Nuffield 460 T.Syvänen kaivuri

Menossa olevat ja valmistuneet Nuffield ja Leyland traktoriprojektiblogit

Valvoja: automies560

NuhviOnKone
Kolmos -nuffisti
Viestit: 18
Liittynyt: 15 Tammi 2018, 22:17
Konekalustoani: Nuffield 460 Loimaan kuokalla
NLCF r.y jäsen Nro: 1234

05 Huhti 2018, 21:22

OSA 1. HISTORIA vuonna pipo

Tästä alkaa tarina Kaivurista. Samanlaista ei tältä palstalta löydy.

Kaikki alkoi vuonna 1962. Kuolemanjärveltä evakoksi ryssien alta joutuneen ja sittemmin lounais Suomeen perustetun tilan isännän poika isänsä kanssa osti Nuffield 460 traktorin. Sillä tehtiin tilan töitä, silloisen Steyerin kaverina. Tila oli isommasta tilasta lohkottu yksinäistila, siihen aikaan ei kaikkia laitamaiden peltoja pystytty edes viljelemään, joten ojituksissa oli puutteita ja siten kaivuutarvetta paljon. Isäntä oli sen verran tuttu loimaalaisen hevosenkengittäjä T. Syväsen kanssa että rohkeni kysyä voiko Nuffieldista tehdä kaivurin omiiin kaivuutöihin että myös sivuansioitakin varten. Oli nimittäin puskaradion kautta tieto kulkenut että Syvänen rakentelee traktorien päälle kaivinkoneita.

Tiettävästi tämän tarinan kaivuri on rakennettu isännän oman traktorin päälle 1964. Vain pari vuotta myöhemmin T. Syväsen firma teki läpimurtonsa silloisen TVH:n merkittävänä konetoimittajana. Kaivuukoneisto Teuvo Syväsellä oli aikaansa edellä , näppärä ja täysin hydraulisesti toimiva kääntöä myöten, ei siis sen ajan riukuvammaksen tai vielä 70 luvulla ARA:n massiivisia ja säiliöiltään pitkänokkaisia ja kömpelöitä vaijerihärpäkkeitä. Syvänen oli ottanut vaikutteita silloisista amerikkalaiskoneista eikä niinkään lähtenyt matkimaan mitä muut Suomessa tekivät.

Alla olevassa linkissä (http://www.lannencenter.." onclick="window.open(this.href);return false;.) on tarinaa 1966 eteenpäin myydyistä James kaivureista ja Teuvo Syväsestä. Alla olevan (projekti) kuvan viimeiset 30 vuotta liiterissä seissyt kone on pari vuotta artikkelin Jameksia aiemmin valmistettu. Olisiko peräti yksi niistä harvoista "referensseistä" joiden avulla Syväsen TVH kaupat sittemmin 1966 syntyivät ?

http://www.lannencenter.com/upload/leht ... 0_2016.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

T.Syväsen koneita on säilynyt tähän päivään asti vähän.Liekö valmistusmäärien pienuus vaiko että niitä myytiin yksityisille suhteellisen vähän ja silloinen TVH ajoi koneet suurimmin osin loppuun ja joutuivat sittemmin romuksi ?

tarina jatkuu myöhemmin OSA 2 HERÄTYS syväunesta
Liitteet
460.jpg
Viimeksi muokannut NuhviOnKone, 06 Huhti 2018, 22:43. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
kolmetonnine
Mr. Lordi Nuffield
Viestit: 1512
Liittynyt: 12 Elo 2012, 12:20

06 Huhti 2018, 19:42

Hyvä juttu, lisää tälläisiä. :)
NuhviOnKone
Kolmos -nuffisti
Viestit: 18
Liittynyt: 15 Tammi 2018, 22:17
Konekalustoani: Nuffield 460 Loimaan kuokalla
NLCF r.y jäsen Nro: 1234

06 Huhti 2018, 21:09

OSA 2. HERÄTYS syväunesta

Kirjoittaja ja nykyinen omistaja pääsi tutustumaan koneseen kolmisen vuotta sitten. Oli isännän pikku kaivuuhomma johon tarvittiin kaivuria. Silloinen omistaja 85 v. isäntä ei tohtinut soitella kylän 60 EUR + alvi miehille jotka olisi tulleet hoitamaan homman tunnissa tai kahdessa. Ellei heti huomenna, niin ainakin kuukauden, kahden kuluessa. Tai jos ei tänä vuonna niin ensi vuonna, ehkä.

