Nuhvi.fi

ESM kirjoitti:Vanhojen traktorien valut oli kyllä tavallista valurautaa ja varmaan pääosin nykyisissäkin(Uudempia ei ole tarvinnut hitsata,joten en ole tarkemmin selvittänyt raaka-aineen koostumusta)

Olen samaa mieltä että tavallista valurautaa ne on ainakin nuo vanhojen laatikotkin ja perätkin, uudemmista en tiedä.

Edeleen eri mieltä. Löytyykö voorumilta asiantuntioita? Jotka eroittaa
valuteräksen ,valuraudasta?

Varma tapa tunnistaa valurauta valuteräksestä:Hitsaa 16mm tappi 48 00 puikolla kiinni,jos se lähtee vasaralla lyömällä irti on kyseessä valurauta,jos ei lähde niin valuteräs.Näin opetettiin aikoinaan maamieskoulussa.Kokeile salaa naapurin traktoriin.

Nuffieldin valuun pystyy hitsaamaan 48 puikolla, ainakin banjoihin
kokeiltiin ammattihitsari setäni kanssa. Se sanoi, että jo valokaaresta näkee että tuohon pystyy hitsaamaan.

Myöskin rälläköidessä kipinän väristä voi päätellä jotain, valuraudassa on punertava kipinäsuihku

Minä ole kyllä käyttänyt valupuikkoa.Toisaalta Nuffin valut ei voi olla kovin haurasta,koska kaiki kierteet on hienokierteitä ja yleisesti koneopissa on kerrottu,että valurautaan käytetään karkeakierrettä. Esim.MF:ssä näin on

Löytyypä sitä tietoa foorumilta ,nuo edeliset kommentit passaavat omihin
tietoihin ,jotka tosin lähes 30 vuoden takaiselta maatalouskorjaajan kurs-
silta ,silloin puhuttiin että valuterästä voidaan hitsata normaalilla puikolla
tosin esilämmitys ja vasarointi hitsauksen jälkeen. Valuterästä sanottiin
erittäin lujaksi ,mutta vaikiaksi valettavaksi johtuen suuresta kutistumi-
sesta eli vaikia saada mittatarkkoja valuja ,kun taasen valurauta pysy
helposti valumitoissaan ,mutta kestävyys onneton eli hyvä vasaranisku
sai valun särkymään.

Nuffieldmaster kirjoitti:

ESM kirjoitti:Ainakin mainonnassa väitettiin,että keltaisten Leukkujen peräreppu on pallografiittivalurautaa,joka on lujempaa,kuin tavallinen suomugrafiittivalu.Perärepun muotoilu muuttui hieman jo aikaisemmin,kun työntövarren korvake muuttui kolmereikäiseksi,tapahtui noin -79-80.

Juuri toissapäivänä käytiin koulussa läpi raudantekoa. Pallografiittivaluraudan lujuusominaisuudet ovat lähellä terästä. Tämä pallografiittivalurauta on keksitty vahingossa kun joku oli erehdyksissä lisännyt valurautaan magnesiumia.

Tämä magnesium tekee kuulema sen, että valuraudassa olevat hiilirakenteet (grafiitti) muotoutuvat palloiksi, "suomujen" sijaan.

Joo kyllä masteri on ollu koulussa tunnilla hereillä. Ite oon valimossa töissä 13 vuotta ja valmistamme kyseisiä pallografiittivaluja. Eri kovuuksia säädämme vielä kuparipitosuudella ja mangaanilla. Sekä joskus vielä tinalla joka parantaa koneistettavuutta. Siitten on vielä ADI-valuraudat joissa on kovat kulutusominaisuudet voisi jopa sanoa teräksen veroiseksi.

Mm. Heinolan auto ja traktori näyttää ainakin joku vuosi sitten myyneen leukkuun kotimaista? uudenmallista vahvistettua peräreppua hintaan 925€.

rattoristi kirjoitti:minusta nostolaitten kansia menee enemmän laitettiin yhteen ei tahtonu purkaamoilta enää löytyä .

Varmaan näin on, se on lukkolaitetta väärinkäyttämällä niin helppo särkeä, kiusaus kun sen käyttöön työkoneen kanssa ajettaessa on suuri nyppimistaipumuksesta johtuen, itekkin ollaan moiseen tyhmyyttämme ja tietämättömyyttämme joskus aikoinaan syyllistytty, onneksi ei särkyny.
Aika monesta mitä oon katellu on kansi kursittu hitsaamalla kasaan, yhdestäkin vaihtokoneesta oli lohjennu lukkolaitteen mukana koko vasen takanurkka kannesta pois, siinä se ammotti avonaisena , ei tarvi ihmetellä jos on peräöljyn seassa vähän vettä.

Joo se lukitus on tosiaanki tarkoitettu vain ja ainuastaan työkoneen
huollon ajaksi, eikä missään nimessä ajon aikana käytettäväksi ,muu-
tenkin leukkun painonsiirtoa edistävä nostolaite keometriä edellyttää
älliä kuskilta ,koska väärin käytettynä sen saa älyttömän lujille. esim.
nostotangot ylimmässä asennossa nostovarsien pää nousee ylemmäksi
mitä työntövarren korvakko on repussa ,tästä seuraa älytön momentti
työntövarren korvakolle taikka nostolaitteen kannelle. Tästä varoitetaan
jo ensimmäisten nuhvien käyttöohjekirjassa ,eli säädä nostolaitteen
liikerata mahdolisemman alas ,jolloin työskentelykin on nopiaa.

Heavy Duty-reppu keltaisessa, aikas jäsyn näköinen varsinkin tuo yläkansi : http://www.thenuffieldandleylandtractor ... t%2058.jpg

http://www.thenuffieldandleylandtractor ... t%2060.jpg

Warpu kirjoitti:Riittävä kiristys ja kaikki pultit tosiaan tärkeitä

toinen merkittävä syy on ettei nostopiirissä ole pitoasennssa minkäänlaista varoventtiiliä joten ajettaessa kuoppaan tai muuten rääkättäessä paineiskut älyttömän kovia


omassa leukussa lisävarusteena varoventtilli ja hyvin on kestänyt 3 siipisiä kääntöauroja ja 500 kg keulapainoja

Siis onko leukkuun saanut ihan tehtaan lisävarusteena tuota varoventtiiliä nostolaitteeseen, vai onko Warpu sen omaansa rakennellut?

eipä tuota ole ollut lisävarusteena ei tiettävästi edes marshallien aikaan,
tuo minun venttiiliasennus on ihan omaa suunnittelua. painesuodattimen vierestä
banjoliittimeltä haaroitettu samaan tapaan kuin apusylinteri ja painearvo säädetty
ajaessa mittaria seuraamalla noin 200 bar, varolta letku suodatuskierron paluulinjaan.
alle sadan euron osilla saa lujuutta reppuun sekä vähänkään painavammilla koneilla
nostolaitejousituksen kaltaisen toiminnan