Jos sieltä pumpun perässä olevasta ruuvistä väännät, niin kiristämällä vedot paranee.nuffield 342 kirjoitti:pitäsikköhän huimaillessaan kokeilla... isonneekohan se aukipäin bosch pes 6a pumpussa. näkeehän sen sivuluukusta kaiketi. Vai jos joku tietää, niin ei tiivistemassan kanssa tarviisi tuhrata.
ahdettujen koneitten ääni
Valvoja: automies560
-
- Mr. Lordi Nuffield
- Viestit: 1701
- Liittynyt: 05 Maalis 2010, 08:34
- Konekalustoani: FORDSON MAJOR vm.1957 ja FIATAGRI 70-90DT vm.1987+ISME 1400
- Paikkakunta: Hamina/Kannusjärvi
http://www.youtube.com/watch?v=I44AFjfe ... re=related" onclick="window.open(this.href);return false; turbo leussu
http://www.youtube.com/watch?v=I3PjaTfSxRA" onclick="window.open(this.href);return false; komiat kumit takaan
http://www.youtube.com/watch?v=_78zD7g3CI4" onclick="window.open(this.href);return false; löytyy vähä pitooki noist kumeist näköjää
http://www.youtube.com/watch?v=I3PjaTfSxRA" onclick="window.open(this.href);return false; komiat kumit takaan
http://www.youtube.com/watch?v=_78zD7g3CI4" onclick="window.open(this.href);return false; löytyy vähä pitooki noist kumeist näköjää
-fiigumies-
No niin piti tulla tänne huuteleen, kun sattu sopiva aihe. Nuo K-700:t kun on järestään tuommosia viheltelijöitä, niin eipähän ainakaan tarvi eppäillä, onko turpolla vai ei
http://www.youtube.com/watch?v=smi4zjeiaDE" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.youtube.com/watch?v=smi4zjeiaDE" onclick="window.open(this.href);return false;
[img]http://i108.photobucket.com/albums/n27/EJH10/logo-mtz.gif[/img]
-
- Nuhvitietäjä
- Viestit: 318
- Liittynyt: 08 Huhti 2007, 19:29
no nii, minä lisäsin vähäsen sitä ruokintaa, savut ei paljoakaan lisääntyny mutta kierros herkkyys lisäänty. Äänistä ei vielä osaa sanoa kun en ole vetoja antanut. Tuli tuossa mieleen semmonen kysymys, kun tätä syöttöä säätelee niin ei varmaan oisi ahtopaine mittari pahasta. Onko mittaustuloksen kannalta anturin paikalla merkitystä? (onko imusarjassa vai ahto putkessa, kuinka kaukana turbosta ja kuinka kaukana imusarjasta)
-
- Ylläpitäjä
- Viestit: 7388
- Liittynyt: 25 Maalis 2007, 01:40
- Konekalustoani: N 3DL '59, N 460 KKK '64, V 500 '69, L 245 '73 L 270 Vammas Kersantti '75, L 262QMS '79 L 2100 '79, L 472SQMS '80, V N103 HT5, Valtra N141
- NLCF r.y jäsen Nro: 001
- Paikkakunta: Ilomantsi
- Viesti:
Onhan se ahtopainemittarikin kiva, mutta melkein tärkeämpänä pitävät nuo ammattilaiset pakopainemittaria !
Maatilallinen Ilomantsin Kuuksenvaarasta.
Jaa tällä oli avattu tämmöinen topicci.
Näemmä putki vaikuttaa asiaan todella paljon. Kylällä 100 ja 110-90 viiatit. Kummassakin garretiti ja ahtaa n. 0.8baria.
110 60mm rosteriputki jossa välissä vahvempi "äänenvaimennin" osa. Tästä lähtee sellainen suht hirveä hätähuuto, kun vähänkin alkaa ahdistaa.
100 on sitten n. 80mm putki ja siinäkin vahvempi pala välissä. ai että mutta tästä vekottimesta lähtee todella hieno matala murina, joka hiukan voimistuu kun kone joutuu töihin.
