Osa jutunjuuresta onkin siinä, että traktoin käyttötunnit ovat nykyään hieman erilaiset. Tasaviralaturilla on varmaan pärjätty, koska kone on pyörinyt tasaisesti aamusta iltaan. Nyt Nuhvit ja Majorit ym ikäänkuin katselevat "kättensä" töitä ja käyttötunnit ovat pienemmät.
Pakkasaikaan moottorin päällä oli joillakin myös suojapeitto. Niinkuin loimi. Niitä valmistettiin suojaamaan jäähdytintä, akkuja ym ajoviimalta.
Nuhvin akku
Valvoja: automies560
Edellisiin kirjoituksiin voin lisätä,että ennen traktoreissa oli valoja säästeliäästi:Äärivalot lokasuojissa,kaksi ajovaloa ja yksi työvalo ja niihin tasavirtalaturi juuri riittää,mikäli ajoa on todellakin lähes täysiä päiviä tai ajetaan päivällä ja ilman valoja.Entisöidyllä avomallin Nuffilla kyllä pärjää tasavirtalaturillakin jos välttää turhia sammutteluja ja valojen käyttöä.Nykyiset akut kuitenkin ovat parantuneet entisistä ajoista huomattavasti:käynnistysvirta on lisääntynyt ja itsepurkautuminen lähes hävinnyt olemattomiin.
3DL -60,4DM-61
Ei taida tulla monellekaan mieleen, että noita tasavirtalatureita on ollut aikoinaan autoissakin "niin maan perusteellisesti"! Aamulla ulkoa pihalta ilman lämmittimiä käyntiin, ajettiin töihin, seisoi ulkona päivän ilman lisälämmittimiä, illalla taas kotiin jne. Ja valoja käytettiin ja lämppärin puhallinta jne. Olipa lisä- ja ojavalojakin nokalla jne. Ei siinä mitään ongelmia ollut. Hyvä, että autopuolella ei esim. MR-tarkastuksessa hyväksytä vaihtovirtalaturia tavallisen tilalle, on se melkoinen tyylirikko vanhassa traktorissakin, kun niitä näyttelyissä jo 50-lukuisissakin näkee!
Mun Nuffissani on vielä tasavirtavehkeet,säädin vaan ei oikein toimi?Lataa liikaa,olisi kai säädettävissä?Napajännite on ollut välillä n.12.90 olen tasannut sitä käyttämällä ylimääräisiä valoja.Akkuna 220ah Varta,paino 55kg on samalla hyvä vastapaino kun on Hydro-Masteri perässä.
-
- Ylläpitäjä
- Viestit: 7388
- Liittynyt: 25 Maalis 2007, 01:40
- Konekalustoani: N 3DL '59, N 460 KKK '64, V 500 '69, L 245 '73 L 270 Vammas Kersantti '75, L 262QMS '79 L 2100 '79, L 472SQMS '80, V N103 HT5, Valtra N141
- NLCF r.y jäsen Nro: 001
- Paikkakunta: Ilomantsi
- Viesti:
Sen jännitteen pitäisi olla max. 14.4 volttia. jos akun napajännite on alle 12.3 niin se on melkein tyhjä. Täysi akku ilman virrankulutusta pitäisi jännite olla jossakin 12,7 volttia jos oikein muistan...Homer kirjoitti:Mun Nuffissani on vielä tasavirtavehkeet,säädin vaan ei oikein toimi?Lataa liikaa,olisi kai säädettävissä?Napajännite on ollut välillä n.12.90 olen tasannut sitä käyttämällä ylimääräisiä valoja.Akkuna 220ah Varta,paino 55kg on samalla hyvä vastapaino kun on Hydro-Masteri perässä.
Maatilallinen Ilomantsin Kuuksenvaarasta.
Kyllä kullä,latausjännite tuo yli 14 volttia,mutta tuo 12.90 on liikaa vuorokauden pysähdyksissä oleelle konelle.Ylijännite rasittaa akkuaNuffieldmaster kirjoitti:Sen jännitteen pitäisi olla max. 14.4 volttia. jos akun napajännite on alle 12.3 niin se on melkein tyhjä. Täysi akku ilman virrankulutusta pitäisi jännite olla jossakin 12,7 volttia jos oikein muistan...Homer kirjoitti:Mun Nuffissani on vielä tasavirtavehkeet,säädin vaan ei oikein toimi?Lataa liikaa,olisi kai säädettävissä?Napajännite on ollut välillä n.12.90 olen tasannut sitä käyttämällä ylimääräisiä valoja.Akkuna 220ah Varta,paino 55kg on samalla hyvä vastapaino kun on Hydro-Masteri perässä.
