ilmeisesti on eri paksuisia tiivisteitäkin, niin olisi se ekakin pitänyt mitata ennen laittoa...

Noniin, taas on uutta tietoa kannentiivisteistä.

Mittailin paksuuksia, tää nyt porsinut oli paksuudeltaan 2.15mm, ja massan sisässä ohuesta verkosta tehty "tukiranka"
Kuten kuvasta näkyy, on tiiviste taipunut kovin suurelta alalta posahtaessaan, kuten ulkoreunankin mutkasta näkee.

Ja lähikuvaa verkosta luupin läpi...

Eräs toinen tiiviste, käytetty ( Made in England luki tiivisteessä )

Sen paksuus oli 1.40mm, eli EROA OLI 0,75mm

Siinä tukirankana ohut yhtenäinen teräspelti massan sisällä.

Ilmeisesti nyt paikoillaan oleva on kanssa juurikin tälläinen.
Tuo verkkosidoksinen, paksuutensa ja verkkorakenteen takia on HUOMATTAVASTI HEIKOMPI KESTOLTAAN , jo yleisesti, kuin ohuempi ja yhtenäisellä peltirangalla oleva.
Tuo, 0.75mm ero paksuuksissa vaikuttaa kylmäkäynnistykseen kanssa erittäin paljon ja radikaalisti

Ja tätä paksuuseroa ei kiristyksillä voi selittää.

MITATKAA KANNENTIIVISTEEN PAKSUUS ENNEN ASENNUSTA !! Ja ÄLKÄÄ LAITTAKO PAKSUA TIIVISTETTÄ

( tämä on ihan vaan minun mielipiteeni ja suositukseni ! )

( Muoksia viestiin: Siis tuo uusi, nyt paikoilleen laitettu on GLASER - merkkinen, se näkyikin tuolla aiemmin olleessa kuvassa )

Nuhvi.fi

Nuffield 4/60 TURBO -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64

Re: Nuffield 4/60 -64