Onko foorumilla viljelijöitä/Yleinen maanviljelykeskustelu

[Osmo_]

Tottakai tauti- ja rikkapaineen mukaan laitetaan, mutta nämä nyt on suunnitelmissa tälle vuodelle ihan tehoaineen vuorotuksen takia. Axiali ja Glyfomaxi on pakko laittaa, sillä itse suunnittelen luomuun menoa ja sais nyt edes juolavehnän pois. Katsoo nyt, että mitä kyntö vaikuttaa asiaan. Hommasin Hankmo 65:n ja sillä ajattelin turpeita pilkkoa.

[Joonas Potkonen]

Jos juolaa on niin ehdottomasti avokesannointi.

Nyt kolmatta vuotta oleva vuokrapelto yllätti ekana vuonna juolan määrällään. Viime kesän pidin sitä avokesannolla ja ruiskutin glyfosaatilla kolmesti. Veikkaampa, että ei ole juolasta harmia tänä kesänä enää.

Avokesantonurkkaus jossain on muutenkin toimiva, ruiskun puhdistusliemet on hyvä viedä sinne. Kuulostaa hurjalta, mutta parempi sekin, että ne levitetään tasaisesti jonnekkin kuin että laskettaisiin tilustien avo-ojaan kuten jossain saattaa tapahtua

Tuo ruiskutus on yksi epämiellyttävimmistä maataloustöistä.

jos luomuun meinaat niin panosta kyntövermeisin. Esiaurat ja kuorimet sekä erittäin tarkka kyntö. Sillä pärjää pitkälle rikkatorjunnassa näköjään.

VLN kuluissa säästät pitkän pennin kun hyvänä vuonna puit hehtaarin tai kaksi puna-apilaa tai alsiketta 12,5tos:ksi. Apila maksaa siinnä 12,5-18 €/kg eli 125-180 € 10 kg säkki. Itse sain viime syksynä 1,2 ha alalta 330 kg säkityspuhdasta alsikeapilaa puitua. Se oisi kaupasta yli 4000 € pompsi ostaa Ajattele, reilun hehtaarin alalta

[Osmo_]

Toi viherkesanto/vln on ollut suunnitelmissa jo useamman vuoden. Tappa hukkakauran aika nopsaan jo kolmessa vuodessa.
Piti 2012 pistää kotitarveperunaa mutta se jäi kelien takia. Siihen kohtaan jäi avokesanto joka osoittautui toimivaksi hukkakauran kanssa. 2011 keräsin kolme muovikassillista kakkahuuroo ja viime vuonna 5 yksilöä.
Mitens ton juolavehnän tappaminen Hankmolla? Onko toimivaa?

[Joonas Potkonen]

Juolavehnä vain lisääntyy hankmolla. Se kun saattaa vain pilkkoa sitä lisää. Paras on jousikas, joka nostaa juolanjuuret pintaan kuivamaan tai kultivaattori toinen.

Hukkakaura on ihan tuntematon täällä...

[kolmetonnine]

"Savikon surma" eli esa-patu äes, varpajyrät edessä ja takana.

Hukkakaura kulki siellä missä Hankkija-mieliset isännätkin.. Ts. Hankkijan keskieurooppalaisten siementen mukana levisi suomeen.

[nuhvi63]

Hukkakauraa oli mein pellollakin joku vuos sitten, autoimme vuokralaista ja keräsimme pois pihagrilliin poltettavaksi moiset rikkakasvit
Jostain ostosiemenistä oli saanut sitä useammallekkin lohkolleen

[Osmo_]

Mitens se oli että _/_/_/ eli Hankkijan logo, että halla, Hankkja ja hukkakaura. Viljelijän pahimmat viholliset Isäukko oli suvun ainoa Hankkijamielinen, ostaessaan Kinnan-ohraa ja Salo-kauraa Hankkijalta.