-
- Vuoden 2012 Nuffisti
- Viestit: 5082
- Liittynyt: 02 Tammi 2008, 19:39
- NLCF r.y jäsen Nro: 19
- Paikkakunta: Pattijoki
Tulipa tänään ostettua tuohon kolmoseen(58) uusi akku 90 Ah /590 A
Toisessa kolmosessa (62 ) 100 Ah , en muista tuota käynnistyksessä
ulos tulevaa lukua,eikä viitsi sen takia leukun koppia etupäästä irroitteleen,on sentään suht iso operaatio.
Hyvin on pärjätty vaikka akku on ollut jatkuvasti paikalla ,viides talvi
menossa.
Eihän näitä vanhuksia enään viitsi pakkasesta ilman lämmittämistä käyntiin etes yrittääkään.
58:ssa on vielä tasavirtalaturi paikalla,tuskinpa tulee vaihdettuakaan.
62:een olen vaihtanut vaihtovirtalaturin ,ei virta riittänyt pimeällä ajoa,on halokeenit ajo/työ valot. Napaisuus on vaihdettu.
62:sen perään olen vaihtanu teboilin 30:sen yleisöljyn ,eikä ole sen jälkeen ollut ongelmia nostolaitteen toiminassa pakkasella.Varmaan tulee
vaihdettua tuohon 58:kin onsi kesänä.
Mistähä tuo hymiö tuohon kasin paikalle ilmaantui
Toisessa kolmosessa (62 ) 100 Ah , en muista tuota käynnistyksessä
ulos tulevaa lukua,eikä viitsi sen takia leukun koppia etupäästä irroitteleen,on sentään suht iso operaatio.
Hyvin on pärjätty vaikka akku on ollut jatkuvasti paikalla ,viides talvi
menossa.
Eihän näitä vanhuksia enään viitsi pakkasesta ilman lämmittämistä käyntiin etes yrittääkään.
58:ssa on vielä tasavirtalaturi paikalla,tuskinpa tulee vaihdettuakaan.
62:een olen vaihtanut vaihtovirtalaturin ,ei virta riittänyt pimeällä ajoa,on halokeenit ajo/työ valot. Napaisuus on vaihdettu.
62:sen perään olen vaihtanu teboilin 30:sen yleisöljyn ,eikä ole sen jälkeen ollut ongelmia nostolaitteen toiminassa pakkasella.Varmaan tulee
vaihdettua tuohon 58:kin onsi kesänä.
Mistähä tuo hymiö tuohon kasin paikalle ilmaantui
Nuffieldit 3DL 58 ja 61. 10/42 66. Neliveto BMC 6:s koneella + KKK. 4/65 68. 3/45 69. 342 62. UNIVERSAL 1954. Pappa Tunturi vm.76. Wolsvaken POLO vm.84. Lynx 650 vm.85. Kerho pp vm. 1938
Aja millä ajat, mutta nuffilla loput !
Aja millä ajat, mutta nuffilla loput !
Kyllä tuollaisessa akussa riittää virta omien kokemuksien mukaan vielä pikkupakkasellakin ihan ongelmitta. Tosin kangistuminen iskee aika äkkiä kymmenen asteen kireämmällä puolen, mutta sehän ei välttämättä ole ongelma, kaikilla koneilla kun ei ole tarvetta huippupakkasilla.
Noista entisaikojen autoilusta olen kyllä kuullut aika paljon juttua isältäni. Kuplassa ei todellakaan ollut ylimääräistä virtaa, vaikka siinä oli boschin sähköjärjestelmä. Ajamisen täytyi tapahtua aina reiluilla kierroksilla, latauksen tehostamiseksi. Valojen päällä ollessa piti ajaa vaikka pykälää pienemmällä vaihteella, jos moottorin kierrokset eivät muuten olleet tarpeeksi korkeat.
