Nuhvi.fi

Pari materiaalivaihtoehtoa on selvityksessä, että saataisiin nuo ohutseinämäiset putket kestämään jusapen 460:n poikkeukselliset tehot.

Alkuperäisten putkien alapää on vain 3 mm seinämällä ja siksi siihen tulee lähes väistämättä muotovirhettä, paitsi jos nyt oikein suurella vaivalla ja hitaasti aletaan niitä
valmistaa. Muotovirhe pahentaa alapään vuototaipumusta ja lisää ennenkaikkea kavitaatiota, joka sitten panee tiivistyksen pettämään, kun putkeen tulee ulkopintaan kuoppia tiivistealueelle. Mutta mielestäni tuo alapään tiivistys on saatu onnistumaan hyvillä tiivisteaineilla tässä jusapen moottorissa.

Alkuperäiset valurautaputket ovat hyvin hauraita. Pienetkin lämmöstä ja voimista tulevat muodonmuutokset voivat rikkoa putken. Painevaihtelu putken sisällä ylittää alkuperäisen materiaalin väsytyskestävyyden.

Ongelma on putken yläpään kesto hiontaväisteen kohdalla. Normaalia huomattavasti suuremmat lämpö- ja väsytysrasitukset viritetyssä moottorissa ovat nyt pääsyy putkien pettämiseen.

Lämpötila putken yläpäässä on suuruusluokkaa 150 C ja alapäässä n 90 C. Se aiheuttaa kovan jännityksen juuri tuohon vauriokohtaan. Hiontaväisteen voisi jättää pois erikoisvalmisteisista putkista, mutta se on valmistuksen kannalta taas haittaa aiheuttava asia.

Mitäköhän tuon koplinkin merkkien 1 väli tarkoittaa ruiskuennakossa ?

Mikäs on sen koplinkin halkaisija ja paljonko on milleissä yksi merkkiväli?

Ruiskutusennakot näissä traktoreissa menevät vakiona seuraavasti:

Pitää koittaa mitata huomenna..... Suurinpiirtein luokkaa 70 - 75mm ja 4mm ??? Kerron tarkemmin iltapäivällä....

Senverran tänään asiaa varmistelin, että otin ykkösestä pruutan irti ja muki kerrallaan pistin muihin paikoilleen, että ykkönen on ainoa joka startatessa pulputtaa.
Samassa huomasin että startatessa ykkösessä ja kakkosessa puristuksen yli mennenssä kierrostenlasku, eli vastus on pienempi.
Ja juuri samat mukit pahiten lykkäs ilmeisen palamatonta ainettakin läpi, eli kansi on käytettävä koneistamossa seetihoidossa. Oikasua ei tehdä, kun sehän on ihan turhaa touhua.....

((75 * 3,14)/360) * 4 = 2,6 ja koska pumpun välitys on 2 kampiakseliin nähden, niin 2 * 2,6 = n 5 astetta. Tässä vaiheessa tämä on tietysti vielä arvaus, ennen kuin tarkat mitat ovat tiedossa.

Tuo ruiskutuksen ajoituksen muutos lähemmäs ykk:ta vaikuttaa piikkipaineeseen, mutta ei pudota keskipainetta eikä sen tähden vääntöä eikä tehoa.

Korkealle nostetut kierrokset kasvattavat kitkapainetta ja sylinteriputkien yläpäiden jäähdytykseen vesi ei todennäköisesti pääse vaikuttamaan enää hiontaväisteen kohdalle (sehän kohta on kuin sukelluskello, johon jää ilmaa) ja sekin vähä, mikä mahdollisesti sinne pääsisi, höyrystyy kovassa kuumuudessa. Putken uran kohdalla lämpötila nousee korkeammalle kuin lähiympäristössä. Ura on ylempänä kuin ylin männänrengas männän ykk:ssa.

Mahdollisesti tuohon kohtaan saisi tehtyä pienet (esim 2,5 mm) vesiporaukset lohkoon, jolloin jäähdytys pääsee vaikuttamaan jopa uran alueelle.

Katson huomenna, onko uudemmissa malleissa samanlainen hiontaväiste. Yleisissä suunnitteluohjeissa märän putken olakkeen eteen ei tehdä väistettä, vaan putken halkaisijaa kasvatetaan hyvin loivalla kartiolla tultaessa lähelle olaketta ja sitten terhdään 1...2 mm pyöristys olakkeen tyveen. Näin vältetään murtumisvaara.

jusape kirjoitti:Senverran tänään asiaa varmistelin, että otin ykkösestä pruutan irti ja muki kerrallaan pistin muihin paikoilleen, että ykkönen on ainoa joka startatessa pulputtaa.
Samassa huomasin että startatessa ykkösessä ja kakkosessa puristuksen yli mennenssä kierrostenlasku, eli vastus on pienempi.
Ja juuri samat mukit pahiten lykkäs ilmeisen palamatonta ainettakin läpi, eli kansi on käytettävä koneistamossa seetihoidossa. Oikasua ei tehdä, kun sehän on ihan turhaa touhua.....

Jos kansi on oikaistava tasohionnalla, niin silloin on otettava ohjurit pois, että saa sen oikaistua molemmilta puolilta. Magneettipöytä vetää sen muuten mutkalle ja lopputulos on hieman virheellinen. Suoraa kantta, jossa ei ole naarmuja tai muita vikoja tiivistepinnassa, ei tietenkään ole tarvetta hioa. Ehkä 5 % kaikista 4-sylinteristen kansista todella tarvitsee oikaisun.

halkaisija 80 ja viivaväli 2mm

Silloin tuo astemäärä on 2,8 astetta. Luulisi, että tuo viivaväli on joko 2,5 astetta tai 3 astetta. Jospa se viivaväli on vähän alle 2 mm. Silloin viivaväli olisi 2,5 astetta.

Mahdollista, että karvan alle 2mm, ihan tönärillä mittasin "suurinpiirtein" viivasta viivaan....

Kansi on ylhäällä. Jos katsotaan moottoria pystyasennossa, takapää alaspäin, niin nyt ratkeama on kello 7-8 välillä, kun nelosessa silloin oli suunnassa puol 2 - puol 5

Onko samalla tavalla hiontaväisteen kohdalta mennyt? Siltä se kuvasta arvioiden näyttää.

Silmämääräisesti siltä näyttäisi..... En mitannut vielä paremmin. Alapuolelta täysin purkamatta vielä....

Tarkistusmittauksessa nuo ajoitusmerkit saavat lukemat:

73 x pii/360 = 0,637 mm/aste

Viivaväli koplinkissa 1,9 mm, joten 1,9/0,637 = n 3 astetta

Ja kampiakselilla se on 2 x 3 = 6 astetta. Siis yksi viivaväli koplinkissa on 6 astetta kampiakselilla. (Alkuperäinen arvio 5 astetta ei paljon heittänyt).

Eli jos viivaväli on 6ast niin otanpas n. toisenpuolen nyt illalla siirtämästäni sitten takaisinpäin... ( 4 viivaväliä -> n.2teen )

Tarkennusta.... koplinki onkin 74mm.....

Ja uus pipi löytyi..... Pumppu ei ollut enää juurikaan kiinni.... Ylemmät pinnat aluvalusta lopullisesti korkannut, alin jo kokonaan pudonnut pois ja takatuen pulttikin oli pudonnut veks.....