Joten kirjoittaja sai toimeksiannon herätellä nuffi/syvänen heti töihin. Akku oli paikallaan, mutta tyhjä. Ei kun irti ja lataamaan, mutta melko pian kävi ilmi että hiljaista on, kaikki muumit ei ole enää kotona. Tai paremminkin , yhtään muumia ei ollut enää laaksossa, eli pilalla koko akku. Tyhjentynyt , syväpurkautunut, ja jäätynyt kukaties montako talvea.
No, ei se mitään , laina-akkua Claas puimurista jota ei alkukesällä tarvita.
No nyt pyörii iloisesti, vaan ei lähde tulille.

Tutkimaan onko polttoainehana auki , sillä tuoretta polttoainetta oli tankkiin lisätty jo aiemmin. Hana on auki. No tutkimaan tuleeko ainetta suodattimille asti jos käsipumpulla pumppaa, Kyllä tulee. No tuleeko ruiskupumpulle asti jos ilmaruuvin avaa. Luultavammin se kuluneimman näköinen, ja vot, sieltähän tulee ainetta kyllä. No tuleeko ainetta suutinputkista jos löysaa liittimen ja starttaa. Ei tule, ei.
Pakkosyöttönappia painamaan, ei liiku mihinkään, ei edes vaikka meisselillä koputtaisi. Jumissa. Käsikaasu täysille ja starttaamaan, edelleenkään ei tule ainetta suutinputkelle asti.
Ilta alkaa jo hämärtää, pare mennä emännän kainaloon miettimään mitä loppuillasta tai huomenna tekisi. Siis mitä muuta kuin Sitä.
Illalla tuli vielä etsittyä netistä ohjeita ja suunnilleen löytyi ohjetta näin: "Diesel ruiskutuspumpun korjaaminen ja säätäminen edellyttää lukuisia erikoistyökaluja sekä mittalaitteita joten on syytä jättää erikoiskorjaamon tehtäväksi"
Onneksi aamun tullen tuo lainausmerkkien kommentti oli jo tyystin unohtunut, sillä luja on usko siihen että kaiken pystyy yhä itse korjaamaan johon ei tarvita tietokonetta tai ODB lukijaa.

Rohkeasti irrottamaan syöttöpumppua, ihan helppo juttu , 6-7 pulttia ja polttoaineputket. Vartin homma siis. Paitsi se neljäs pultti syöttöpumpun takana , siihen meni jotain pari tuntia lisää, kun ei ollut sopivia 1/4" työkaluja, 1/2" oli kyllä mutta ne ei mahdu! Siis juuri siinä isossa kasassa työkaluja joista emäntä kaiken aikaa natisee kaikkien rahojen menneen hukkaan työkaluihin "joita ei mihinkään tartte" . Eikä yhtään auttaneet vastapuheet keittiön yläkaappien kymmenistä tupperwarepurkeista "joita ei mihinkään tartte"
Ei kun naama mutrulla takaisin talliin ja ottamaan syöttöpumppu auki, ja kovin kuivaa oli, ja ruostetta. Siksi pakkosyöttö ja keskipako sääto olivat jumissa. Kuoren ruuveista päätellen oljyä pitäs olla sisällä , on ikään kuin täyttö ja tyhjennysruuvit. Isäntä (ent. omistaja) sanoi ettei siellä mitään öljyjä ole , "ikinä en oo mittään lissäilly"
No mutta, netistä katsoen,öljyä siellä kaiketi pitäs olla tiraus. Ei kun osien ruostetta putsaamaan, pari laakeria vaihtoon , tiivisteitä yms. sitten kasaan ja takas kiinni.Öljyä sekaan jotain desi pari . Elementteihin ja niiden säätöihin ei koskettu.

Ilmaamisen ja pienen veivaamisen jälkeen moottori lähti tulille !
Ja kävi kaiken lisäksi aika nätisti.

seuraavaksi OSA 3. LIIKKEELLELÄHTÖ
NuhviOnKone
Kolmos -nuffisti
Viestit: 18
Liittynyt: 15 Tammi 2018, 22:17
Konekalustoani: Nuffield 460 Loimaan kuokalla
NLCF r.y jäsen Nro: 1234

05 Touko 2018, 20:58

OSA 3. LIIKKEELLELÄHTÖ

No niin , nyt on suurimmat liikkumisen vaikeudet selätetty, kone käy jo, ja on aika lähteä liikkeelle hoitamaan se homma. Pariovet vaan auki ja ulos. Vaan vastoinkäymiset sen kun jatkuvat. Tallin ovet ei aukea, liiteri lienee vuosien kuluessa painunut alemmas ja maa ottaa oviin siinä määrin että jos vetää väkisin, hapero ovi hajoaa tai nousee pois saranoiltaan. Joten lapiota hakemaan ja kaivamaan ovien alle tarvittava tila.