Virta riittikin kohtuuden rajoissa monia vuosia, aina valopakon julistamiseen asti. Sitten alkoivat ongelmat. Aikaisemmin sähkö oli riittänyt, koska päiväsaikaan ei tarvinnut käyttää valoja, autossa ei myöskään ollut radiota, lämmityslaitteen puhallinta, edes pissapoika ei toimi kuplassa sähköllä. Sähköä käytettiin siis vain ja ainoastaan sytytykseen, valoihin, vilkkuihin ja äänimerkkiin. Sen tasavirtalaturin teho ei todellakaan riittänyt valojen käyttöön, eikä sitä siihen ollut tarkoitettukaan, vaan sen tehoj riitti juuri ja juuri akun lataamiseen ilman ylimääräistä kuormaa. Auto oli muuten ostettaessa uusi ja latausta säädettiin usein alan liikkeissä. Tuloksena säädöstä oli, että latausvirran säädön jälkeen rele paloi parissa viikossa. Tuossa siis esimerkki tasavirtakaudesta, silloin ei auttanut muu kuin tyytyä kohtaloonsa.
Se kylmäkäynnistys tapahtui muuten siten, että kaasua painaistiin kerran, jolloin automaattiryyppy meni päälle. Sitten starttattiin. Tuossa vehkeessä ehtii hyvin kuulla kun startti punnertaa konetta puristuksen yli. Viimeistään kun kone pyörähtää kolmannen kerran puristuksen yli, piti avaimesta löysätä, kone käynnistyi, jos käynnistyi. Uusintayritys oli turhaa, se ei koskaan enää jaksanut käynnistyä toisella yrittämällä, sillä sähkö ei enää riittänyt kunnollisen kipinän tuottamiseen starttauksen aikana.
Noista entisaikojen autoilusta olen kyllä kuullut aika paljon juttua isältäni. Kuplassa ei todellakaan ollut ylimääräistä virtaa, vaikka siinä oli boschin sähköjärjestelmä. Ajamisen täytyi tapahtua aina reiluilla kierroksilla, latauksen tehostamiseksi. Valojen päällä ollessa piti ajaa vaikka pykälää pienemmällä vaihteella, jos moottorin kierrokset eivät muuten olleet tarpeeksi korkeat.
Virta riittikin kohtuuden rajoissa monia vuosia, aina valopakon julistamiseen asti. Sitten alkoivat ongelmat. Aikaisemmin sähkö oli riittänyt, koska päiväsaikaan ei tarvinnut käyttää valoja, autossa ei myöskään ollut radiota, lämmityslaitteen puhallinta, edes pissapoika ei toimi kuplassa sähköllä. Sähköä käytettiin siis vain ja ainoastaan sytytykseen, valoihin, vilkkuihin ja äänimerkkiin. Sen tasavirtalaturin teho ei todellakaan riittänyt valojen käyttöön, eikä sitä siihen ollut tarkoitettukaan, vaan sen tehoj riitti juuri ja juuri akun lataamiseen ilman ylimääräistä kuormaa. Auto oli muuten ostettaessa uusi ja latausta säädettiin usein alan liikkeissä. Tuloksena säädöstä oli, että latausvirran säädön jälkeen rele paloi parissa viikossa. Tuossa siis esimerkki tasavirtakaudesta, silloin ei auttanut muu kuin tyytyä kohtaloonsa.
Se kylmäkäynnistys tapahtui muuten siten, että kaasua painaistiin kerran, jolloin automaattiryyppy meni päälle. Sitten starttattiin. Tuossa vehkeessä ehtii hyvin kuulla kun startti punnertaa konetta puristuksen yli. Viimeistään kun kone pyörähtää kolmannen kerran puristuksen yli, piti avaimesta löysätä, kone käynnistyi, jos käynnistyi. Uusintayritys oli turhaa, se ei koskaan enää jaksanut käynnistyä toisella yrittämällä, sillä sähkö ei enää riittänyt kunnollisen kipinän tuottamiseen starttauksen aikana.
En kyllä juuri mitään allekirjoita tosta isäsi volkkarimuistoista! Aika paljon on jo "Alvia" mukana! Olen ajellut paljon eri vuokraamoittenkin volkkareita aikoinaan ja omistanut ittekin vuoden 1961 VW:n ja monta muuta tasavirtasysteemin autoa, ei se nyt noin helvatin vaikeata niillä ollut!Velu kirjoitti:
Noista entisaikojen autoilusta olen kyllä kuullut aika paljon juttua isältäni. Kuplassa ei todellakaan ollut ylimääräistä virtaa, vaikka siinä oli boschin sähköjärjestelmä. Ajamisen täytyi tapahtua aina reiluilla kierroksilla, latauksen tehostamiseksi. Valojen päällä ollessa piti ajaa vaikka pykälää pienemmällä vaihteella, jos moottorin kierrokset eivät muuten olleet tarpeeksi korkeat.