Näemmä putki vaikuttaa asiaan todella paljon. Kylällä 100 ja 110-90 viiatit. Kummassakin garretiti ja ahtaa n. 0.8baria.
110 60mm rosteriputki jossa välissä vahvempi "äänenvaimennin" osa. Tästä lähtee sellainen suht hirveä hätähuuto, kun vähänkin alkaa ahdistaa.
100 on sitten n. 80mm putki ja siinäkin vahvempi pala välissä. ai että mutta tästä vekottimesta lähtee todella hieno matala murina, joka hiukan voimistuu kun kone joutuu töihin.
majuri vm.1956, sillä mennään vaikka kuuhun
http://kuvablogi.com/blog/13067/
http://kuvablogi.com/blog/13067/
-
- Ylläpitäjä
- Viestit: 7388
- Liittynyt: 25 Maalis 2007, 01:40
- Konekalustoani: N 3DL '59, N 460 KKK '64, V 500 '69, L 245 '73 L 270 Vammas Kersantti '75, L 262QMS '79 L 2100 '79, L 472SQMS '80, V N103 HT5, Valtra N141
- NLCF r.y jäsen Nro: 001
- Paikkakunta: Ilomantsi
- Viesti:
Pakopaineita mitataan viritetyistä koneista lähes aina mutta harvemmin tuotantokoneista.
Pakopaineet ovat tärkeä osa moottorin keston kannalta kun konetta trimmataan.
Työkaveri joka on trimmannut mm. vanhasta bemarista omatekoisella ruiskuvermeellä ja muilla fiksauksilla päälle 700 heppaa kertoi, että mitatessan valtran 6550:sta pakopaineita oli meinannut lentää perseelleen. 2,5 baria oli ollut pakopaineet, kun niiden pitäisi olla suunnilleen samat kuin ahtopaineen. Tämä lisää koneen ja varsinkin kannen kuormaa hirveästi eikä ole turbonkaan kestoa ajatellen paras. Pakopaineen ja ahtopaineen pitäisi olla suhteellisen samanlaisia, pakopaine on yleensä korkeampi ja niiden pitäisi seurata toisiaan samalla tavalla nousulla ja laskulla "käyrän mukaan". Jos pakopaineet nousee liiaksi on turbo vääränlainen koneeseen. Valtran tapauksessa tultiin siihen tulokseen, että kauheat pakopaineet johtuu siitä onnettoman kokoisesta turbosta ja sen syy lienee päästönormeissa. Hiukka isommalla ahtimella oli kuulema koneen pakopaineet laskeneet radikaalisti ja koneen olemus parantunut. Entisellä ahtimella kone oli ollut laiska vetäjä, nyt sinne oli löytynyt eräänlaista terhakkuutta myös kierroksilla. Kone pääsi siis hengittämään paljon paremmin.
Nyt puhuin tuon ylläolevan sellaista asiaa josta itselläni ei ole omakohtaista kokemusta vaan olen rakennusjuttuja seurannut tarkkana sivusta. Pikkuisella selailulla internetin maailmassa näyttänee asian olevan täysin totta.
Pakopaineet ovat tärkeä osa moottorin keston kannalta kun konetta trimmataan.
Työkaveri joka on trimmannut mm. vanhasta bemarista omatekoisella ruiskuvermeellä ja muilla fiksauksilla päälle 700 heppaa kertoi, että mitatessan valtran 6550:sta pakopaineita oli meinannut lentää perseelleen. 2,5 baria oli ollut pakopaineet, kun niiden pitäisi olla suunnilleen samat kuin ahtopaineen. Tämä lisää koneen ja varsinkin kannen kuormaa hirveästi eikä ole turbonkaan kestoa ajatellen paras. Pakopaineen ja ahtopaineen pitäisi olla suhteellisen samanlaisia, pakopaine on yleensä korkeampi ja niiden pitäisi seurata toisiaan samalla tavalla nousulla ja laskulla "käyrän mukaan". Jos pakopaineet nousee liiaksi on turbo vääränlainen koneeseen. Valtran tapauksessa tultiin siihen tulokseen, että kauheat pakopaineet johtuu siitä onnettoman kokoisesta turbosta ja sen syy lienee päästönormeissa. Hiukka isommalla ahtimella oli kuulema koneen pakopaineet laskeneet radikaalisti ja koneen olemus parantunut. Entisellä ahtimella kone oli ollut laiska vetäjä, nyt sinne oli löytynyt eräänlaista terhakkuutta myös kierroksilla. Kone pääsi siis hengittämään paljon paremmin.