Sesam , ovet aukenevat , nuffi käyntiin ja uusi yritys. Kaivuukoneisto tuntuu toimivan (liikkuvan),puomit suppuun. Vaan sitten käy ilmi ettei se mahdu matalasta liiteristä puomi supussa ulos, ottaa kattorakenteiden poikkihirsiin kiinni , ja oviaukkokin on matala. No, helppo juttu, puomi pitkälleen matalaksi ja eteenpäin. On vaan kovin kevyt nokka,ei pysty lainkaan ohjaamaan. No eteenpäin ja jarruillako sitten kääntely. Pian selviää tosiseikka että vanhoissa huoltamattomissa nuffeissa jarrut on komeasti kyllä ,isot rummut ja kaikki näkyvissä, ne on siis oikeasti olemassa mutta ne ei vaan jarruta. Minuutin tuumailu, sen verran kokematon kaivuumies että sen kesti hoksata että kauhalla voi konetta työntää kun pitää puomin tarpeeksi pitkänä ja matalana.

No nyt päästy nuffin kanssa pitkästä aikaa auringonottoon. Puomi pystyyn, ja menoksi. Toinen eturengas huolestuttavan tyhjä kun etupäähän tulee painoa, pääseekö edes konehallille asti kompressorin ääreen ? No puomia hieman taakse jottei eturengas hajoa, ja linkuttaen hallille päin. Jostain kuuluu ajaessa klik klik klik… Hallilla ilmaa renkaisiin ja se klik klik osoittautuu ääneksi joka tulee haljenneesta takavanteesta, useita pitkiä pakoja muttereiden alueella. Toine puoli ehjä mutta kiero liki 10 cm. Sivukaivuuliikkeessä tainnut jäädä kantoa tai kiveä vasten. Aika ohutta ”peltiä” nuo nuffin alkuperäis vanteiden keskiöt. Auringonpaisteessa paljastuu monestakin kohtaa että paikalla on monesti käynyt luokaton hitsari, Kemppi ja puikko. Alkuperäinen etuakselikin on vahvistettu teräspalkilla. Öljyä tihkuu monestakin paikkaa , pahin vuoto käyttö venttiilistössä. Vanha isäntä muisti että se olikin ongelma viimeisinä kaivuuvuosina, oli rakentanut peltikaukalon alle. Tiivisteitä kun ei enää Syväseltä saanut firma ja koneet oli tyystin muuttuneet. Kysymään notta tuoko öljy sitten kaadetaan takaisin säiliöön ,mutta kaukalo isännän mukaan olikin asennettu lähinnä siksi ettei nahkasaappaat pehmene alle….Nääs kun tiputteli liikaa öljyä varpaille koko ajan.

No, ei tässä jouda kaikkia vikoja korjaamaan joten kumisaappaat jalkaan , ja viimein päästään tekemään se kaivuuhomma. Pientä totuttelua nelivipusysteemiin , ennenkin on sellaista kaivuria käytetty mutta tässä on vivut eri järjestyksessä ja ei aluksi tahdo sujua millään. Työn touhussa ilmenee uusi vika, kunnolla lämmettyään kone alkaa itsekseen nostaa kierroksia, kaivuuliike tai sammutinapista nykäisy palauttaa alas. Eli syöttöpumppu ei sittenkään ole säädöissään tai sitten se purettu ja putsattu keskipakosäätö toimii väärin. Jos ei vahdi ryntää vähitellen täysille ja kenties ryntää lisäksi ylikierroksillekin, sitä ei kannattane antaa vanhalle koneelle tapahtua, kilahtaa luultavasti palasiksi koko kone.

Kaivuuhomma saadaan viimeinkin tehtyä ja hiljaa käy mielessä olisiko ollut sittenkin viisaampi soittaa paikalle se kylän kuudenkympin plus alvi mies hoitamaan homma. Isäntä oli kovasti tyytyväinen, joten ei mietteitä kylän kaivajasta tohtinut virkata ääneen.

