Koneviesti 2/14

[tommi]

No en ole lukenut mainittuja kirjoja, mutta kerrotaanko niissä miksi tuotekehittelyä tapahtui kovin hitaasti?

Jos Leyland-miehiä yhtään lohduttaa, samoin kävi Fordille: -90 luvulla tahkottiin -60 luvun perua oleviin tonnisarjalaisiin uutta koppia ja digimittaria, mutta perusrakenne oli jo auttamattoman vanha. Uuteen mallistoon ei ryhdytty, vaan myytiin koko tuotanto pois.

Valtra on uusinut sarjojaan aika tiheään loppujen lopuksi; ehkäpä se sinnittelee siksi vieläkin markkinoilla?

[Joonas Potkonen]

No en ole lukenut mainittuja kirjoja, mutta kerrotaanko niissä miksi tuotekehittelyä tapahtui kovin hitaasti?

Jep.

[Cultor]

Kyllä tunnen. Volvo BM Valmetin vaihteiston rattaat ja perä, ynnä pikavaihde on Ruotsalaisten valmistamat.

80-luvun puolen välin tienoilla olin tehdasvierailulla Suolahdessa. Voimansiirtoverstaallakin käytiin, lautaspyörässä ja murikkapyörässä oli Atan merkit. X05-malliston vaihteistokonstruktio on selvästi sukua aikaisemmille Valmet-malleille, ei lainkaan sellainen kuin Volvon traktoreissa. Saattaahan siinä Volvon suunnittelustakin vaikutteita olla, kun on muutama hölmöyskin mukaan sattunut ;- )

[Velu]

Huima hyppäys siinä laatikossa on joka tapauksessa tapahtunut. On kyllä helppo kuvitella että uudet opit on ollut laatikon suunnittelussa mukana. Siinä missä maantieajo tappoi sinappikoneiden laatikot, kestivät ja toimivat 05-sarjan laatikot hyvin. Pykälätkin menivät päälle ja äänet olivat siedettävät. Terveen perusrakenteen lisäksi laatikkoon tuli kunnon voitelu suodatus ja jäähdytys. Olisi kyllä helppo kuvitella volvolta tulleen oppia matalapainehydrauliikasta ja muutenkin siitö miten vaihteisto tehdään. Jos ei volvon traktorin lootat mitään erikoisia olleet, niin kyllä niillä oli pitkä kokemus kuorma-autoista ja maansiirtokoneista.

Keltaisissa sivuakseli pyöri moninkertaisella nopeudella moottoriin nähden ja maantiellä siellä on kierrosluvut jopa 5000 luokkaa. Siksi maantie ei ole noiden juttu ja kyllä se kuuluu myös äänenä sekä erityisen hitaasti toimivina synkroina. Vaihtaessa noossa laatikoissa muuttaa hirveä määrä rattaita kierroslukuaan ja kun ne vielä pyörivät valtavalla nopeudella on synkroilla suuri työ muuttaa sellaisen liikemäärän nopeutta. Tuo rakenne on peritty jo 33d lootasta. Ilman synkroja se ei haittaa. Olisiko valtion yhtiössä ollut hankala pistää kaikkea uusiksi ja siksi uusi loota tehty aina entistä mukaillen ja näin saati tuokin rakenneperiaate siirettyä isoihin synkrolaatikoihin.

Toinen mitä olen noissa joskus miettinyt, on että jotain säätöarvoja on volvolta tullut moottoreihin. Noihin tuli valmetin moottorit päivitettynä boschin laitteilla. Olisiko samalla ruotsalaiset antaneet vähän apua miten ne pitää säätää. Perustan tämän lähinnä siihen, että yhtä'kiä kaikki valmetin moottorit kävivätkin niin hienosti ja tasaisesti. Mustaa savuakin tuli näistä volvon koodeilla merkatuista koneista ihan kuin oikeista volvoista, eli vähintään riittävästi. Itse asiassa ainakin punahyttisissä on volvosta tuttu roklatus moottorissa alkuperäisillä suuttimilla.

[tommi]

Valmetilla ei ollut kummoinen maine Ruotsissa. Eiköhän Volvolla ole jotakin yritetty tehdä jotakin sen asian suhteen. Ehkä Valmenetillakin on nähty, että sinappimallien elinkaari lähenee loppua ja jotakin tarttis tehdä. Ja tosipuheessa ei x05-sarjan ja x03-sarjojen välillä ole paljon muuta samaa kuin runkotankki ideana, sekin x05:ssa paljon suurempi.

[ESM]

Minun käsittääkseni Valmetin vaihteisto ongelmien perussyy oli neuvosto koneilla valmistetut rattaat joiden mittatarkkuus oli mitä oli,kun hammaspyörien toimittaja vaihtui ja mittatarkkuus parani laatikot alkoivat toimimaan.Epäilen myös että jos Leylandi tehtäisiin Valmetin valuraudasta ja hammaspyöristä se ei pelaisi sitäkään mitä englantilaisen tekemänä.

[Joonas Potkonen]

Valmetin 05 sarjan käynnin tyyliin vaikuttaa hirveästi se valtavan kokoinen äänenvaimennin.