[50v nuffilla]

Kyllä hyvä ja huolellinen kyntö on parhaita juolan ja rikkojen torjunta toimenpiteitä.
Viime syksy oli hyvä myös ruiskuttaa juolat kyykkyyn, sateinen edellis kausi ja tais niitä olla kaksikin aika
märkää syksyä sai kyllä juolan kasvamaan. Hukkakauraa en ole vielä ainakaan tavannu pelloilta, eikä se täällä päin ole
muutenkaan ongelma. Ei ne kaikki kaupan siemenet oo puhtaita, kannattaa katsoa ja vaikka suoraan joltain pakkaajalta/kunnostajalta
kunnon puhdas siemen hankkia. Olen myös käyttänyt kotoista siementä, pitää vaan lajitella ensin.
Aika vähällä rikkojen torjunnalla tulee toimeen, kun vaan ajoittaa työt oikein. Hivenaineet on kyllä hyvä laittaa ruiskulla, samalla
menee sitten tankkiseoksessa, jos rikkoja torjuu. Tautiaineita varmasti tulen enemmän käyttämään, sekin riippuu kesästä ja kelistä.
On se mukavaa taas, kun tulee peltotyöt, tekemisen meininki ja näkee, kun oraat nousee.

[Raataja]

Kyntö ja syvämuokkaus pitävät juolan kurissa mutta tapettua sen saa vain kulottamalla ja/tai ruiskuttamalla. Luomuviljelyn konsteilla nyhertäminen on höpö höpö touhua. Itsellä on jo onneksi vähäset peltopahaset istutettu kuuselle ja koivulle, ei tarvitse muuta ku visioida tulevia tukin korskeita kantohintoja. Hyvän tukkipuun, kuusi, mänty ja myös koivu, hinta tulee seuraavan nousukauden koittaessa kilahtamaan tappiin. Aasiassa on edelleen Japanin tsunamin, Kiinan loputtoman kysynnän, ja Filippiinien hurrikaanimyrskyn takia patoutunut älyttömän kova kysyntä kunnon saha- / rakennuspuutavarasta. Samaten Välimeren arabimaissa, Tunisia, Libya, Egypti, Libanon ja Syyria, on sotien aiheuttamien tuhojen takia kova kysyntä hyvälle sahapuulle. Venäjä vie sekä raaka- että sahapuuta Kiinaan ja muihin Aasian maihin mutta vanjan sahatavaran laatu on sitä mitä on, ja hintakin jo lähellä meikäläistä. Kunhan tilanne rahoittuu näissä musulmaanimaissa ja nousukausi lähtee röyhiin, alkaa sahat Viitasaaresta ylöspäin painamaan kolomivuoroa terät kuumana, ja meikäläisen tilille ropisee fyrkkaa. Sanokaa poijjaat minun sanoneen, Ja Kimille tsemppiä sinne Malessiaan, alakaahan set Ferrarikin kulukemaan mestarismiehen käsissä. Näin set on hilijaa tosi.

[Osmo_]

Näin omaan järkeen ei mahdu peltojen metsittäminen. Miksei saman tien vuokraa sellaiselle, ketä tarvitsee peltoa?
Eikös juolavehnän tappamisessa tärkein oo kunnon muokkaus? Syksyllä kyntö, keväällä äestää viilten ja kylvää taajan kasvuston tai kesannoi?

[kolmetonnine]

a) Siitä maksettiin rahaa silloin kun kansallisen suojelun piirissä oltiin, ja ylituotantoa tahtoi olla
b) Olivat huonoja lohkoja, ojitus, metsäisyys, yms

Vuokramaat joiden vierustalla kasvaa 80-vuotias kuusikko ja ojat rehottavat leppää/haapaa/yms on satotaso valitettavan huono vrt "aukeampiin paikkoihin".
Muuten ovat hyvässä kunnossa ja ojat toimivat.

