Nuhvi.fi

Lassella olisi ollut 1690 Taavetin kolmeportaiset astinlaudat, hinta sama. Taitavat olla jo liian pitkät Leukkuun, 70-senttiä oli niiden pituus. Vaijeria ei sieltäkään löytynyt. Taitaa olla tyyppivika tuo katkennut vetokoukun vaijeri näissä... Eikä nuo ehjät kopin portaatkaan vaikuta olevan ihan jokapäiväistä tavaraa. Ehkä ne pitää nyt investoida kun on vielä saatavilla. Ja onhan se toisaalta turvallisuustekijäkin!

Purkupojilta tuli rappuset, ihan siistit ne oli, ja nyt on kyllä hyvä nousta koppiin ja koneen ulkonäkökin koheni.
Tänään tilasin sitten Kainuun Ar-Kar:ista etukuormaajan kaukosäätökaapelit, työvaloille oikeat keinukatkaisimet valaistuilla symboleilla ja takalasinpyyhkimen. Sekä uudet heijastimet ja kolmion taakse. Noilla eväillä alkaa Leukku olla sillä mallilla kuin se on tarkoitus nyt tässä vaiheessa laittaa.

Minkähän värinen lienee muuten tuo pakoputki ollut näissä uutena, hopeinen kuten esitekuvissa, vai musta? Ajattelin että jos sen vetäisi kuumankestomustalla, kun meinaa häikäistä työvalot siitä.

Löytyipä tästäkin vehkeestä hammaspyörävaurio, nimittäin kiekkamittarista.
Ihmettelin kun neula heilui niin rauhattomasti vaikka katsoin että vaijeri kunnossa ja rasvattu, ja otin mittarin auki niin siellä mekanismi koneen käydessä välillä pysähtyi kokonaan.

Syy: pääakselilla oleva tuntilaskurin kierukkavedon muoviratas oli halki, ja kierukka tökkäsi aina siinä kohtaa koneiston jumiin, kunnes vaijeri puneutui tarpeeksi ja ampui viallisen hampaan yli.
Otin rattaan pois ja "koneistin" halkeaman viereistä hammasta mattopuukolla ohuemmaksi, ja nyt pelaa.

Olkoon tämä esimerkkinä siitä, että myös mittaristoa pystyy kotikonstein kunnostamaan, heti ei tarvi ruveta uutta välttämättä etsimään.

Ihan vaan kuriositeettinä tuosta tuntimittarista. Sehän on itseasiassa mootorin kampiakselin kierroksien laskuri tietyllä välityksellä eikä ole siis ajan kanssa missään tekemisissä. Elikkäs jos pistetään kaksi samanlaista konetta käyntiin ja annetaan niitten käydä vaikkapa vuorokausi, toinen tyhjäkäynnillä ja toinen kierrokset maksimissa niin tyhjäkäynnillä pyörinen mittarissa on pienempi lukema. Eikä kummankaan mittarissa varmaankaan ole 24. Mutta tuntimittarihan se on ja niin sitä kutsutaan jatkossakin.

Laskinpa varsin että vuorokaudessa:
10,67 tuntia 800 kierroksella
29,33 tuntia 2200 kierroksella
olettaen että mittaritunti vastaa kellon tuntia 1800 kierroksen kohdalla, kuten taulussa mainitaan.

Tuossa nyt kun oon muutaman reissun ajellut kylällä, niin vähän ihmetyttää kun koneen kierrokset näyttää rajoitetun kovin hillityiksi, noin 2150 kerää mittariin tasamaalla suurimmalla vaihteella. Pumpussa näyttää sinetit olevan paikoillaan. Onko kone tehtaalla alunperin säädettykin niin, että se ei mene yli suurimman tehon kierrosten? Eipä tuolla muuta merkitystä ole, kuin vaan tienopeus jää siihen noin 30 km/h.

Vielä pitäisi viimeinen silaus malttaa tehdä, työvalot kuntoon. Myös ajovalot näkyy pitävän kahdentaa etuvilkkujen luo, nyt ei näe ajaa jos kauha on paikoillaan ja alhaalla, ja kuormaaja pystyssä ei oikein kehtaa tiellä ajaa.

Melkoinen suunnittelu vain noiden lamppujen kanssa kun niitä tulee eteen niin paljon, että saisi vielä asiallisen näköisen asennuksen.

Hei

Saatko vielä kuvan ruiskutuspumpusta jossa näkyisi miten se kylmäkäynnistin on kiinni pumpun alla, vai onko se siellä. Tossa yhdessä kuvassa se ei erotu.
Omasta on kaikki nuo osat häipyneet ja vaikka saisi naruvedon sinne talveksi niitä muutamaa käynnistystä varten. En vaan saa selvää mihin suuntaan sitä nysää pitää vääntää. Omassa vielä kuormaaja tiellä ettei näe senkään vertaa.

Noita laitteita on senverran vähän ja tuolla jakajapumpulla että pitää käyttää kaikki mahdollisuudet hyväksi

jujasu kirjoitti:Saatko vielä kuvan ruiskutuspumpusta jossa näkyisi miten se kylmäkäynnistin on kiinni pumpun alla, vai onko se siellä. Tossa yhdessä kuvassa se ei erotu.

Tässäkin on nyt kuormaaja vähän tiellä, ja nippu hydrauliletkuja. Itekin kyllä suunnittelin kylmäkäynnistimelle vaijeria, sillehän on ohjaamossa paikka siinä ohjauspylvään juurella. Mutta, pumpussa ei ollut vaijerin kuorelle kiinnityspaikkaa ja se kylmäkäynnistimen nippakin oli väärässä asennossa, eli liikkui koneen runkoon nähden poikittain. Voit kyllä katsoa siitä nipasta miten päin se on, siinä on pieni hahlo ja sitä on mahdollista hahlon suuntaisesti liikuttaa sivuttain. Ei siis vedetä suoraan alaspäin tms. Tuntuu pieni naksaus kun se menee päälle, polttoainetta tahtoo myös tulla pari tippaa juuresta kun sitä liikuttaa.