Boschin polttoainelaitteet olivat varmasti silloin parasta mitä rahalla sai, ja toimitusvarmuus oli sakuilla parempi mitä englantilaisilla tuohon aikaan, ei tarvinnut enää zet... motorpalin tuotteita tunkea valmetin moottorin kylkeen.

Mistä Tommi olet tuon tiedon saanut, että valmetilla ei ruotsissa ollut kummoinen maine ennen volvo-bm kauppaa?

[Cultor]

Ja tosipuheessa ei x05-sarjan ja x03-sarjojen välillä ole paljon muuta samaa kuin runkotankki ideana, sekin x05:ssa paljon suurempi.

Toki x05-sarja on suunniteltu puhtaalta puhtaalta pöydältä moottoria lukuunottamatta, mutta voimansiirron osalta on selvää sukulaisuutta aikaisempiin Valmet-malleihin, enemmän kuitenkin 6+2R vaihteistoon. Sen sijaan Volvon traktorivoimansiirtojen kanssa Volvo BM Valmetin voimansiirron rakenteella, jos erillinen pikavaihdemoduuli jätetään laskuista, ole muuta yhteistä kuin että molemmissa käytetään hammaspyöriä.
BM 350 Boxer sivu 6.

[tommi]

Ruotsalaisilta, sekä Suomalaisilta ihmisiltä, ja traktoriaiheisista lehdistä. Suomalaisiin muutenkin suhtaudutaan Ruotsissa b-luokan ihmisinä, tosin eroavat somaleista siinä heidän mielestään että ovat työhulluja.

Arvoisa Cultor, tiedän kyllä Volvon ja Valmetin voimansiirron erot. 350 ja sen kehitysversion BM T600 (mikä minullakin on) voimansiirto muistutta enemmän majorin voimansiirtoa, paitsi että siinä vaihteistossa ja perässä yhteinen öljy, ja tehtaan tekemä kertojavaihde laatikon edessä, kuin kylmäkoskelainen, ja voimanulosoton akseli on putkena vaihteiston pääakselin päällä ja pyörii aina. Ulosottoakselin loppupäässä on märkä monilevykytkin, ulosotton siis kytkimestä riippumaton eikä tarvitse kaksoiskytkintä. Mutta ei kai se muuta miksikään sitä tosiasiaa että Ruotsalaiset kun tekivät vaihteiston osat x05 sarjaan ja vähän neuvoivat Suomalais-raukkoja, alkoi Valmetin vaihteistokin kestämään.

[Cultor]

Arvoisa Cultor, tiedän kyllä Volvon ja Valmetin voimansiirron erot.

Kuitenkin väität Volvon suunnitellleen x05-sarjan vaihteiston, jolla ei ole mitään yhteistä Volvo BM:n traktorivaihteistojen kanssa. Koneviestiä siteeraten vieläpå väität "Kahdeksannopeuksisen synkrovaihteiston ja koko voimansiirron rattaat sekä pikavaihteen toimitti Volvo".

Mielestäni väitteesi eivät ole uskottavia. Suolahden voimansiirtoverstaalla tehtiin x05-sarjan vaihteistot. Valuosat koneistettiin ja niihin asennettiin alihankkijoiden toimittamat osat. Volvo BM oli yksi osatoimittaja, mutta esimerkiksi lautaspyörän ja pienen kartiovetopyörän, jotka aina toimitetaan pareina, toimittaja oli niissä olevista merkeistä päätellen Ata. Näin ainakin 80-luvun puolenvälin jälkeen siellä käydessäni.

[HL-Zetor]

Valtran sivuilta poimintoja:
"Niinpä Volvo BM toimitti Valmetin tuotantoon hammaspyöriä ja ohjaamoja aina vuoteen 1990 saakka."
05:sta:
"Uudessa mallistossa saatiin yhdistetyksi Volvo BM –traktoreiden kestävyys ja laadukkuus Valmet-traktoreiden etevämpiin käyttöominaisuuksiaan ja modernisuuteen. "(selvä myönnytys valmetin kestävyysongelmista)

"..kehitti siihenastisen Steyr-yhteistyön hedelmistä Mezzo- ja Mega-sarjat."

[Velu]

Minun käsittääkseni Valmetin vaihteisto ongelmien perussyy oli neuvosto koneilla valmistetut rattaat joiden mittatarkkuus oli mitä oli,kun hammaspyörien toimittaja vaihtui ja mittatarkkuus parani laatikot alkoivat toimimaan.Epäilen myös että jos Leylandi tehtäisiin Valmetin valuraudasta ja hammaspyöristä se ei pelaisi sitäkään mitä englantilaisen tekemänä.

Käyppä kysy belarusmiehiltä kestääkö niillä lootat, kun on neuvostokoneilla tehty. Kyllä ne on älyttömät kierrosluvut jotka sieltä laakereita hajottaa yhdistettynä heikkoon voiteluun ja jäähdytyksen puuttumiseen. Lisänä tulee kaunis ääni. Noilla kierrosluvuilla riittää ihan normaalimittatarkkuus ja varmasti viheltää, ei siis tarvitse koneistaa osia huonosti.

