Nuhvi.fi

olen sammoo mieltä jos ee ukko piäse hyppeemällä tuon korkuseen koppiin niin olokoon kotona tae ajjaa konneesa portaehen viereen niin on hyvä lähtee ja tulla

Mie vuan en piäse, on sen verta nivelet heikkokuntoset, varsinkin hyppääminen sattuu niveliin.

joko leukku on p...n päreinä..

Ei ole vielä, tuli istuttua ilta ilomantsin moottoriurheilijoiden kokouksessa, sen verta että keskipäivän tienoilla oli koppi irti, muttei poisnostettu ja ruiskutuspumppu lähti penkkimiehelle testiin.

http://kuvablogi.com/nayta/2851657/

Jos tulevaisuudessa on vakaa aikomus asentaa kyseiseen yksilöön turbo, niin eikös nyt kun syöttöpumppu on pajalla, kannattaisi pyytää laittamaa isommat elementit sisään?

Yleinen kysymys kaikille, mistä olette hankkineet/rakentaneet Minimec-pumppuihin sähköisen pakkosyötön solenoidin? Niitähän oli uutena joissakin määrätyissä Fordeissa, mutta kun ei ole kohdalle sattunut... Vaijerivetoinen systeemi Minimeciin minulla olisi, mutta vähän mietin, että jos pakkosyötön hallinnan saisi kaasupolkimeen yhdistettyä. Olisi aika kätevä, kun painaisi kaasupolkimen pohjaan, niin pakkosyöttökin menisi päälle

varmaan tuon vaijerivetoisen sais sähköistettyä tarvikeliikkeistä löytyvällä
auton takapaksin avaus solkulla, sitten vaan rajakytkin kaasupolkimen
alle ja heräte virtalukolta starttiasennossa

Jahas, vk. loppuna kerkesi vielä syystöiden jälkeen leukun kimppuunkin.

Kopin poisotto ei sujunutkaan aivan "mallikkaasti", nimittäin hallin korkeudesta uupui n. 15 cm.

No konstina oli persuksen laskeminen pölkkyjä mataloittamalla ja etusista vastaavasti ilmoja laskemalla jotta oli edes hitusen tasapainoisempi eikä valuisi pölkyiltä pois.

Jarrut purettiin ja kytkintä alustavasti kunnes piti taas lähteä lehmon opiskeluasuntoa kohti.

Hieman kostea oli kytkimen puoli talvista tiivisteiden vaihtoa huolimatta, eli joku akseli on vuotanut öljyä.

Jarrujen toimintaan löytyi osasyyt. Suurinosa nivelistä tahmeita, osa jumissa melko tiukasti. Yksi levyn pinta palasina, niitinreijät hakkautuneet ja öljyä oli myös jarrujen sisällä sen verran että "kostea". Toisella puolen jarrut ok, mutta vivusto liikkui vain hiukan.

Tässä koneessa ei ole tarvetta, mutta onko kukaan tietoinen onko jarrulevyjen alle saatavissa valmiita aluslevyjä sitä varten, että jarrukotelon päädyt olisi kuluneet liikaa? Kaverin 255:ssa oli nimittäin tämä ilmiö havaittavissa ja jarrulevyt uusin pinnoin ei auttaneet, vaan paisutin pääsi hyppäämään yli. Päädyt oli kuluneet todella ronskisti ja toki paisutinkin saanut osansa kulumiseen. Tähän auttoi pellistä väkerretty aluslevy pintojen alle.

http://kuvablogi.com/nayta/2854254/

tosta kotelostahan on tarvittaessa helppo pyöräyttää sorvissa siivu pois, niin ei
tarvi pellinpaloja

Sorvissa, juu kellä on. En vaan saa käsitettyä kuinka tuommoinenn kappale pannaan sorviin pyörimään

Tänään otettu kone irti ja kansi aukaistu.

Jokapaikkaa koristaa paksu karsta. Noin 250-300 tuntia sitten tarkastetut suuttimet aivan karstaiset.

Pytyt sileät ja kuvat kertoo lopun. Yksi putki kannakkeestaan lohjennut. Muuta yllättävää ei löytynyt niinkään...

Kansi lähtee huomenna pajalle...

http://kuvablogi.com/nayta/2855125/

Nuffieldmaster kirjoitti:Sorvissa, juu kellä on. En vaan saa käsitettyä kuinka tuommoinenn kappale pannaan sorviin pyörimään

Ihan niinkun mikä tahansa muukin kappale, tässä tapauksessa
stefan reiästä kiinni ja maltilliset kierrokset ... taikka apulaippaa käyttäen...

ihan kuin olis pientä kiinnileikkaumaa ehkä tuo on joskus päässy
käymään kuumana

Kanteen menee: Kaikki imu ja pakoventtiilit, ohjurit, seetit täytyy laittaa ja oikaista tasopinta. No tuleepahan kuntoon!

Paljonkos tuossa olikaan tunteja? aika paljon pitää olla että venttiilitkin uusittaa,meitin 460sen venttiilit oli kuin uudet kun hio tahnan kanssa seetipinnat sileiksi. ja sillä on ajettu varovaisen arvion mukaan n.10000 tuntia ensimmäisen eli viimesen koneremontin jälkeen joka on tehty siihen jo 60-luvun lopulla,vanha rahtikone kun on.sen jälkeen on vain kansi avattu kerran n.4v.sitten miun toimesta.

Siinä se keikkuu viidentonnin kahtapuolta tuon tuntilukemat. Mutta veikkaan, että on käynyt epätaloudellisilla kierroksilla sekä kylmänä, joka paikka pikeentynyt ja toinen mikä, liian vähäinen käyttö. Kosteus yms. tekee tuhojaan.

Noissa venttiilien ja istukoiden kunnossa haksahtaa helposti
Tahnalla hiomalla saa kyllä pinnan kirkkaaksi mutta vanhemmiten istukkapinnan
leveys kasvaa huomattavasti ja pintapaine liitoksessa heikkenee josta taas aiheutuu
herkästi ohivuotoa, varsinkin kovemmassa kuormituksessa
Tosin ei ole tullu katottua korjaamokirjasta löytyykö ja mikä on tuon istukkapinnan leveys
Ihan vaan yleisesti tätä tarinoin, en ketään tässä opasta

On niissä istukkapinnan leveydelle annettu toleranssi jossa sen pitää olla.

Oftopickina, yli 16 000 katsojakertaa on ollut tässä topicissa, eli leukkurojekti tai sanoisinko "selviytymistarina" on saanut kiitettävästi mielenkiintoa osakseen