Leyland and Q cap

Keskustelua Leyland -traktoreista

Valvoja: automies560

mämitääntiedä
Melkoinen nuhvisti
Viestit: 781
Liittynyt: 24 Heinä 2016, 12:42

24 Kesä 2017, 09:41

Löysin netistä tälläisen vuodatuksen ko. hytistä kuukunan vanhoilta sivuilta. On muuten aika tarkka analyysi.

Lattia on alhaalla ja vaihdelaatikon tunneli ylhäällä. Lattian leveys yhdistettynä vaihdelaatikon sauman kohtaan juuri kytkinpolkimen ja jarrupolkimen takana tekee sisäänmenon isoilla esim. turvasaappailla aika temppuiluksi. Saapas ei mahdu pyörähtämään ympäri vaan se on käännettävä sisälle mennessä kärki eteenpäin ihan kuin chapliinilla. Homman viimeistelee penkin etureunan ja kojetaulun väliin jäävät vaihdekepit.

Kaasupoljin on vain semmoinen 10 mm pyörötanko, se kulkee vaihdelaatikon sivua kahnaten ja siinä on päässä pieni mutka sivulle. Se mutka on aivan liian takana jotta sen käyttö olisi mukavaa. Joskus aina saappaan reuna lipsahtaa koukun päältä pois (kun se koko poljin on niin lähellä sitä vaihdelaatikon tunnelia) Jos sillä pitkään ajaa, niin jalka menee kampuraksi varmalla ;-)

Jarrupolkimien päällä on kolmas poljin. Sen pitäisi tasata mekaanisesti jarruvoimat vasemman ja oikean puoleln välillä. Poljinvivut ovat kuitenkin sen verran venkurat ja valmiiksi eri korkeuksilla että tasaustoiminta on lähes mahdoton saavuttaa. Tasaaja on keskipolkimen varteen kiinnitetty pultilla kiinnitetty poikittainen latanpalanen. Kova viilaaminen latassa ja varsinaisten polkimien varien yläpinnoissa on että saa tasaajan toiminnan edes vähän ajatuksen mukaiseksi. Vasemman jarrupolkimen matkaa rajoittaa kaasupolkimen akselin korvakkeen pinnassa oleva tapin/niitin nysä. Onneksi sen saa hiottua pois. Nyt joku kysyy, mikset vähennä vapaaliikettä, no koko systeemissä on kunnolla ilmattuna ja kumit vaihdettuna niin paljon joustoa, että jos viljakärryn meinaa pysäyttää, menee tiukimallekin säädettynä poljin siihen tappiin asti. Tiukemmalle ei voi vetää, sillä kuumana jarrut alkavat laahata herkästi.

Voimanoton kytkimen poljin on kantapäällä painettavaksi tarkoitettu. Sen geometria on semmoinen, että polkimen talla liikkuu painettaessa eteenpäin, jolloin kantapäällä pitää polkea eteenpäin eikä alaspäin, kun jalka kuitenkin on penkin alla-sivulla koukussa. Hommaa ei tee helpommaksi käsikytkin, joka irrotusasennossa säpissä on niin takana, että liike pitää ottaa hartiat edessä ja olkapäästä taaksepäin suunnaten.

Kytkinpoljin on erittäin raskas, ja pitkän kytkinpoljinpäivän, esim. ojamaiden levityksen jälkeen reisilihas on aika turta. Silti kytkin ei aina kytkeydy varmasti vaan jää luistamaan. No, tarkkuudella on satu kestämään tuon 4000 tuntia.

Vilkkukatkaisin on pieni liparevipu kaukana oikealla edessä kojetaulun sivulla, jonne joutuu kurkottelemaan. Aika pian uutena se alkoi reistailemaan koska se liikkuva klinkku kulutti kolon vastinkupariinsa. (Olen kyllä purkanut sitä ja fiksannut aina välillä)

Lämmityslaitteen puhallin on asia sikseen. Kennon teho on varsin mitätön, ja ilmanotto on hytin etuseinästä alhaalta, täsmälleen moottorin takapään korkeudelta, noin 6-8 cm moottorista. Mootorin kuumuutta on yritetty eristää palalla vanerilevyä. Kuitenkin, konepellin ja vanerilevyn reunan välissä on usean sentin rako ilman kumitiivistettä. Pakosarjasta tuleva kuuma puhallus tulee suoraan noin vaaksan päähän lämppärin kennosta. Kennon kautta tulee myös melua sisään. Lämmityslaitteen kennon sivulähdöissä on kumia olevat kulmaletkun palat, mutta puhallus siis jää sinne kojetaulun sisään eikä mene jalkatilaan. Pölynsuodatin on kehno esitys, muovikehyksessä olevaa muoviverkkoa, josta ehkä ruumenet eivät mene läpi. Saman ikäluokan muissa koneissa oli jo tehokkaammat paperisuodattimet hyteissä.