Nyt puhuin tuon ylläolevan sellaista asiaa josta itselläni ei ole omakohtaista kokemusta vaan olen rakennusjuttuja seurannut tarkkana sivusta. Pikkuisella selailulla internetin maailmassa näyttänee asian olevan täysin totta.
Maatilallinen Ilomantsin Kuuksenvaarasta.
Samanlainen se on kuin ahtopainemittarikin, kuumemmassa päässä letkua vain on puoli metriä metalliputkea.
Pakopaineet mittaamalla näkee melko hyvin ahtimen mitoituksen. Jos oikein hyvin on, niin pakopaine ei nouse ahtopainetta korkeammaksi. Silloin koneessa on oikeasti vetoja ja kulutus pieni. Yleisempi tapaus on, että liian pienellä ahtimella yritetään mahdottomia. Seurauksena on että ahtopainemittarissa on kivoja lukemia, mutta pakopainetta on vielä reilusti enemmän ja suurin osa saadusta lisätehosta hukkuu pakopaineisiin. Lopputuloksena on jonkin verran lisää tehoa, hirveä lämpökuorma moottorille ja hukattua polttoainetta. Noita on jopa tehdasturboissa. F-130 jälkiasennusturbokin oli niin jännästi mitoitettu, että koneessa oli ilman kuormaakin 0,5 baria ahtoja, eikä se siitä vedossa juuri noussut. Mitenkähän sarjan suunnittelija oli ajatetellut ahtimen riittävän kuormituskessa?
Pakopaineet mittaamalla näkee melko hyvin ahtimen mitoituksen. Jos oikein hyvin on, niin pakopaine ei nouse ahtopainetta korkeammaksi. Silloin koneessa on oikeasti vetoja ja kulutus pieni. Yleisempi tapaus on, että liian pienellä ahtimella yritetään mahdottomia. Seurauksena on että ahtopainemittarissa on kivoja lukemia, mutta pakopainetta on vielä reilusti enemmän ja suurin osa saadusta lisätehosta hukkuu pakopaineisiin. Lopputuloksena on jonkin verran lisää tehoa, hirveä lämpökuorma moottorille ja hukattua polttoainetta. Noita on jopa tehdasturboissa. F-130 jälkiasennusturbokin oli niin jännästi mitoitettu, että koneessa oli ilman kuormaakin 0,5 baria ahtoja, eikä se siitä vedossa juuri noussut. Mitenkähän sarjan suunnittelija oli ajatetellut ahtimen riittävän kuormituskessa?
-
- Nuhvitietäjä
- Viestit: 318
- Liittynyt: 08 Huhti 2007, 19:29
Voi olla että volvo tapauksessa ei vielä pakopaine hirveiksi nouse, ainakin vielä tyhjäkäynnillä turbo pyörii hissukseen. Mutta pitää kokeeksi reikä tökertää ja mitata mitä painetta siellä on jos vedättää. Enkä meinaa nostaa ahtopainetta on 0,2 bar, tiedä sitten miten äkkiä pakopaine pomppaa
- pa_turpeinen
- Nuhvitietäjä
- Viestit: 393
- Liittynyt: 07 Maalis 2010, 07:23
- Konekalustoani: case ih 4230 mx pro -98 valmet 361d -62 comanche bull2 300cc 4x4 -08 ja paljon työlaitteita 50 luvulta 90 luvulle ja lisää haetaan koko ajan
- Paikkakunta: pudasjärvi
Nuffieldmaster kirjoitti:Pakopaineita mitataan viritetyistä koneista lähes aina mutta harvemmin tuotantokoneista.
