262:n Jarruputkessa tukos?

[patsaan grilli]

Olisko mahdollista että vasemman jarrun putkessa olis tukos? Tänään vaihdoin uuden paisuttimen vasemmalle, (molemmat jarrut olivat pöydällä) ylä ja alasylinterit on vaihdeltu paikoillaan ristiin mutta vasemman jarrun paluuliike on edelleen erittäin hidas. Kun jarrua poleksii vasen puoli jää junttuun, mutta aukeaa pienen hetken kuluttua, käsijarrun kanssa ei tätä tapahdu, samoin kun rekkarin kanssa alapuolelta vääntäen jarrut päälle, niin ne irtoaa. Tukoshan siellä oli, nyt pelittää.

[jusape]

Autopuolella on muutamiakin tapauksia tullut eteen, että jarruletkussa on hämminkiä. Joko sisäpuolen kummia irti tai jotain turpoamista, että jarrut toimii kyllä, jarruttaa hyvin, mut irrottaa vasta useiden sekuntien kuluttua.
Myös tullut tapauksia eteen, että letkussa/putken vähän litistyneen mutkan paikkeilla on sellainen merkillinen hiton sitkeä useankin sentin mittainen hyytelöpaakku, joka tukkii paluunesteen kulkua - tämä jarrunesteiden vaihtamattomuuden syytä ......
Samaa on tullut eteen peräkärryn kippiletkun kanssa, että kippi nousee hyvin kyllä, mut alas ei tule kuin letkun kärrynpäästä kierteistä löysäämällä, öljyä pois päästäen ......

[patsaan grilli]

Autopuolella on muutamiakin tapauksia tullut eteen, että jarruletkussa on hämminkiä. Joko sisäpuolen kummia irti tai jotain turpoamista, että jarrut toimii kyllä, jarruttaa hyvin, mut irrottaa vasta useiden sekuntien kuluttua.
Myös tullut tapauksia eteen, että letkussa/putken vähän litistyneen mutkan paikkeilla on sellainen merkillinen hiton sitkeä useankin sentin mittainen hyytelöpaakku, joka tukkii paluunesteen kulkua - tämä jarrunesteiden vaihtamattomuuden syytä ......
Samaa on tullut eteen peräkärryn kippiletkun kanssa, että kippi nousee hyvin kyllä, mut alas ei tule kuin letkun kärrynpäästä kierteistä löysäämällä, öljyä pois päästäen ......

Kiitos! Sen perkaleen painekytkimenkin irroitin joku päivä sitten, se pelitti, ja laskin paineilmaa kytkimen jälkeen putkeen, panjoliittimen päästä tuli hieman sumua mutta erittäin vähän. Huomenissa täytyy mennä taas Leilan alle hiukan raplaamaan josko irtois.

[jusape]

Jaa niin ..... Tulipa mieleen yks melko tuore tapaus vielä, nämä alta vuoden sisään molemmat, samassa autossa ...... Yhes jtn -98 eskortti, toinen etujarru ei toiminut. Vaihtoivat satulan, ei silti toimi.... Sitten pääsylkky uusiksi, ei edelleenkään toimi.....
No, letku uusiksi ja kas.... toimii .... Tukos siis jarruletkussa, eikä päästänyt painetta satulaan.......
No, meni puolvuotta, biili oli silloin mulla laitettavana, sama juttu toispuolella autoa, ei etujarrua laisinkaan..... Entisistä puheista osasin arvella vikaa sitten heti, jarruletkussa tukos sielläkin ...... Eikä varmaan mistään muusta johtuvainen kuin paskaisista vaihtamattomista nesteistä .......

[patsaan grilli]

Aamulla painekytkimen jälkeien liitos auki, ja letkun panjoliitin auki sekä paineilmaa perässä, ei tullu ilma kunnolla läpi, sen jälkeen letku irti putkesta, ilma kulki hienosti, letku tukossa kuin potilaan pers.... Ei ole Marjakankaalla uusia letkuja varastossa. kierre päältä 9,3mm nousu vajaan millin. Oisko tietoo?

[nuhvi63]

Hyvinvarustettuun autotarvikeliikkeeseen sen vanhan kanssa, luulis löytyvän.
Tai: http://www.brittiosa.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Joonas Potkonen]

Leypart 040 0663734, tänään tuli sieltä niinkin erikoinen paketti kuin hieno alkuperäinen tarra jossa teksti "Marshall drivers do it in the fields" ym. tavaraa. Netistä ei maha moisia löytyä mistään, nuo ihan orginaalikamaa

[jusape]

Ilmeisen ulkokierre letkussa kyseessä ? Mitta viittaisi 3/8UNF kierteeseen. Hyvin yleinen -60 - 90 luvun jenkkiautojen etujarruletkuissa tuollainen kierre, ja yleensä niissä on myös banjoliitintyyppinen ( satulan puoleinen ) toinen pää. Noin niinku ensiapuna jos kiire on .....

[patsaan grilli]

Kiitti. turvauduin t:mi leypart. Kyselin aiemmin takalanan käyttöä etukuormaimen yhteydessä, asia selvä että takalanalla sekä etukuormaimella on omat venttiilohkot, ja ottavat paineen kippilinjasta, ja kun käyttäisin nostovarsia niin venttiilillä suletaan kippilinja silloin nostovarret nousevat, mutta ei tietenkään lanan hydraulitoiminnot pelaa, kun avataan venttiili jälleen niin laskevatko nostovarret vai kestävätkö ylhäällä kun käyttelen lanan kääntöä tai etukuormainta. Vai tarviinko etukuormaimelle ja lanalle oman pumpun sekä tankin?