Ovet aukeavat vain noin 90 astetta, koska sivuvalot ottavat vastaan. Ovien aukeamista rajoittavat kumiletkun sisälle pistetyt vaijerinpalat. Toisesta päästä vaijeri on puristettu pehmeähkön pultin sisään, joka kiinnittyy kumityynyn välityksellä hytin etuseinän holkkiin. Toinen pää on haarukalla ja sokalla ovessa kiinni. Vaijerit katkeavat siitä puristetun kohdan juuresta samalla kun letku murtuu palasiksi, taipuilun takia. Ketju kestäisi paljon paremmin. Traktorin nokan ollessa yläviistossa sisään on ängettävä ovea pois tieltä tuuppien. Alamäessä ovea sulkiessa on kurkotettava kauas eteen sormea vaijerin ja etupalkin väliin änkeemällä jotta saa kireästä vaijerista otteen.

Koska kesällä puhaltimesta tulee moottorin hehkumisen avittamaa kuumaa ilmaa, on sivuikkunoiden avaamiseksi raavittava huolellisesti tikulla pöly ja multa pois liukuikkunan ahtaasta urasta. Sama koskee alatakaikkunoita. Sivuikkunoiden pyöreä nuppi, josta siis voi liikuttaa sivuikkunaa, ei pysy alkuperäiskiinnityksellä kiinni.

Lokasuojan sisäpuolen pehmustepolstari on yläkulmastaan vahvistettu alumiinisella L-listalla. Lokasuojan muoto on täys kantti ei mitään pyöristystä. Alaspäin oven reunaa lähtiessään lista on tehty ensin alas 10 cm, sitten vasta viistoon. Se terävä kulma on kyynärpäälle ankara kuoppaisessa maastossa. Samassa paikassa on hytin sivupalkin pulttikiinitys.

Päävaihdevivun pakki - kakkonen - nelonen - asennot ovat parin tuuman päässä kojetaulun takareunasta. On siis varottava rystysiä.

Tasauspyörästön lukon poljin on samalla tavalla laakeroitu kuin toisella puolella kytkin. Kytkeytyminen tapahtuu helposti, mutta irrotus vaatii päisteessä temppuilua että se lompsahtaa ylös taas.

Takaikkunan laakerointi on erikoisilla kaarevilla raudoilla niin kuin auton takaluukussa. Muotoilua ei voi käsittää oikein kun luukun takareuna jää kuitenkin yläasennossakin noin silmän korkeudelle. Pallopäiset ikkunan kaasusylinterit ovat erikoisilla silumiinipuolikkailla päistään lukitut: leveäkantainen kuusiokoloruuvi puristaa kyllä palat yhteen, mutta löystyivät jatkuvasti. Lujasti kiristäminen ei ole helppoa, sillä kuusiokoloavaimen reikä on noin 3-4 mm:n avaimelle...

Nostolaitteen päävipu siirtyy traktorin rytkiessä jatkuvan pumppauksen kohtaan, sillä kaaren alapintaan tehty kolo on pieni ja jousen painama kitkakumipala kuluu parissa vuodessa niin tasaiseksi, ettei se enää "tartu" kaaren loveen. (Jatkuvan pumppauksen taakse noin 2 cm) Homman voi avittaa sähkömiehen ns. "persreiällä" , jonka muovilaatu on sopivan kovaa ja muoto puolipyöreä päälipuolelta.

Kattoluukun saranointi on herkkä ruostumiselle, meillä oli varmaan tullut kansilastina ja saranat olivat valmiiksi jumiruosteessa. No, eipähän meillä ajeta jäällä traktorilla...Valitettavampi ongelma on kattoluukun huono sovitus, koska kovemmalla sateella alkaa tippua vettä just kuskin päälle. Tip. Tip.

Peilit on laakeroitu erityisella jousikuormitteisella laakeroinnilla, jossa on auki-asennossa lovi ja sitten kiini lasia vasten. Se jousi ei riitä pitämään vartta oikeassa asennossa, kun rekka ajaa vastaan ohi, ja peili läpsähtää ikkunaa vasten. Homma on avitettava klemmarilla, joka estää liikkeen nykämän yli muuten kuin väkisin, esim. puuhun törmätessä.

Vaikka hytti on kapea pyörien kohdalta, jää pienellä raidevälillä hytin palkkien ja 16.9-34 pyörän väliin erittäin vähän tilaa. Kerää kuraa.

Hytin takakiinnikkeet ovat seuraavanlaiset: Taka-akselin päällä on pitkillä pulteilla akseliin kiinnitetty taso, johon on hitsattu kolmelta sivulta pysty latat, niin kuin yhtä seinää vajaa laari. edestä, avoimesta aukosta työntyy hytin alapitkittäispalkki taaksepäin, ja päässä on lenkkimäinen korvake, jonka sisässä kumityyny. Laatikon läpi sivuttain kumityynyn läpi menee pultti, joka lukitsee sen kumityynysilmän sinne laatikkoon. Se laatikko menee vaan savea täyteen, savi kuivuu sinne ja taas uutta savea, ja hytti alkaa maata sen saven päällä ja sitten alkaa kovempi kolina. Vaikka ei olisi saveakaan, ei kumityynyä pidä mikään oikein keskellä, vaan kumityynyn ympärillä oleva korvake alkaa hakata traktorin ollessa vinossa jompaankumpaan laatikon reunaan (välystä on vain noin sentti) Tässä hytissä on vaan totuttava siihen tömps - tumps klonk klonk klonk ääneen epätasaisella ajettaessa.

