Vroumm...

[Joonas Potkonen]

Minun mielestä tuommoisilla kotimaisilla nopeutuksilla ei ole mitään tekemisettä lordi Nuffieldin kanssa. Menee samaan sarjaan maahantuojan Ursusten nopeutuseten kanssa. Ohane silti kivoja.

Itseasiassa on. Nuffieldin rakenneratkaisut olivat edellä aikaansa. Ennenkuin koko parikytkintä oli vielä käytössä, oli runkoon jo suunniteltu ylimääräistä tilaa. Suomalaiset tekivät nopean koneen tarpeeseensa hyötykäyttäen nuhvin rakennetta. Osa näistä rakenneratkaisuista oli vaatimuksia jo heti suunnittelun alusta, saada perusrunko josta on helppo tehdä muutoksia perusrunkoa muuttamatta. Ei loikkari ole maailmalla tiedossa, mutta suomalaista Nuffield -legendaa se on avustanut luomaan osana historiassaan.

[tommi]

Oliko runkoon suunniteltu tosiaan tilaa alue/ryömintä/turbiinikytkimelle, vaiko onko se siellä itsekseen vaihteisto/perä -rakenteen takia? 10/60 aluevaihdehan on laatiko sisällä, ehkäpä voitelun ja jäähdytyksen takia?

[Joonas Potkonen]

Oliko runkoon suunniteltu tosiaan tilaa alue/ryömintä/turbiinikytkimelle, vaiko onko se siellä itsekseen vaihteisto/perä -rakenteen takia? 10/60 aluevaihdehan on laatiko sisällä, ehkäpä voitelun ja jäähdytyksen takia?

Rungossa on valmiit peitelevyt yms. mm. kaksoiskytkintä yms. varten. Kytkimen tila on suunniteltu jotakin silmällä pitäen, tarkkaa tietoa ei ole miksi, kun parikytkin tuli n. 10 vuotta sen jälkeen myyntiin kun tuo rakenneratkaisu oli lanseerattu. Osasyynä varmasti myös huollon helppous. Vaihteisto ei ole tässä se tila, vaan eturunko. Vaihteisto on erillinen paketti, jonka voisi liittää pultilla kiinni esimerkiksi väliniveleen tms.

10/60 "aluevaihde" on syntynyt suomalaisesta lisävaihteesta, historia tietää kertoa, että yksi loikkari lähetettiin englantiin. Loivat sitten aluevaihteen, mutta hieman eritavalla rakennettuna. Siirsivät tuon vaihteiston etuosan melko tyhjässä tilassa sijaitsevan hihnapyörän voimansiirron pois, ja asensivat siihen tuon lisärattaiston. hihnapyörä muuttui tuolloin erilliseksi komponentiksi jota pyöritettiin voa:lla. Loikkarityyppistä ratkaisua ei puoltanut englannissa suht. suosittu parikytkin jonka voimansiirto sijaitsee juuri loikkarin paikalla. Siksi tekivät sen tuonne "sisälle".

[Nuutu]

Lasit on ihan hyvä ajatus mutta lippikseen leukanauhaa ei vielä noissa nopeuksissa tarvi

Missäs vauhissa lippiksetkin sitten pitää päähän sitoa

Vauhtia ei tarviitse olla kuin vajaat kolmekymppiä kun nuhvilippis, tai jokin muu lippis, lähtee päästä, otetaan esimerkki , ei tarvitse olla kummoinenkaan vastaantuleva ajoneuvo kun lippis lentää ns. taivaan tuuliin nimimerkillä kokemusta on

Kiänttee se lippa tulosuuntaan niin ei lähe nii herkkään piästä, niin minä ainahi tien

[tommi]

Väittäisin ihan loogisella päätellyllä että Nuffieldilla oli tietoa kertojavaihteesta ennen Suomalaisten kylmäkoskelaisen lähetystä tehtaalle, olihan -52 esitellyssä uudessa Fordson majorissa vanhaan 1917 esiteltyyn vaihteistoon saatu tuplamäärä välityksiä kolmesta eteen ja yhdestä taakse lisäämällä siihen kertojavaihde. Todellakin, Majorin vaihteisto on kohta 100 vuotta vanhaa suunnitteluperua!