[Joonas Potkonen]

Neuvoisin, mutta en käsitä selitystä hydejärjestelmäsi kytkennöistä.

Jos siis ulkoisille venttiililohkoille otetaan paine traktorin kippiliittimestä kokoaikaisesti pumppaamalla ulkoisille toimilaitteille tippuu työkone alas sitä myöten mitä enempi koneessa on sisäisiä vuotoja. Itsessään venttiilistö on rakennettu niin, että nostolaite jää pitopiirin piiriin eli toimilaite ei rätskähdä puota kerralla alas, mutta useimmiten varsinkin asennonsäädöllisissä nostolaitteissa (Joka 262:ssa on tehtaan jäljiltä) täytösventtiili vuotaa eriasteisin nopeuksin.

[patsaan grilli]

Kippiliittimen letku lähtee repun oikeasta alalaidasta, se on kiinni banjoliittimellä, liittimen kiinnitysruuviin on juotettu putkenpätkä, jonka jälkeen on sulkuvenu, venulta lähtee paineputki etukuormaimen lohkolle ja lohkolta paluu repun täyttökorkille. Aikomus olis laittaa paineputkeen T-haara, ja siitä takalanan lohkolle terän käännölle sekä rungon käännölle putki, ja paluu lohkolta repun täyttökorkille. Paine ohjataan em. lohkoille kippiliittimeen liitetyn sulkuvenun kautta, ja nostolaitetta käyteään saman sulkuvenun avulla tietenkin sulkemalla linja ulkoisille lohkoille. Minua kiinnostaa että kestääkö takalana ylhäällä jos käyttelen etukuormainta. Raattori on ollu minulla reilu pari viikkoa enkä tiedä sen tapoja ja ominaisuuksia. Raattorikokemukset on Super Major vm 64 3,5 vuotta johon olen rakentanut ulkoisen hydrauliikan siivapyöräakselin kautta, oli aikaisemmin salaojakoneessa hydraulipumppuna sillä käyttelen lanan hydrauliikkaa, sekä halkorässiä, majorissa kun ei nostolaitteet kestä ylhäällä jollei ole kippilaitteen venttiili päällä. Mutta eihän sitä tiedä ellei kokeile.

[Joonas Potkonen]

kokeile nosta lana ylös ja sammuta traktori. kun käytät ulkopuolista hydrauliikkaa niin tilanne on sama. nostolaitteen laskunopeus sammuttaessa on sama.

miksi ei laittaisi ek venttiiliin sarjaliitäntänippaa ja sen perään lisälohkoa perälevylle?

miksi kippilinjassa on vielä erikseen hana ennen ek lohkoa?

[Leukkumies]

miksi kippilinjassa on vielä erikseen hana ennen ek lohkoa?

Varmaan siksi että pystyy halutessaan käyttämään kippiliitintä normaalisti, laittamalla kuormaajan linjassa olevan hanan kiinni.

[patsaan grilli]

Kuten mainitsin, raattorikokemusta vähän ja leukkukokemusta vieläkin vähemmän, kahtokaas se paine on otettu kippilinjasta banjoliittimen jälkeen, ja venulla varmaan suljetaan kippilinja jossa ek:n lohko toimii tavallaan lukkoventiilinä, jotta voi käyttää nostovarsia kun kuormain ei ole käytössä? Leukku on vielä tallilla, jahka milloin "ruohonleikkaajapostinkantajat" tuova uudet avonaiset jarruletkut, ja saan ne alle niin pääsen kokeilemaan muutenkin konetta, sitten kommentoin niistä asioista. Kiitos asiallisesta keskustelusta ja vinkeistä. PALLAILLAAN!

[Kerkänmatti]

Minäkin olen pohtinut tätä selostusta että miksi pitää olla sulkuventtiili kippilinjassa.

Pitää kysyä että onko koneessa olemassa/kunnossa alkuperäinen vipu, josta käytetään kippiä? Kun kuulostaa nyt siltä että kippiliittimeen tulee jatkuvasti paine eikä nostolaitetta saa toimimaan muuten kuin sulkemalla se venttiili?

Onhan noihin paljon asennettu lisälohkoja juuri niin että kippilinjasta paine ja repun kanteen paluu, mutta lisälohko otetaan silloin kyllä normaalisti käyttöön ihan alkuperäisestä kippivivusta eikä mitään hanoja tarvitse käännellä.
Ja nostolaitteet toimivat aina kun kippiliittimeen ei ajeta painetta.
Tuo nostolaitteen ylhäällä pysyminen onkin edellä jo selitetty.

Kuvat auttaisivat meitä hahmottamaan paremmin tuota kytkentää. Sen verran kyllä voin opastaa, että kahta erillistä lohkoa ei voi kytkeä t-haaran kautta rinnakkain. Lohkohan kiertää vapaasti läpi silloin kun vipuja ei käytetä, eli tuosta seuraisi se ettei kumpikaan lisälaite saa painetta. Se sulkuventtiili pitäisi tuossa tapauksessa vaihtaa 3-tie tyyppiseksi.

Lohkot on laitettava tosiaan sarjanipalla peräkkäin, mutta ehkä tässä tapauksessa olisi parempi käyttää sellaista yhtä lohkoa, jossa on riittävän monta karaa eli käyttövipua kaikille tarvittaville toiminnoille. Millainen se etukuormaajan venttiili nykyisellään on? Oliko kuormaajassa kauhan kääntö hydraulinen?