Sitten sokerina pohjalla: sähköt tulevat käynnistysmoottorin kohdalta kytkinkotelon sivua pitkin hytin alle. Siellä on kumiliitin. Siitä lähtee johdot sekä kojetaulun alle että hytin takaosan kautta kiertäen tuulilasin yläpuolella olevan muovilärpäkkeen alle. Muovilärpäkkeen sivussa on muovisia kytkimiä lasinpyyhkimelle, pesurille, lämmityslaitteen puhaltimelle, työvaloille, valonvaihtimelle, ajovalokatkaisijalle ja sisävalolle.
Koko traktorissa on yksi sulake ja se on sivuvaloille, siellä katon ylärisukasassa. Kaikki muut johdot kulkevat siitä hytin ja rungon välistä sekavana teipattuna klönttinä, joka hankautuukin hytin heiluessa puhki ja sitten kipinä lyökin jo runkoon.

Yllämainitun katossa olevan muovilärpäkkeen sivulla olevat kytkimet ovat mallia "Morris / Austin" , ja niissä on muovikotelo, jonka pohjassa tulee lattaliittimen johdin läpi muovikotelon pohjaan, puolipyöreän nastan muotoisena. Pohjalla liukuu nastojen päällä kuparinen liuku, jota liikutellaan katkaisimen keinussa olevalla muovitikulla. Katkaisija on täysin purettavissa, ja tarpeen onkin, koska ne nastat kuluvat nopeasti tasaiseksi, ja kosketus jää ensin heikoksi ja lopulta se koko kytkimen pohja ja se tikku lämpenee ja sitten alkaa pehmittää muovia ja kohta huomaamme katkaisimen olevan kuumaa kumimaista muovia eikä esim. työvaloja saakaan pois päältä.... ;-)

Sitten niille, jotka eivät vielä ole alkaneet fleimaamaan tämän tarinan vastinetta, korostaisin, että monet tämän jutun kohdista on korjattu synkro-malleissa ja lopulta Sekura - ohjaamossa. Eli homman logiikka on, mitä sitten menivät hyvää parantamaan ? ;-)
naffield
Proto suunnittelija
Viestit: 173
Liittynyt: 15 Huhti 2010, 17:32
Konekalustoani: Leyland 272,472, Zetor 9540, Zetor proxima power, Zetor 9145
NLCF r.y jäsen Nro: 379
Paikkakunta: Kärsämäki

25 Kesä 2017, 06:49

Ja joku vielä kehtaa leukkua moittia :lol: :lol:
Fantom
Mini -nuhvisti
Viestit: 4
Liittynyt: 29 Heinä 2018, 05:34

24 Syys 2018, 05:02

Kyllä täytyy sen verran mainita, että kun nyt muutaman kuukauden on 262 ollut ja siinä on tommonen Q-koppi, niin kyllä se meikäläisen (harrastus) hommissa on ollut suorastaan juhlallinen ylellisyys. Yleensä ollut tratkorit mallia avo, tai sitten jotain itsetehtyjä ohjaamoja (jostain trukin ohjaamosta oli aikoinaan taavetin päälle tehty), niin onhan toi Q ihan oikea ohjaamo jo. Siellä ei katossakaan tällä hetkellä ole vielä pehmusteita, mutta ei siellä mitenkään kova melu ole, kun vertaa niihin omatekoisiin versioihin.. Kai nyt sitten myöhemmin on tullut parempia, mutta oman aikakautensa ohjaamoksi mielestäni melkoisen onnistunut... Koko traktorikin vaikuttaa hyvälle ja se on näppärä ja kevyt. Ei mulla nelitonnista ole ainakaan vielä ikävä ollut. :D :D
Avatar
nuhvi63
Mr. Lordi Nuffield
Viestit: 3967
Liittynyt: 29 Maalis 2007, 10:31
Konekalustoani: Lukee tuossa vasemmalla...
NLCF r.y jäsen Nro: 12
Paikkakunta: YLÄMAA

24 Syys 2018, 20:20

Tämän kun kerrot Masipalstalla niin alkaa vastustajia löytymään :lol:
Nuffield Univ.3 -59,Nuffield Univ..4 -60, Nuffield 460 KKK-63, Nuffield 460+UkkoMestari 3 -63, Leukut 384 -71, 270 -73, 285 - 75, Ford 5610 -87
Tunturit Pappa, Super Sport, Tiger. Subaru avolava kottikärryinä.
Fantom
Mini -nuhvisti
Viestit: 4
Liittynyt: 29 Heinä 2018, 05:34

25 Syys 2018, 05:43

:lol: :lol:
Vastaa Viestiin