Virta riittikin kohtuuden rajoissa monia vuosia, aina valopakon julistamiseen asti. Sitten alkoivat ongelmat. Aikaisemmin sähkö oli riittänyt, koska päiväsaikaan ei tarvinnut käyttää valoja, autossa ei myöskään ollut radiota, lämmityslaitteen puhallinta, edes pissapoika ei toimi kuplassa sähköllä. Sähköä käytettiin siis vain ja ainoastaan sytytykseen, valoihin, vilkkuihin ja äänimerkkiin. Sen tasavirtalaturin teho ei todellakaan riittänyt valojen käyttöön, eikä sitä siihen ollut tarkoitettukaan, vaan sen tehoj riitti juuri ja juuri akun lataamiseen ilman ylimääräistä kuormaa. Auto oli muuten ostettaessa uusi ja latausta säädettiin usein alan liikkeissä. Tuloksena säädöstä oli, että latausvirran säädön jälkeen rele paloi parissa viikossa. Tuossa siis esimerkki tasavirtakaudesta, silloin ei auttanut muu kuin tyytyä kohtaloonsa.
Se kylmäkäynnistys tapahtui muuten siten, että kaasua painaistiin kerran, jolloin automaattiryyppy meni päälle. Sitten starttattiin. Tuossa vehkeessä ehtii hyvin kuulla kun startti punnertaa konetta puristuksen yli. Viimeistään kun kone pyörähtää kolmannen kerran puristuksen yli, piti avaimesta löysätä, kone käynnistyi, jos käynnistyi. Uusintayritys oli turhaa, se ei koskaan enää jaksanut käynnistyä toisella yrittämällä, sillä sähkö ei enää riittänyt kunnollisen kipinän tuottamiseen starttauksen aikana.
Muistoja, muistoja tai ei, kuusvolttisen volkkarin valot ei häikäisseet vastaantulijaa. Oli kuin kaksi tupakkamiestä olis kävellyt rinnatusten pimeällä tiellä vastaan.
Kahta en vaihtais, toinen on. ...
ja vielä kolmannen polven poikamies
ja vielä kolmannen polven poikamies
Paha sanoa, kun en itse ole ajanut. Ajoi se sillä kuitenkin lähes 250tkm, eli koko kuplan elinkaaren, joten kai sitä sähköä välillä on ollutkin. Tuo kupla oli niitä viimeisiä kuusivolttisia, joten siinä mielessä kaikki ominaisuudet eivät mene tasavirtalaturin piikkiin. Nuo ongelmat alkoivat vasta valopakon tultua voimaan, sitä ennen sähkö riitti jotenkuten.
Nuo kuplajutut ovat kuulopuheita, joten niistä en valalle voi mennä, kun en ole itse ollut kokemassa. Nuo muut tasavirtakokemukset olen hankkinut valmetin ratissa ja niistä olen varma.
Nuo kuplajutut ovat kuulopuheita, joten niistä en valalle voi mennä, kun en ole itse ollut kokemassa. Nuo muut tasavirtakokemukset olen hankkinut valmetin ratissa ja niistä olen varma.
- jamppi
- Vuoden Nuffisti 2006
- Viestit: 5181
- Liittynyt: 25 Maalis 2007, 16:18
- Konekalustoani: Muutama rakkori ja muita sekalaisia päristimiä
- NLCF r.y jäsen Nro: 002
- Paikkakunta: Heinola
Nyt hyvät herrat unohdatte että akut tuolloin 6-voltin kuplien aikaan olivat
nykyakkuihin nähden varsin erilaisia
Kokoa ja näköä niissä oli ja sähköä kesti melko pitkäänkin mutta virran ulosanto oli kokolailla surkea startatessa
Jos nykytekniikalla tehtäisiin kunnollinen 6-voltin akku niin mitään ongelmia ei olisi
nykyakkuihin nähden varsin erilaisia
Kokoa ja näköä niissä oli ja sähköä kesti melko pitkäänkin mutta virran ulosanto oli kokolailla surkea startatessa
Jos nykytekniikalla tehtäisiin kunnollinen 6-voltin akku niin mitään ongelmia ei olisi
Mukana kuin peräpukama!