Ehkä vaihteita tarvittiin lisää jossakin vaiheessa, joten ratkaisuksi Majorin tyylinen vaihde, ja öljyn kanssa läträäminenkään ei lisääntynyt. Onhan se 10/60 kertoja paljon sivistyneempi ratkaisu Suomalaiseen vollottajaan verrattuna.

[Joonas Potkonen]

Väittäisin ihan loogisella päätellyllä että Nuffieldilla oli tietoa kertojavaihteesta ennen Suomalaisten kylmäkoskelaisen lähetystä tehtaalle, olihan -52 esitellyssä uudessa Fordson majorissa vanhaan 1917 esiteltyyn vaihteistoon saatu tuplamäärä lisää välityksiä kolmesta eteen ja yhdestä taakse lisäämällä siihen kertojavaihde eteen. Todellakin, Majorin vaihteisto on kohta 100 vuotta vanhaa suunnitteluperua!

Ehkä vaihteita tarvittiin lisää jossakin vaiheessa, joten ratkaisuksi Majorin tyylinen vaihde, ja öljyn kanssa läträäminenkään ei lisääntynyt. Onhan se 10/60 kertoja paljon sivistyneempi ratkaisu Suomaleen vollottajaan verrattuna.

Mihimpä se öljyjen läträäntyminen loikkarinkaan kanssa vaihtuu? Kun etupäässä on valmiit peitelevyt niin sama öljy kiertää loikkarissa kuin vaihteistossakin, kytkinakselin stefan laippa muutetaan stefoineen vaihteiston kuoresta vain loikkarin keulaan.

Jos muuten tunnet rakennetta enempi, ei voi kuin ihmetellä rakenteiden samankaltaisuutta. Kannattaa joskus tutustua!

Kesko on vaikuttanut Nuffieldiin hyvinkin paljon, myös varaosakataloogeissa on yllättävän paljon osia "Finland only" maininnalla, eikä kyse ole pelkästään suomen lainsäädännön aiheuttamista muutoksista. Kesko oli toivonut enemmän vaihteita jo pidemmän aikaa, mutta tehtaalta ei oltu noteerattu mitenkään. Samoin synchro vaihteisto Leyland traktoreissa, sen pääsuunnittelija Simon Evans joutui suunnittelemaan sen tehtaanjohdolta salaa kun ensin oli tullut kielteinen päätös tuon kehittelemisestä!

Kannattaa tutustua myös kirjaan "Käytetty Konemies" ja tulla tapahtumiin keskustelemaan kävelevän tietopankin, kirjankirjoittajan Antti J. Jussilan kanssa. Se avartaa myös näkökulmia!

[tommi]

http://www.traktordelar.nu/bm350-hl.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.traktordelar.nu/bm350-kropp.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

BM Volvossa oli myös samantyyppinen kertojavaihde. Teollisuusvakoilua?

[NuffiPekka]

Tuossa tommi vertasi 10/60 kertojaa ja suomalaista "vollottajaa". Kokemuksia on molemmista ja eihän se aivan äänetön se hidas puoli siinä tehdastekoisessakaan ole. Ainakin aikoinaan vuosia ajamani 4/65:n hidas puoli piti ärsyttävää "ininää" kuormituksen mukaan. Kyllä sitä "vollotusta" kuuntelee ihan mielikseen kun maisemat muuttuu suht rivakkaan tahtiin.

[nuhvi63]

Miun Leukussa vollottaa taasen nopea puoli... Eipä tarvi kun maantiellä onneksi.

[Leukkumies]

Miun Leukussa vollottaa taasen nopea puoli... Eipä tarvi kun maantiellä onneksi.