[Raataja]

Peltomaan vuokratuotto on olematon, ja vaarana on, että vuokramies kiinnittää vuokraoikeuden, jolloin et voi enää määrätä pellon käytöstä vuokra-aikana, esim. myydä sitä. Metsitys on vielä toistaiseksi ollut käytännössä ilmaista, suunnittelupalvelu ja taimet saa MHY:ltä valtion tuella, ja istutus isommille aloille on esim. metsäopiston työnä verotuksessa vähennyskelpinen kulu. Toki sydäntä riipoo laittaa taimia isän ja papan 60 -100 vuotta sitten kuokalla ja hevosella raivaamille pelloille mutta aikansa kutakin, ja esim. joulukuusipelloilta saa korjata satoa tiheämmin kuin tukkipuuistutuksilta. Sitäkin meillä on kasvamassa lapsille ja lasten lapsille. Ja viel yksi pointti, vanhojen metsämaaksi ilmoitettujen peltojen myyminen tontteina, ja niille rakennusluvan saaminen on helpompaa kuin viljelysmaalle, ainakin meillä päin. Ja katsokaa Kimiä, saateri että Iceman on Malessian kuumuudessakin ilmi liekeissä.

[Joonas Potkonen]

Välillä noita vuokrakivikoita kolutessa tulee kieltämättä mieleen, että taimitus olisi hyvä. Oheisessä kuvassa kuitenkin toinen miettimisen aihe, kun peltomaa ajautuu joutomaaksi. Kyseinen läntti on nyt tämän kevään omaa raivausurakkaa, noin hehtaarin alue täysin kivetöntä peltoa. Hyvän peltomaan metsityksessä ei ole kyllä järkeä, mutta huonoimmilla pelloille se ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. Tuossa on viime kesänä kynnetty kauran sänki, etualalla ja tuo avonaisempi kohta, toissavuonna raivattua. Siitä irtosi yli 5000 kg/ha kauraa

Tuo vuokrapellon kiinnityshän on sopimustekninen asia tietääkseni? Toisekseen varsinkin eteläsuomessa yli 150 € /ha vuokrat ovat minusta jo ihan kohtuullinen korvaus peltomaasta... Se 150 €/ha on jo tiukassa metsästä vuosittain ainakin alkuvaiheessa. Parhaimmillaan puhuvat yli 700 ha vuokrista, mitä tosin itse en käsitä...

Täällä peltomaan vuokra on n. 50-100 €/ha.

[sompio]

Minä olen lähtöisin maatilalta jossa oli vajaa 20 ha peltoa ja 85 ha metsää. Nyt ei ole enää kuin sieniviljelmät kynsissä ja metsää sen verran, että pääsee puuntaa piiloon.
Meitä on viisilapsinen perhe josta vanhemmat ( Isä ja Äiti) ovat jo katsomassa miten se juuristo jaksaa. Kaikki me kakarat etsimme leivän leipähyllystä eikä kukaan jäänyt tilaa viljelemään.
Tilan päärakennus ja metsäläntti on nyt minun omistuksessa. Näin ollen pystyy pitämään kaihoa yllä raivailemalla metsäplänttiä ja kunnostamalla rakennuskantaa. Jospa siitä jäisi pojalle muisto isästä.

[Hervast]

3,8 ha on viljelyssä, heinänurmena. Loput pihapellot on hevosten laitumena ja raivattu koivikosta, tuli tyhmysissään joskus pihapellot istutettua vähä liiankin tehokkaasti. Tuota pihassa olevaa parin hehtaarin maisemapeltoa on kaverin 20t kaivurin avustuksella myllätty varsin tehokkaasti, poistettiin muutama iso raunio ja haudattiin kivet savikon sisään.

Pääelinkeino on metsätalous ja muu touhuilu. Masinismia on pakko harrastaa kun kalusto on pääsääntöisin vanhaa, ykköstraktori sentään hintsusti 2000 lukuinen.

Vuokrapeltoa olis varmaan tarjolla, muttei järkevän matkan päässä. Enkä olen niin kauhean innostunut tuon maatalouspuolen kasvattamisesta, sen tuottavuus kun on pienillä pinta-aloilla sitäluokkaa että järkevät koneinvestoinnit ovat mahdottomuus.

Tais olla 1994 kun läksi lehmät talosta. Siihenasti oli 9 lehmää + nuorkarja, tukikelpoista peltoa ja laitumia jotain kymmenkunta hehtaaria joista suurin osa metsitetty. Noista ei kovin suuri surku ole, kun melko pieniä ja hankalasti viljeltäviä kuvioita olivat. Vuokrapeltoa oli jossain vaiheessa muutama hehtaari lisäksi.