Voin kyllä ottaa kohteesta kuvankin jos sinne enää näkee, jahka muutoin olen konetta seuraavan kerran kuvailemassa. Tuo on muuten kyllä onneksi nyt koleammallakin kelillä lähtenyt hyvin käyntiin ilman apukeinoja, mielenkiinnolla outan ensimmäistä pakkasaamua.

Kiitti vinkistä. Ei tarvii kuvia jos et muuten halua niitä tänne liittää, tuo varmaan riittää. Pitääkö silloin olla kaasu täysillä tms?

Tosi pieni nippa siellä luulinkin että siitä oli joku katkennut ja vaan nysä jäljellä.

Kokeilen viikonloppuna kun kone on mökin rakennustyömaalla.

Viime talvena tuskailin huonon käynnistyvyyden kanssa. Ajattelin venttiilit säätää kun tuntuu että se helpon käynnistyksen raja on n. + 5 astetta. Ajattelin että josko venttiili kantais eikä siks syty. Savua tulee kyllä julmetusti.

kuutosissa tuo kylmäkäynnistysvaijeri on liitetty vetojousella nippaan

Warpu kirjoitti:kuutosissa tuo kylmäkäynnistysvaijeri on liitetty vetojousella nippaan

Niin on 255:ssa myöskin, helppo se on kyllä laittaa, pitää itekin vielä katsoa saisiko sitä koko systeemiä käännettyä varttikierroksen että veto tulisi taaksepäin. Venttiilien säätö kannattaa tosiaan muutenkin tarkista jos ko. huoltotoimenpide on tekemättä, sitten tietää nekin että miten ne on. Itekin pitäs ne vielä tuosta säätää, ja myös vaihtaa jarru/kytkin nesteet.

Katopa "jujasu" samalla, että onko sulla siinä hehkutulppaa ja toimiiko se, siihen pitää tulla polttoaine, ite oon ruukannut 255 pakkaskäynnistyksissä pitää kaasun pohjassa, pakkosyöttö päällä ja hehkuttanut niin kauan kunnes kuuluu tussahdus imusarjasta, silloin on polttoaine syttynyt tulpassa. Roikan päästä se kyllä lähtee aina normaalisti ku starttaa vaan.

Tuo venttiilien säätö

Joopa, helpommin sanottu kuin tehty. Ovat laittaneet kopan kanteen uraruuvit. Ei tahdo taipua kädet viimeisiin hytin sisälle. Tiukassakin... Ja taas kuormaaja tiellä. Onkohan Lontoosta ollu loppu tavalliset 6-kulmaiset pultit? Täällä pohjolassa yritetään löytää isoa urameisseliä vahvalla kahvalla ja suunnilleen 10 cm mittaisena.
Pääsiskö sen ratin alla olevan sisäeristeen kautta niihin paremmin käsiksi?

Onko noissa mm kierre että voi laittaa tilalle tavallisen jonka saa räikällä kiinni.

Otappa ohjauspulpetin kansi pois, sitten siinä heti tuulilasin takana oleva levy, ja sen alta vielä ohjaamon ilmansuodattimen kotelo. Se nousee kun nostat oikealla puolella olevan lukitussangan ylös. Muistaakseni venttiilikopan takapää näkyi sitä kautta aika mukavasti.
Jos kuormaaja on pikakiinnitteinen niin se kannattaa ottaa huollon ajaksi irti, ei oo monen minuutin homma, itekin käytin sitä tässä irti kun piti asentaa valojen releitä keulaan, sivupellit kun on aika ahtaasti siellä soviterautojen takana.
Hylsysatseissa saattaisi olla iso uraruuvin kärki joka sopii t-vääntimeen?

No hyvä, tänks

Ensi viikonloppuna taas voimistellaan. Meinas usko loppua mutta paikat on notkeina kun jatkuvasti hyppi ylös ja alas hakees pudonneita työkaluja.

Tuo juttu helpottanee itse venttiilienkin säätöä vaikka ne kait saisi sieltä etukauttakin. Meneekö tiiviste rikki eli pitääkö varautua semmosella. Siliconikin on keksitty....

Luulen että voi olla helpompi säätää takimmaiset venttiilit sieltä kojetaulun kautta, en tosin ite oo vielä tehnyt, se luukku oli auki kun joutu ilmaamaan lämmityslaitteen kennon. Mutta hyvät tilat sitä kautta näkyi olevan koneen takapäähän. Samalla on hyvä puhdistaa/vaihtaa se suodatin jos se on paikoillaan, mulla sekin oli ihan tukossa, ois joutanu jo vaihtoon oikeastaan.

Kopan tiiviste tahtoo olla vanhemmiten koprakka, ja särkyy helposti. Ei ole kallis, joten kannattanee vaihtaa, ja uuteen silikonia korkeintaan kopan puolelle, niin saat tarvittaessa myöhemmin ehjänä poiskin. Kantta vastenhan tiivistys toimii paremmin kun siinä on suora tasopinta. Kiristys kohtuudella, sillä peltinen koppa vääntyy herkästi ja sitten sitä ei tahdo saada tiiviiksi.

Kuvia on muuten lähiaikoina tulossa, olen saanut projektin paria juttua lukuunottamatta siihen vaiheeseen kuin tälle erää suunnittelin!