Nuffi takaisin talliin odottamaan tulevaa. Sellainen tunne jäi mieleen kytemään että kyllä tuosta vielä toimivan kivenpyörittäjän saisi. Mutta omaksi pitäisi kyllä ensin saada.

seuraavaksi OSA 4. TAISTELU OMISTUKSESTA
NuhviOnKone
Kolmos -nuffisti
Viestit: 18
Liittynyt: 15 Tammi 2018, 22:17
Konekalustoani: Nuffield 460 Loimaan kuokalla
NLCF r.y jäsen Nro: 1234

05 Touko 2018, 23:48

seuraavaksi OSA 4. TAISTELU OMISTUKSESTA

Kello käy vääjäämättä eteenpäin ja Aurajoessa vettä on jo melkoisesti tällä välin virrannut. Kesällä 2016 Nuffieldin alkuperäinen omistaja , jo 87 v. vanha isäntä sairastuu. Huonovointisuutta jo keväästä lähtien , lääkäriin ei mene , ei sitten millään. Puheet ei tehoa. Kyllä se tästä sanoo. Kesän yli sinnitellään jotenkin, syksyllä jo niin huonossa kunnossa ettei tolpillaan tahdo pysyä ambulanssikin saatiin paikalle kerran , mutta eivät huolineet kyytiin kun isäntä sai sanotuksi ”kyllä se tästä”

Viimein pääsi sairaalaan loppusyksystä ja asiat olivat jo huonolla mallilla. Lääkärit oli kai luovuttaneet , ja potilas siirrettiin saattohoitoon terveyskeskuksen vuodeosastolle . Mies joka oli selvinnyt ryssien vainoilta ja monesta muustakin pinteestä joutuu lopulta antautumaan pienten solujen hallitsemattomiin muutoksiin. Diagnoosia ei koskaan kerrottu mutta mitä ilmeisimmin vakava ja aggressiivinen ruokatorven / vatsan syöpä. Karmeaa katsoa kun läheinen tuttava hiipuu hiljalleen pois. Hautajaisissa vain kourallinen ihmisiä, eikä pidetty edes muistotilaisuutta. Vähiin oli käyneen miehen läheiset.

Sittemmin käy ilmi ettei perillisiä ole, eikä ilmeisesti ole tehty mitään järjestelyitä omaisuuden suhteen. Koko omaisuus ajautuu Suom.en Va.ltiolle ! S.i.pilä kiittää sillä useampi sata tuhatta euroa on kertynyt. Miehen 70 vuoden työt ja säästöt , sillähän pyörittää sote uudistusta jo useamman tunnin ajan , tai ehkä koko päivän verran ? Kornia on vain se että soten alkuperäinen tarkoitus kai oli helpottaa hoitoon pääsyä , tämäkin vainaja kuten moni muukin ehti jo menehtyä ennen uudistuksen valmistumista .Tätä menoa koko sotea ei enää tarvita kun kohta kaikki sitä eniten tarvitsijat ovat nukkuneet pois.

Jonkun ajan päästä astuu kuvaan valtion asettama pesänhoitaja. Hän on tarkka selustastaan , kaikki omaisuus pitää myydä julkisen esille panon kautta eli käytännössä tarjousten perusteella netissä. Tarinan pääesiintyjä Nuffield ei mahdu merkittävimpien kohteiden listalle vaan saa arvion ”romurautaa”.

Kirjoittaja kauhistuu Nuffieldi romurauta arviosta ja yrittää eri tavoin saada sitä ostetuksi. Vai kohtaako nuffi loppunsa romuhessun käsissä ja paaliksi muuttuu. Teräksestä sinut on tehty ja teräkseksi sinun pitää jälleen tulevan. Ei sovi mitkään ehdotukset pesänhoitajalle. Viimein , noin 9 kk hautajaisten jälkeen kirjoittaja saa sähköpostitse käsiinsä kauppakirjan jossa lukee kaupan kohde Nuffield traktorikaivuri ja kommentit ”myydään varaosiksi, ei takuuta ” ja myyjänä Suomen Valtio oik. om. xx. Arvelen ettei kovin monella Nuffin omistajalla ole myyjänä Suomen Valtio ?

Lasku maksettu ja tulee vaihtelevat tunteet, mitä on nyt taas tullut ostettua ? Vahva tunne on notta kaikki aiemmat vastoinkäymiset Nuffin suhteen eivät jää viimeisiksi eli niitä on lisää myös edessäpäin. Tarina jatkuu.

seuraavaksi OSA 5. MOPO LÄHTEE KÄSISTÄ
Vastaa Viestiin