Samoin minun 270:ssä. Eipä ole paljon pahemmaksi muuttunut vuosien saatossa. Ja kestää silti vetää nopealla nelosella 315cm 6-rullaista pitkäpiikkistä äestä, ei hypi pykälä päältä, (eikä keitä). Aika järjenköyhältä vaan varmaan näyttää sivustaseurattuna moinen touhu, vauhtia riittää ja multaa ilmassa ja kopissa

[jore]

Samoin minun 270:ssä. Eipä ole paljon pahemmaksi muuttunut vuosien saatossa. Ja kestää silti vetää nopealla nelosella 315cm 6-rullaista pitkäpiikkistä äestä, ei hypi pykälä päältä, (eikä keitä). Aika järjenköyhältä vaan varmaan näyttää sivustaseurattuna moinen touhu, vauhtia riittää ja multaa ilmassa ja kopissa [/quote]

Sitä kylätietä sattuu turistipariskunta autollaan ajaa körryyttelemään,ja pysähtyvät kyläkaupalle järkyttyneessä mielentilassa sanoen ensimmäiselle vastaantulijalle että,Tuolla peltoaukealla liikkuu vaarallinen Trombi,pölypilvi liikkuu,leijailee ja ääni vain kuuluu,mitään ei näy ja se kiertää sitä kynnöspeltoa kauhealla vauhilla,pitää suojautua heti lähimpään pottu kuoppaan.
Naapurin Kappe on syrjästä kuullut keskustelun,ja sanoo turistipariskunnalle että,Ei tartte pelätä,siellä on naapurini Leukkumies vain peltotöissä.

[Leukkumies]

[jore]

On tosiaan niin tuo karhihtu,että kovaa vauhtia pitämällä pellon epätasaset kohat,esm (kyntäessä syntyneet) tasottuvat paljon paremmin,mitä hiljasella vauhilla ajaessa.

[Leukkumies]

On tosiaan niin tuo karhihtu,että kovaa vauhtia pitämällä pellon epätasaset kohat,esm (kyntäessä syntyneet) tasottuvat paljon paremmin,mitä hiljasella vauhilla ajaessa.

Niinhän se on, esim. Kronos lapiorullaäes-esitteessä sanotaan sopivan vauhdin olevan noin 12-15 km/h. Ja pitäisi vielä äestää suurinpiirtein kyntöviiluihin nähden poikittain, kyllä siinä väljät olkatapit ym. kiittää . Itsellä on ollut tapana ensin äestää kerta viilujen suuntaisesti ja seuraavana päivänä vasta poikittain, sitten syksyllä kynnetään oikein kärsivällisesti "hyvinsäädetyillä auroilla" pintakaasulla että tulisi mukamas mahdollisimman tasaista jälkeä

[Lepa]

http://www.traktordelar.nu/bm350-hl.htm

http://www.traktordelar.nu/bm350-kropp.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

BM Volvossa oli myös samantyyppinen kertojavaihde. Teollisuusvakoilua?

Itse asiassa tuokin on ollut alunperin kertoja (snabbväxel eikä reduktionsväxel), luultavasti kylmäkosken kertojaa hieman myöhempi ratkaisu ja silloin Volvon pojilla varmaan on myös ollut KKK jo tutkittavana. Muutettu sitten kuitenkin tuotantoversiossa hidastusvaihteeksi kertoo:
http://biphome.spray.se/settersjo/BM.HTM" onclick="window.open(this.href);return false;

Kyllähän tuolla kylmäkosken kertojalla oli legendaarisempi maine jo 60 luvulla kuin millään muilla myöhemmillä traktoreiden nopeutuksilla koska se kehiteltiin käytännön tarpeeseen Lapin puusavotoille eikä vain hupiajeluun. Olen kuullut väitettävän, että siihen on aikanaan tarvittu Kekkoselta erikoislupa (siitä myös nimi "kekkosen kertoja"), mutta mistään virallisesta lähteestä en ole asiaa saanut vahvistettua muuta kuin, että kertoja oli aivan laillinen lisävaruste sen ajan nuhveihin.