1102 ja sitä isommat on mekaanisesti lujia. Kestää kuutoskoneenkin. Minulla on tuollainenlaatikko 11t kaivurissa.väännöllä eivät mene rikki mutta tielle hajoavat.


903 alaspäin kiusaa laatikoita lisäksi alimitoitus. Se ilmenee hammaspeikon syömimä rattaina. Eivät siis kestä vääntöä eivätkä tiellä ajoa.

Meillä on ollut 361 vuodesta 65. Vielä ei ole laatikkoa auottu.

Nuo kaikki suunnitteluviat korjattiin 05-sarjaan. Niiden laatikot lähtivät siis terveinä tehtaalta. Onko siitä ihan oikeaa tietoa kellään missä tuo laatikko suunniteltiin? Se ei oikein vakuuta, että näyttää ihan valmetin lootalta. Kuka sen sitten suunnittelikin on voinut käyttää pohjana valmetin laatikkoa. Koneistutyökalut maksaa reippaasti, joten suunnitteluun on vaikuttanut se missä vaihteisto kasataan ja olemassa olevat koneet ja työkalut.

[kolmetonnine]

Voin todeta että vaihteisto oli parhaimmillaan sekarotuisessa, pikavaihteita olis saanu olla kaks ja aluevaihde jouhevampi mutta kuitenkin.. Pieniä suunnittelun kukkasia oli nostolaitteessa, mm nostokynkkien booritus/yhdellä isolla segerillä lukittuminen. Pohjoismaihin näitä roudataan edelleen keskieuroopasta jossa eivät ole niin kulttiarvossa. Ja keltaisiin verrattuna nämä on jo koneita

Mihinkään näistä ei ole tehty mitään laatikkoon jotka kylällä on..
Volvo bm 805, 84
Volvo bm 705 83
Volvo bm 705 84
Valmet 705
Valmet 755
Valmet 655-t

Valmet 655, oli meillä 1400h-9000h. 10 vuotta ainut kone, vesikauhu tehtiin valmetin laskuun heti oston jälkeen.
Valmet 655-t hitroll, 1900h-3700h. Ykköskoneeksi ahdettuna 2004, oli kuin uus. Kytkinlevy vaihdettiin ja nostolaitteen iso akseli korkkas boorinsa.

Brassilootalla oleva 602, ja naapurissa "eläkettä" viettävä 604 ovat toimineet moitteetta. Porrastukset aika syvältä vaan peltotöihin.

[Cultor]

Minun käsittääkseni Valmetin vaihteisto ongelmien perussyy oli neuvosto koneilla valmistetut rattaat joiden mittatarkkuus oli mitä oli,kun hammaspyörien toimittaja vaihtui ja mittatarkkuus parani laatikot alkoivat toimimaan.Epäilen myös että jos Leylandi tehtäisiin Valmetin valuraudasta ja hammaspyöristä se ei pelaisi sitäkään mitä englantilaisen tekemänä.

Käyppä kysy belarusmiehiltä kestääkö niillä lootat, kun on neuvostokoneilla tehty. Kyllä ne on älyttömät kierrosluvut jotka sieltä laakereita hajottaa yhdistettynä heikkoon voiteluun ja jäähdytyksen puuttumiseen. Lisänä tulee kaunis ääni. Noilla kierrosluvuilla riittää ihan normaalimittatarkkuus ja varmasti viheltää, ei siis tarvitse koneistaa osia huonosti.

1102 ja sitä isommat on mekaanisesti lujia. Kestää kuutoskoneenkin. Minulla on tuollainenlaatikko 11t kaivurissa.väännöllä eivät mene rikki mutta tielle hajoavat.

Kestää varsin hyvin metsäkoneissakin. Tieajossa suurimmalla nopeudella sivuakselin kierrosnopeus on luokkaa 8000- 10000 r/min. Joutilaanahan se akseli pyörii, mutta sen päälle on (neula)laakeroitu toinen sivuakseli, jonka kautta voima neljällä suurimmalla vaihteella kulkee ja siten kuormittaa myös sinänsä joutilaana pyörivän akselin laakereita. Sen nopeakierroksisen sivuakselin rullalaakerina kuulemma kesti parhaiten venäläinen rullalaakeri ;- ) Siinä näet oli rullanpidin tehty umpimessingistä.

Nuo kaikki suunnitteluviat korjattiin 05-sarjaan. Niiden laatikot lähtivät siis terveinä tehtaalta. Onko siitä ihan oikeaa tietoa kellään missä tuo laatikko suunniteltiin? Se ei oikein vakuuta, että näyttää ihan valmetin lootalta. Kuka sen sitten suunnittelikin on voinut käyttää pohjana valmetin laatikkoa. Koneistutyökalut maksaa reippaasti, joten suunnitteluun on vaikuttanut se missä vaihteisto kasataan ja olemassa olevat koneet ja työkalut.

No, Suolahden voimansiirtoverstaalla niitä kasattiin ja kotelon valuosat koneistettiin, nykyään Mogi das Cruzesissa.