Pakopaineet ovat tärkeä osa moottorin keston kannalta kun konetta trimmataan.
Työkaveri joka on trimmannut mm. vanhasta bemarista omatekoisella ruiskuvermeellä ja muilla fiksauksilla päälle 700 heppaa kertoi, että mitatessan valtran 6550:sta pakopaineita oli meinannut lentää perseelleen. 2,5 baria oli ollut pakopaineet, kun niiden pitäisi olla suunnilleen samat kuin ahtopaineen. Tämä lisää koneen ja varsinkin kannen kuormaa hirveästi eikä ole turbonkaan kestoa ajatellen paras. Pakopaineen ja ahtopaineen pitäisi olla suhteellisen samanlaisia, pakopaine on yleensä korkeampi ja niiden pitäisi seurata toisiaan samalla tavalla nousulla ja laskulla "käyrän mukaan". Jos pakopaineet nousee liiaksi on turbo vääränlainen koneeseen. Valtran tapauksessa tultiin siihen tulokseen, että kauheat pakopaineet johtuu siitä onnettoman kokoisesta turbosta ja sen syy lienee päästönormeissa. Hiukka isommalla ahtimella oli kuulema koneen pakopaineet laskeneet radikaalisti ja koneen olemus parantunut. Entisellä ahtimella kone oli ollut laiska vetäjä, nyt sinne oli löytynyt eräänlaista terhakkuutta myös kierroksilla. Kone pääsi siis hengittämään paljon paremmin.
Nyt puhuin tuon ylläolevan sellaista asiaa josta itselläni ei ole omakohtaista kokemusta vaan olen rakennusjuttuja seurannut tarkkana sivusta. Pikkuisella selailulla internetin maailmassa näyttänee asian olevan täysin totta.
ja juuri tuosta syystä valmetteihin vaihdetaa jatkuvasti puhaltimia.. 6600 valmetti hyvä esimerkki. vakiotehoinen ja toinen turbo menossa 15 000 tunnin aikana ja yksi moottoriremppa tehty jo
ei riemulla rajaa ku saa leukulla ajaa
- pa_turpeinen
- Nuhvitietäjä
- Viestit: 393
- Liittynyt: 07 Maalis 2010, 07:23
- Konekalustoani: case ih 4230 mx pro -98 valmet 361d -62 comanche bull2 300cc 4x4 -08 ja paljon työlaitteita 50 luvulta 90 luvulle ja lisää haetaan koko ajan
- Paikkakunta: pudasjärvi
nuffield 342 kirjoitti:no nii, minä lisäsin vähäsen sitä ruokintaa, savut ei paljoakaan lisääntyny mutta kierros herkkyys lisäänty. Äänistä ei vielä osaa sanoa kun en ole vetoja antanut. Tuli tuossa mieleen semmonen kysymys, kun tätä syöttöä säätelee niin ei varmaan oisi ahtopaine mittari pahasta. Onko mittaustuloksen kannalta anturin paikalla merkitystä? (onko imusarjassa vai ahto putkessa, kuinka kaukana turbosta ja kuinka kaukana imusarjasta)
ei suurta merkitystä ole kunha et iha turbon kylkee lyö kiinni, ainaki mulla toi halpis mittari alko räpättämään ku pisti iha turboon kiinni, nyt imusarjassa ja ei äännä ku puhallin
ei riemulla rajaa ku saa leukulla ajaa
-
- Nuhvitietäjä
- Viestit: 318
- Liittynyt: 08 Huhti 2007, 19:29
Tuntuu saavan makarooniinkin hyvät sävelet http://www.youtube.com/watch?v=Nw_G3j1N ... re=related" onclick="window.open(this.href);return false;