Nuhvi.fi

kolmetonnine kirjoitti:Ohjauksessa ei ensimmäistäkään paikkaa jossa ei olisi väljää Ajatus oli ensin lyödä pikaisesti kasaan, mutta taitaa olla parempi niin että ensin etuaksila/ohjaus, nostolaite,sähköt kuntoon.

jio kirjoitti:

kolmetonnine kirjoitti:Ohjauksessa ei ensimmäistäkään paikkaa jossa ei olisi väljää Ajatus oli ensin lyödä pikaisesti kasaan, mutta taitaa olla parempi niin että ensin etuaksila/ohjaus, nostolaite,sähköt kuntoon.

Isäukko myös valitteli klappia Nuffin ohjauksessa tässä hiljattain, ja ensivilkaisun perusteella näytti tosiaankin ihan siltä, että kaikki ohjausvivuston nivelet olisivat täysin loppu. Ratti kääntyi melkein 1/4-kierroksen ja ohjausvivusto liikkui vain joka suuntaan ylös/alas/sivuille, ennenkuin kääntövoima rupesi välittymään pyöriin asti. Nooh, helpoin paikka aloittaa remontti ennen uusien nivelten tilausta oli kiristää vääntövarsi (mikä lie viralliselta nimeltään) joka kiinnittyy oikeanpuoleisen olkatapin yläpäähän. Muuta ei sitten näköjään enää tarvitsekaan tehdä, lopputulos näyttää ihan kelvollisen välyksettömältä ohjaukselta. Tuntematta miten tarkkaan nuo ohjausnivelet vielä olet ehtinyt tarkistamaan, voi olla että tämä kiristystoimenpide riittäisi sinunkin Nuffissa.

Tähän liittyen kuitenkin kysymys tietäjille: onko tälle vääntövarren kiristyspultille olkatapin yläpäässä määritelty jokin ohjeellinen kiristysmomentti, vai kiristetäänkö vain hampaat irvessä kunnes välys olkatapin ja vääntövarren välissä on poissa?

:

Sektoriakseli ohjausvaihteesta ja siihen tuleva ohjauksen työntövarren (oikea termi hakusessa) kääntövarsi olivat väljät,

sektoriakselin vipu[/b], tässä threen ja fourin kirjan nimitys, ohjausvipu, sitten vielä 4/65:sen kyseinen vipu, nimeltään, vääntövipu,, mikä mielestäsi oikea nimitys , onko se työntövarsi,vaiko vetovarsi, molempia voitanee käyttää, mutta voitaisko sopia että nyt ja tulevaisuudessakin käytettäisiin korjausohjekirjoissa käytettäviä nimityksiä, kuten nuhvin / leukkujen huoltomiehet aikaisemmin lienevät käyttäneet.

kari t kirjoitti:

:

Sektoriakseli ohjausvaihteesta ja siihen tuleva ohjauksen työntövarren (oikea termi hakusessa) kääntövarsi olivat väljät,

Mitenkä on mahdollista Nuffieldmaster, ettet millään voi hyväksyä korjausohjekirjoissa mainittujien osien nimityksiä Käytin edellä 10/60:sen korjausohjekirjan nimitystä,sektoriakselin vipu[/b], tässä threen ja fourin kirjan nimitys, ohjausvipu, sitten vielä 4/65:sen kyseinen vipu, nimeltään, vääntövipu,, mikä mielestäsi oikea nimitys , onko se työntövarsi,vaiko vetovarsi, molempia voitanee käyttää, mutta voitaisko sopia että nyt ja tulevaisuudessakin käytettäisiin korjausohjekirjoissa käytettäviä nimityksiä, kuten nuhvin / leukkujen huoltomiehet aikaisemmin lienevät käyttäneet.

Minä en muista, enkä toisekseen joka kertaa kirjaa aukaise ja selaa kun tänne kirjoittelen, useimmiten minuutin tai max. viiden selauksella esim. kaffepaussilla tai niinkuin nytkin iltakaffekupillisen hörppäyksen yhteydessä ennen maate menoa. Kun itse kuulun siihen harrastajajoukkoon jolla on termit kansansuiset, eikä kirjanmukaiset niin mahtaa yhtä hakusessa olla neuvottavillakin, mutta eiköhän me selvää saada ennenpitkää tavalla tai toisella, selostetaan uudestaan jos ei ekakerralla onnistu

Kun sektoriakseli on se poikittain oleva booritettu akseli jossa stefa pitämässä öljyjä ohjausvaihteessa. Vääntö/kääntövarsi se mikä kiinnittyy yläpäästään sektoriakseliin ja sitten alapäästään pallonivelellä tähän työntövarteen, jolla käännetään olka-akselin yläpäässä olevaa kaksoisvääntövartta jonka toinen varsista käyttää raidetankoa joka käyttää taasen vasemmanpuoleista olka-akselin päässä olevaa vääntövartta Näin minä asian selostaisin, kun nuo on minulle juurtuneet päähän muusta kirjallisuudesta käsitteinä.

Esim. Hannu Niskasen kirjoittama traktorit, työkoneet ja maatalouskoneet kirjassa tuota pitkittäistä työntövartta kutsutaan vain ohjaustangoksi, joita traktorista riippuen on yksi tai kaksi. Olka-akselin päässä on ohjausvivut ja raidetanko on raidetanko. Sektoriakseliin kiinnittyvästä kääntövarresta ei ole kirjassa annettu erillistä nimeä.